1 / 28

ARGUMENTAATIO TUTKIMUKSESSA RETORIIKKA 5.6.2013 FM Kaisa Heinlahti

ARGUMENTAATIO TUTKIMUKSESSA RETORIIKKA 5.6.2013 FM Kaisa Heinlahti. RETORIIKKA. RETORIIKKA TÄHTÄÄ VAKUUTTAMSIEEN. Retoriikka oli antiikissa taitavaan vakuuttamiseen liittyvää pohdiskelua ja opetusta. Vakuuttamisessa voidaan erottaa kaksi osapuolta: viestin tuottaja viestin ymmärtäjä

erol
Download Presentation

ARGUMENTAATIO TUTKIMUKSESSA RETORIIKKA 5.6.2013 FM Kaisa Heinlahti

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. ARGUMENTAATIO TUTKIMUKSESSARETORIIKKA5.6.2013FM Kaisa Heinlahti

  2. RETORIIKKA

  3. RETORIIKKA TÄHTÄÄ VAKUUTTAMSIEEN • Retoriikka oli antiikissa taitavaan vakuuttamiseen liittyvää pohdiskelua ja opetusta. • Vakuuttamisessa voidaan erottaa kaksi osapuolta: • viestin tuottaja viestin ymmärtäjä • lähettäjä vastaanottaja • merkityksen tuottaja merkityksen uudelleen tuottaja

  4. RETORIIKAN VAIKUTUSKEINOT • Logos – asia-argumentaatio • järkevien perusteluketjujen rakentaminen • Ethos – puhujan/kirjoittajan luonne • puhujan ominaisuus: uskottavuus, nuhteettomuus. Miksi uskoisin tätä puhujaa? Neutraali tutkija on uskottavampi, samoin ”yksi meistä”. • Pathos – kuulijoiden/lukijoiden tunteet • liikuttamista, tunteisiin vetoamista, hauskuttamista.

  5. TIEDE JA RETORIIKKA

  6. MIHIN (TIETEESSÄ) TARVITAAN RETORIIKKAA? • Retoriikka tähtää kohdeyleisönvakuuttamiseen jonkin asian suhteen. • Retoriikka pyrkii nostamaan (tai laskemaan) jostakin asiasta vakuuttuneisuutta kohdeyleisön piirissä. • Kohdeyleisö voi olla joko rajattu tai käsittää kaikki “järkevät” ihmiset. • Eri kuulijakuntaa on puhuteltava eri tavoin, jotta se tavoitettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. • Retoriikan on mukauduttava myös konteksteihin tai tilanteisiin. Erilaisessa kontekstissa yleisötkin erilaisia.

  7. … MIHIN (TIETEESSÄ) TARVITAAN RETORIIKKAA? • Yleisöjään vakuuttamaan pyrkivä viestintä joutuu ottamaan lähtökohdakseen sen mikä kohdeyleisössä jo hyväksytään ja josta jo ollaan vakuuttuneita. • Retoriikan on oltava siinä mielessä ”dialogista”, että sen on ennakoitava todennäköiset vastaväitteet ja vasta-argumentaatiot. • Retoriikka on pyrkimystä sosiaalisen todellisuuden tuottamiseksi: jos ihmiset alkavat käsittää asiat ja toimia halutulla tavalla, on retoriikka muuttunut todellisuudeksi. Retoriikka ei siis ole ”pelkkää retoriikkaa”, siis sanahelinää ilman todellisuusvaikutuksia.

  8. ARVIOINTIKYSYMYKSIÄ • Argumentin arviointia koskeva kysymys: • Antaako argumentti sellaista tukea väitteelle, että se lisää väitteen hyväksyttävyyttä? • Retorisen analyysin kysymyksiä: • Millä eri keinoin tekstin lähettäjä pyrkii vaikuttamaan yleisöönsä? • Miksi tekstin lähettäjä käyttää niitä retorisia keinoja kuin käyttää? • Kuinka onnistuneita tekstin lähettäjän keinot ovat aiotun yleisön kannalta?

