VAMMAISTEN TYÖLLISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 20.10.2008 Pauliina Lampinen VATES-säätiö www.vates.fi

1. VAMMAISTEN TYÖLLISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 20.10.2008 Pauliina Lampinen VATES-säätiö www.vates.fi

2. VATES -säätiö • VATES-säätiö on asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi ja oikeudenmukaiseksi työllistymiseksi. • 35 taustayhteisöä • keskeisimmät vammaisjärjestöt • työllistämisyksiköitä • sosiaalialan kuntayhtymiä • Henkilöstöä 13 • Lisätietoja: www.vates.fi Ellen Vogt

3. Keskeiset haasteet • Miten saamme vammaisten ja osatyökykyisten kyvyt käyttöön? • Miten luomme sellaisen palvelujärjestelmän, joka johtaa useammin työsuhteisiin ja tukee myös työelämässä? • palvelut ja työhönvalmennus ja lainsäädäntö • nykyinen ongelma, ratkaisuksi työhönvalmentajien palvelun vakiinnuttaminen • Miten mahdollistamme moninaisuutta hyödyntävien työmarkkinoiden syntymisen? • Työllistymisen oltava mahdollista sos.turvan ja palkan yhteensovittaminen • Työnantajan riskien oltava kohtuullisia • Kuntien ja julkisen sektorin mahdollisuudet työnantajina • Kykyjen ja osaamisen markkinointi esim. sisäänheitto • työmarkkinoiden muutos on mahdollisuus

4. Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt haluavat töihin ja kokevat itsensä työkykyisiksi Vajaakuntoiset työnhakijat n. 68 000 henkilöä Vammaiset ja pitkäaik.sairaat työkyvyttömyyseläkkeellä olevat n. 30 000 henkilöä työllistettävissä avoimille työmarkkinoille 6000 täysipäiväiseen työhön, 24 000 osa-aikaiseen työhön Lähde: Selvityshenkilö Mika Vuorela (TEM: 2008) Vammaisten henkilöiden kokema työkyky Työkyky erinomainen tai hyvä 30 %, kohtalainen 26 % N. kolmannes pyrki osallistumaan ja halusi työelämään Työ tärkeää hyvinvoinnin kannalta 40 % Pysyvä työpaikka viidenneksellä Lähde: Holm & Hopponen: Vammaisten työkyky vuonna 2007, Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen raportteja 202 11.9.2008 Pauliina Lampinen

5. Missä reservit nyt ovat? • Erilaisissa työllistämisyksiköissä, joita on noin 290 • Asiakkaita n. 13 000 (ei sis. työpajoja) • Työpajoissa n. 10 -12 000 vuosittain (työpajoja n. 250) • Työllistämistoimenpiteissä palkkatuella 36 000 henkilöä • Työmarkkinatuen työharj. tai työelämävalm. n. 8 000 henkilöä • Kuntouttavassa työtoiminnassa tuhansia (lukua vaikea löytää) • Kelan työhönvalmennuksessa 1080 henkilöä • Vaikeavammaisten ihmisten tilanne (2006) • vain 10% työelämässä • n. 1000 korkeasti koulutettua työmarkkinoiden ulkopuolella • Kehitysvammaisten tilanne • Työtoiminnassa 7 700 henkilöä • Avotyötoiminnassa 2 300 henkilöä, joista kunnan toiminnassa 84 %, ostopalveluissa 16 % • Tuettu työllistyminen työsuhteessa 360 henkilöä

6. Miten voimme vaikuttaa reservien käyttöönottoon? • Kunnat • Työllistämispalvelujen järjestäjä ja myös tuottaja • Poliittinen vaikuttaja, jolla valtaa kehittää laadukkaita ja vaikuttavia palveluita • Työnantaja tilanteessa, jossa työvoimapula uhkaa • Ammatillisen kuntoutuksen toimijoiden joustava yhteistyö • Kela, työeläkeyhtiöt, työhallinto • Työhallinto • Vajaakuntoisten ja vammaisten työnhakijoiden parempi huomioiminen • Oppilaitokset • Myös vammaisille opiskelijoille mahdollisuus kasvaa työntekijöiksi Palveluiden ja tiedonvälityksen esteettömyys ja saavuttettavuus taattava! 10.-11.9.2008 Pauliina Lampinen

