Nykyinen kuntoutusjärjestelmä ja sen haasteet

1. Nykyinen kuntoutusjärjestelmä ja sen haasteet Mauri Kallinen Professori (ma.), johtaja, kuntoutusylilääkäri (vv.), Jyväskylän yliopisto, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 27.5.2009

2. Kuntoutus ja lainsäädäntö • Kansanterveyslaki (1972: 14 §) • Erikoissairaanhoitolaki (1989: 1 §) • Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1991: 3 §) • Asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (2004: 1§-9§) • Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (STM:n oppaita 2005:5) • Laki Kelan kuntoutus- ja kuntoutusraha-etuuksista (15.7.2005/566) www.finlex.fi

3. KAAVIOKUVA SUOMALAISESTA KUNTOUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ KOKO VÄESTÖ Vaikea-vammai-set alle yli 65 v. 65 v. Työ- kyvyttö-mät ja työ- kyvyttö-myys-uhan-alaiset Työ/ liikenne-tapaturm. vamm. ja ammatti-taut. sairas-tuneet Sota- invalidit ja rintama- veteraanit TYÖSSÄ KÄYVÄT Vajaa- kuntoiset työn- hakijat Kuntoutusta tarvitsevat lapset vauvaiästä kouluikään Peruskoulussa tai ammattioppi- laitoksessa opiskelevat: vamman tai muun syyn vuoksi erityistä tukea tarvitsevat Kaikki taso 1 Oirei- levat taso 2 Vajaa- kuntoiset taso 3 PÄÄASIALLINEN VASTUU KUNTOUTUKSESTA KOTIKUNNALLA ASIAKASYHTEISTYÖRYHMÄT Sota- inva- lidien ja rintama- vete- raanien kuntoutus Valtio- konttori (Erityis-) neuvola- toiminta Lasten- klinikat Erityis- pkl:t Erityis- kasvatus Erityis- opetus ja kokonais- kuntoutus Erityisoppi- laitosten kuntoutus • Työ- • paikkojen • TYKY- • toiminta, • työterveys- • huolto • terveys- • keskus • työ- • terveys- • lääkäri Kelan harkinnan- varainen lääkin- nällinen ja amma- tillinen kuntoutus Kelan vajaa- kuntoisten amma- tillinen kuntoutus • Työ- • hallinnon • amma- • tillinen • kuntoutus • työvoima- • toimistot • Työeläke- • kuntoutus • työeläke- • laitokset • Tapaturma- • ja liikenne- • vakuutus- • lakien • mukainen • kuntoutus • tapaturma- • ja liikenne- • vakuutus- • laitokset Kelan vaikea- vammais- ten lääkin- nällinen kuntoutus Työ- voiman palvelu- keskukset KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ KUNTOUTUS TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALITOIMEN KUNTOUTUSPALVELUT vammaispalvelut, työ- ja toimintakeskusten palvelut, vanhustenhuolto, päihdehuolto, lastensuojelu ja muut kuntouttavat sosiaalipalvelut • oppilaan ohjaus ja tuki • koulukuraattori • koulupsykologi • terveydenhoitaja • erityisopettaja • perusterveydenhuollon • kuntoutus • erikoissairaanhoidon • kuntoutus alle kouluikäisten lasten kotihoidon tukipalvelut, kehitysvammahuolto Lähde: Järvikoski, STM:n monisteita 98:24, muokannut Eeva Leino 2005

4. Kelan kuntoutustilastoja 1/2

5. Kelan kuntoutustilastot 2/2

6. Nykyisen kuntoutuksen palvelujärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet • Monipuolisuus • Vaikeaselkoisuus • Päällekkäisyydet • ”Kenellä on hoitovastuu” • Hyödynnetäänkö kuntoutuksen osaamista riittävästi terveydenhuollossa? • Perusterveydenhuollon rajalliset voimavarat kuntoutuksessa

7. Apuvälinepalvelujen haasteet • Ikääntyminen • Alueellinen epätasa-arvoisuus • Apuvälineitä myönnetään vaihtelevin perustein • Vaikeavammaisuuden lisääntyminen • Avohoitopainotteisuus • Tekniikan kehittyminen • Alueellisten järjestelmien luominen • Kustannusten nousu

8. Erikoissairaanhoidon kuntoutuksen ongelmia • Hoitoajat lyhentyneet  kuka ehtii tehdä moniammatillisen kuntoutussuunnitelman? • Kaikissa shp:ssa ei kuntoutusvuodeosastoa  kuntoutus hajautuu terveyskeskuksiin tai kuntoutus hoidetaan ostopalveluna • Esh:ssa tehty kuntoutussuunnitelma ei toteudu pth:n resurssipulan vuoksi

9. Sosiaali- ja terveydenhuolto on muutoksessa • PARAS- hanke • Uusi terveydenhuoltolaki • Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma (Kaste) • Laki palvelusetelistä • SATA- komitean linjaukset: aktivointi ja työuran pidentäminen, kuntoutus: vastuun selkiyttäminen ja toiminnan tehostaminen

