Suomalaista ja eurooppaista köyhyyttä

1. Suomalaista ja eurooppaista köyhyyttä Jouko Karjalainen 7.10 2010 Jouko Karjalainen

2. Tavoitetta ei ole saavutettu: • EU:ssa köyhyysrajan alapuolella elää yli 84 miljoonaa ihmistä (17 prosenttia unionin väestöstä, 20 prosenttia lapsista) • Nykyinen talouskriisi huonontaa tilannetta entisestään • Eurooppalaisista 73 prosenttia pitää köyhyyttä laajalle levinneenä ongelmana kotimaassaan, ja 89 prosenttia odottaa maansa hallitukselta kiireellisiä toimia köyhyyden poistamiseksi (Eurobarometri 2009)

3. Eurobarometri kesäkuulta 2010 • Joka kuudes eurooppalainen joutuu jatkuvasti pinnistelemään saadakseen rahat jotenkin riittämään • Kolme neljästä arvioi köyhyyden lisääntyneen omassa maassaan kuluneen vuoden aikana (Suomi:18 % mielestä paljon, 61 % mielestä hieman) • Kreikassa 85 % vastaajista katsoi, että köyhyys on lisääntynyt, Ranskassakin 83 ja Bulgariassa 82 %

4. Tulotasot ja tuloerot Sekä tulotasot että tuloerot vaihtelevat EU:ssa suuresti, eikä niiden välillä ole keskinäistä yhteyttä: tulotaso on jokseenkin samalla tasolla pienten tuloerojen Slovakiassa ja Tšekissä ja suurimpien tuloerojen Latviassa, Romaniassa ja Bulgariassa. EU:n pienimmät tuloerot ovat Sloveniassa, Slovakiassa ja Ruotsissa, ja suurimmat Portugalissa, Bulgariassa, Romaniassa ja Latviassa. Kaikki Pohjoismaat kuuluvat pienten tuloerojen maihin, vaikka tuloerot kasvussa.

5. …Euroopan sosiaalinen ulottuvuus • lähtökohtana on eurooppalaisen hyvinvointiajattelun sovittaminen globaalin kilpailun ja talouden vaatimuksiin • yhä enemmän joustavuutta vaaditaan paitsi tuotannolta, myös ihmisiltä ja sosiaaliturvalta • Tukholma 2001: ”Lissabonissa onnistuttiin integroimaan taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset” • ”Euroopan sosiaalinen malli” ei tyhjene sosiaaliseen, vaan pikemminkin asemoi sen uudelleen

6. Sosiaalinen Lissabonin strategiassa • 2000: aktiivisen ja dynaamisen hyvinvointivaltion rakentaminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan asemalle globaalissa taloudessa • 2004: kasvu ja työllisyys asetettava etusijalle • 2007: jos halutaan varmistaa kansalaisten tuki Euroopan yhdentymiselle, sosiaaliset tavoitteet olisi otettava paremmin huomioon • 2008: yhä tehokkaampi panostaminen henkiseen pääomaan ja luovuuteen – näin voidaan myös torjua eriarvoisuutta ja köyhyyttä

7. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNANLAUSUNTO 10/2009 vp • ”…(EU-)selonteossa olisi tullut tarkastella, miten Suomen sosiaaliturvajärjestelmän erityispiirteiden huomioon ottamiseen on pystytty vaikuttamaan jäsenyyden aikana ja erityisesti tärkeä olisi ilmaista minkälainen tahtotila valtioneuvostolla on niiden suojaamiseen jatkossa. • ”…unionin jäsenyysvuodet ovat Suomessa olleet tuloerojen kasvun ja eriarvoistumisen aikaa. Suomen EU-politiikan linjaukset eivät ole olleet vaivatta yhteen sovitettavissa julkilausutun tasa-arvotavoitteen kanssa.”