7. Nykyisen palvelujärjestelmän rakenne ja toiminta Työllistämistoiminta Sosiaalinen yritys Työhallinto Työvoimapoliittinen koulutus Tuettu työllistyminen Siirtymätyö Työeläkelaitokset AVOIMET TYÖMARKKINAT Kuntouttava ja valmentava toiminta KELA Palkkatukityö Työharjoittelu Työelämävalmennus Työkokeilu Sosiaalitoimi Työtoiminta Vakuutuslaitokset Opetustoimi Vates-säätiö, Pauliina Lampinen ja Ellen Vogt. 2006

8. ’Perinteinen’ työhönvalmennus vs. tuetun työllistymisen –malli Perinteinen: Valmennus - työpaikalle sijoittuminen (Train - Place –malli) Keskiössä kuntoutujan kykyjen arviointi, voimavarojen lisääminen, koulutus, valmennus Valmennus erillisissä yksiköissä, työmarkkinioden ulkopuolella Siirtymä tavallisille työpaikoille vasta, kun kuntoutujan arvioidaan olevan ’valmis’ (job ready) Tuettu työllistyminen: Sijoita - Valmenna - Tue (Employ – train – support –malli) Sijoitus ensin siihen työpaikkaan, johon kuntoutuja haluaa työllistyä Työhönvalmentaja tukee, ohjaa ja valmentaa työnhakijaa ja työntekijää työpaikassa, johon syntyy työsuhde Menetelmässä toteutuu yhdenvertaisuus ja itsemääräämisoikeus 28.5.2014 8

9. Tuetun työllistymisen vaikuttavuudesta Tuetun työllistymisen menetelmällä päästään selvästi useammin tavalliseen työpaikkaan kuin perinteisiä ammatillisen kuntoutuksen menetelmiä käyttäen 58 % tuetun työllistymisen palvelusta mutta vain 21 % perinteisen ammatillisen kuntoutuksen palvelusta työllistyi 12-18 kk kuluessa (mm. Bond, G, et al. : Implementing Supported Employment as an Evidence-Based Practice, 2001) 28.5.2014 9

11. Moninaisuutta hyödyntävät työmarkkinat • Vammaisilla ja osatyökykyisillä mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille nykyisessä työmarkkinatilanteessa • Sosiaaliturvan ja palkan yhteensovittamisen oltava joustavaa • Työllistymisen oltava kannattavaa sekä työnantajalle että työntekijälle • Ihmiset kokevat työkykynsä usein hyväksi ja kiinnittävät huomionsa jäljellä olevaan työkykyyn • Järjestelmä on taipuvainen kiinnittämään huomion työkyvyttömyyteen ja uskoo huonommin työllistymiseen • Työkyky on aina suhde siihen, mitä ja missä olosuhteissa on työtä tekemässä • Työsopimusten, tehtävänkuvien ja palkkausjärjestelmien kehittämisessä tulee huomioida paremmin osatyökykyiset Ellen Vogt

12. Tulevaisuuden mahdollisuudet • Lainsäädäntö tarjoaa monia keinoja ja menetelmiä, tärkeää on siirtää painopiste vaikuttavuuteen ei aktivointiin • Palvelujärjestelmän tehtävänä on johtaa pysyviin ratkaisuihin ja kestävään työsuhteisiin ja -yhteisöihin ulottuvaan tukeen • Asennemuutos: Työkyky ei ole vain yksilön ominaisuus vaan suhde työympäristöön • Asennemuutos 2: Jokaisella on oikeus työhön, työnteko on kansantaloudellisesti kannattavaa • Työnanatajat jo nyt kiinnostuneita, osaammeko hyödyntää heidän tarpeensa Ellen Vogt