10. Mikä voisi muuttua? • Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan • Potilaan hoito oikean aikaan oikeassa paikassa  kustannuksia säästyy • Sosiaalihuolto integroidaan paremmin palvelukokonaisuuteen  parempi kokonaiskustannusten hallinta • Ammatillisen kuntoutuksen tehostaminen

11. Ammatillisesta kuntoutuksesta (1) • Työkyvyttömyyden uhka vian, vamman tai sairauden vuoksi  subjektiivinen oikeus ammatilliseen kuntoutukseen (Kela tai työeläkelaitos) • Ammatillista kuntoutusta järjestetään myös työvoimapalvelusta annetun lain, tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain ja erityisopetusta koskevien säännösten perusteella

12. Ammatillisesta kuntoutuksesta (2) • Järjestämisvelvollisuus on hajautunut • Vaikuttavuustutkimuksia ei ole juurikaan tehty (Kuoppala J., Lamminpää A. ,2008) - eläkkeeltä (työkyvyttömyyseläkkeeltä) tuli kuntoutukseen 32% ja heistä 43% palasi työelämään • Vammaisten henkilöiden kykyjä ja mahdollisuuksia ei tunnisteta  vammaisten osuus työelämässä pieni kansainvälisessä vertailussa

13. Vaikeavammaisten kehittämishanke (Kelan VAKE- hanke vv. 2006-2013) • Kehittää vaikeavammaisten kuntoutuspalveluja • Tutkimukset: 1) Kysely- ja haastattelututkimus. Lapin yliopiston ja Kuntoutussäätiön yhteistyönä tehty tutkimus ”Vaikeavammaiset Kelan kuntoutuspalveluissa.” Tutkimuksen tavoitteena on asiakashaastattelujen ja – kyselyjen perusteella tuoda esiin kuntoutujien näkemyksiä kuntoutuksesta. 2) Hyvät kuntoutuskäytännöt -tutkimus/ Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen sekä Arcadan yhteistyönä toteutetaan tutkimus hyvistä kuntoutus-käytännöistä AVH- MS- ja CP-kuntoutujien osalta. Tavoitteena on laatia suositus hyvistä kuntoutus-käytännöistä.

14. Muut kehittämishankkeet • Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto (TOIMIA -verkosto) • TOIMIA on 4-vuotinen hanke (2007-2010), joka kokoaa verkostoksi toimintakyvyn ja toimintaedellytysten mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijat, niitä tekevät ja tuloksia hyödyntävät henkilöt eri sektoreilta. • Tavoitteena - on parantaa toimintakyvyn arvioinnin ja mittaamisen yhdenmukaisuutta ja laatua - yhdenmukaistaa toimintakyvyn ja toimintaedellytysten kuvaamisessa käytettävää terminologiaa • Käytössä olevat mittamenetelmät kootaan tietokantaan, joka sisältää myös niiden arviot sekä suositukset eri tarkoituksia varten käytettävistä menetelmistä

15. Kuntoutuksen merkitys korostuu… • Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus työssäkäyvistä vajaalla 40%:lla (Työ ja terveys haastattelu 2003). • Muuta kuin ammatillista kuntoutusta koki tarvitsevansa 21% työikäisistä miehistä ja 24% naisista (Terveys 2000 tutkimus). • Nykyisessä ammatissa suoriutumista edistävää kuntoutusta tai uudelleenkoulutusta koki tarvitsevansa 15% työikäisistä miehistä ja 22% naisista. • Tulevaisuuden haasteet: ylipaino, päihteiden käyttö, liikkumattomuus, työelämän vaatimukset

16. Kuntoutuksen vaikuttavuus • Vaikuttavuus osoitettu useissa sairausryhmissä • Ikä ei vähennä kuntoutuksen vaikutuksia • Varhainen aloittaminen, moniamma-tillisuus, ympäristöolosuhteisiin ja lähiyhteisöön vaikuttaminen on tärkeää • Kustannusvaikuttavuudesta alkaa olla myös näyttöä (Griffiths TL., ym. 2001)

17. Muuttuuko kuntoutus? • Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on pysynyt muuttumattomana vuosikymmeniä • Työelämä ja maailma sen ympärillä on muuttunut • Miten uusin tieto vaikuttavista menetelmistä ulottuu käytäntöön? • Uudet ongelmat valtaavat alaa: aivojen terveys ja toimintakyky, mielenterveys  kuntoutuksen täytyy muuttua!

18. Uusia innovaatioita tarvitaan myös kuntoutuksessa • Lääketieteelliset ja tekniset innovaatiot - kantasolusiirrot, geeniterapia - harjoittelulaitteet (Gait Trainer, eksentrinen harjoittelulaite) - FES (sähköstimul.) - lääkitykset • Palveluinnovaatiot - aivohalvaus-kuntoutuksen menetelmät - muistikuntoutus - ajokykyarviot ja ajokykykuntoutus - mielenterveys- kuntoutus - ennaltaehkäisyn menetelmät

19. ”Robotic suit” Cyberdyne Inc.