8. EU:n köyhyydentorjuntatavoite 3 indikaattoria: syrjäytymisvaarassa ovat kotitaloudet, jotka ovat joko pienituloisia, aineellisessa puutteessa tai vajaatyöllisiä: • Pienituloisuus: kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. • Aineellinen puute: kotitaloudet, joilla on vähintään 4 mittarin 9 puutteesta. • Vajaatyölliset taloudet: kotitaloudet, joiden yhteenlaskettu vuotuinen työllisyyspanos alittaa 25 % siitä ajasta, mikä olisi mahdollista. Näillä kolmella mittarilla mitattuna EU:ssa elää köyhyysriskissä noin 120 miljoonaa ihmistä ja Suomessa noin 900 000 (köyhyysriskissä ja/tai aineellisessa puutteessa 780 000 ja lisäksi vajaatyöllisissä kotitalouksissa 120 000 henkilöä, jotka eivät köyhyysriskissä tai aineellisessa puutteessa).

9. Ylimmän ja alimman tuloviidenneksen ja –kymmenyksen tulojen suhde 1966-2007 Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus. Desiiliryhmät on muodostettu henkilöiden kesken kulutusyksikköä kohti lasketun käytettävissä olevan tulon mukaan.

10. Liikkuvuus köyhyysrajan mukaan %

11. Tulokymmenysten nettotulojen kehitys 1987 - 2007 * Desiiliryhmän yläraja, € (vuoden 2007 rahassa). Ekvivalentti (OECD mod) käytettävissä oleva tulo Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto.

12. … yhdenvertaisuus on koetuksella • Toimentulotukiasiakkaiden määrä kasvussa laman ja pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena • Leipäjonot tulleet jäädäkseen • Väestön sosioekonomiset terveyserot kasvaneet • Kuilu iäkkäiden tarpeiden ja tarjonnan välillä kasvanut Esityksen nimi / Tekijä

13. Syrjäytymisongelmien vai ihmisten luokittelua? ”vaikeasti työllistettävät” ei-työttömien ei-luokka ”vaikeasti asutettavat” ”vaikeahoitoiset” ”romanikerjäläiset” ”isoäidit”

14. Ansiotason ja perusturvaetuuksien reaalinen kehitys tammikuusta 1990- 2009 tammikuuhun (Kela 2010) Lähde: JUTTA -malli Esityksen nimi / Tekijä

15. Työ parasta sosiaaliturvaa ja syrjäytymisen ehkäisyä? • KYLLÄ JOS • Työstä maksetaan asianmukaista palkkaa • TAI • Työharjoittelu lisää aidosti työmarkkinoille osallistumisen väyliä (vrt. Kuntoutussäätiö) • Mikä on sellainen “paras sosiaaliturva”, johon tarvitaan muuta sosiaaliturvaa tueksi? 27.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 15

16. Mitä olisi tehtävä? • Työelämän huonontaminen kuriin • Oikeus työhön, ei vain suunnitelmiin • Minimipalkkalaki ? ja sen valvonta • Perusturvaetuuksien tasokorotus • Tuloeroja supistettava myös verotuksen progressiota lisäämällä ja pääomaverotusta kohtuullistamalla • Kuntien paniikkisäästöt ja kamreerivalta kuriin Esityksen nimi / Tekijä

17. Kun tulonjaon eriarvoisuus kasvaa • Ihmisten välinen luottamus vähenee • Naisten asema heikkenee • Mielenterveysongelmat yleistyvät • Elinajan odote lyhenee • Lapsikuolleisuus kasvaa • Sukupovien välinen tuloriippuvuus kasvaa/ sosiaalinen nousu vaikeutuu • Eriarvoisuus koulutukseen hakeutumisessa kasvaa • Henkirikokset yleistyvät • Vankien määrä kasvaa Richard Wilkinson and Kate Pickett: The Spirit Level: Why More Equal Societies Almost Always Do Better Esityksen nimi / Tekijä

18. Esityksen nimi / Tekijä