  9. RETORISEN ANALYYSIN TASOT

  10. Argumenttien kriittinen analyysi ja arviointi eli logos-tason arviointi: analysoi yksittäi-set argumentit analysoi argu-menttien keskinäiset suhteet arvioi argument-tien hyväksyttä-vyyttä kommuni-kaatioyhteisössä Psykologinen näkökulma analysoi: ethos-keinoja, joilla puhuja rakentaa suhteen yleisöönsä pathos-keinoja, joilla puhuja vaikuttaa yleisön vastaanotto-tapaan RETORISEN ANALYYSIN TASOT • 3. Sosiaalinen näkökulma tekstiin analysoi puhetilanteen tekijöitä: • puhujaa • yleisöä • foorumia

  11. Tekstin kielellinen näkökulma analysoi: metaforia dualismeja konnektiiveja yms. Kokonaisuuden näkökulma analysoi: yksittäisen tekstin argumen-taatiota, tekstin keskinäisiä painotuksia, toistoa, ymv. tekstin kokonaisuuden luoman vaikutuksen kannalta tekstilajin logos-, ethos-, pathos-, sekä kielellisiä vaikutuskeinoja kulttuurin ilmentäjinä … RETORISEN ANALYYSIN TASOT

  12. USKOTTAVUUDEN RAKENTAMISEN KEINOJA TUTKIMUKSESSA • Oman alan käytäntöjen tunteminen: • lähdeviitteet • oman alan termit • eri kirjoitustyyppien rakenteiden hallitseminen • ajatusten sitominen aiempaan tutkimukseen • eri paradigmoille ominaiset kirjoituskäytännöt • esim. Onko tutkija minä-muodossa läsnä tekstissä? • argumentointitavat: tutkimusongelman ja sen ratkaisuvälineiden valinnan perusteleminen. • taulukkojen ja kuvien käyttö.

  13. RETORIIKAN KEINOJA

  14. Tyylin piirteitä kohteen suhteen: tekninen – havainnollistava yksitasoinen – ironinen/metaforinen/ yms. realistinen – fiktiivinen Tyylin piirteitä yleisön suhteen: kohtelias – epäkohtelias arvostava – vähättelevä/halventava virallinen – epävirallinen vakuuttava – suostutteleva asiallinen – humoristinen TYYLI

  15. SUOSTUTTELEVA MÄÄRITELMÄ • Esim. • Abortti on sikiön murha. • Abortti on raskauden keskeytys. • Lukuohje: Määritelmä ei ole argumentin peruste. Ole tarkkana mikä on määritelmä ja mikä peruste.

  16. VASTAKOHTAPARIT • Vastakohtaparit jäsentävät maailmankuvaamme. Ne perustuvat myyttisiin käsitepareihin, jotka ovat kiinteästi sidoksissa yhteiskunnan uskomuksiin ja asenteisiin. • Esimerkiksi kaunis–ruma, teoria–käytäntö ja tieto–mielipide. • Esim. ”Eduskunta on vaikean paikan edessä joutuessaan äänestämään viidennen ydinvoimalan rakentamisesta. Energiapoliittisten vaihtoehtojen vertailussa useimmat järkisyyt puoltavat ydinvoimalan rakentamista. Monille kansanedustajille kuten muillekin kansalaisille suhtautuminen ydinvoimaan on kuitenkin aivan toisen tason kysymys. Sitä vastustetaan siihen liittyvistä epävarmuustekijöistä tai erilaisista tunnepohjaisista syistä.” (HS 22.9.1993)

  17. METAFORAT • Klassisen määritelmän mukaan metafora on vertaus ilman kuin-sanaa. • Metaforat toisaalta värittävät tekstiä ja toisaalta tekevät uuden asian ymmärrettäväksi jo tunnetun avulla. Esim. Kansainvälisessä taloudessa perhesuhteista otetut metaforat ovat hyvin tavallisia. Puhutaan emo- ja tytäryrityksistä ja yritysten välisistä avioliitoista. Käsitykset perhesuhteista vaihtelevat kuitenkin suuresti eri kulttuuripiireissä. Esimerkiksi japanilaisille avioliitto on järkisyihin perustuva sitoumus, ja sen oletetaan kestävän elämän loppuun. Länsimaissa on yleistynyt näkemys avioliiton perustumisesta rakkauteen, jolloin rakkauden päättyessä päättyy myös avioliitto.

  18. ETSI METAFORIA! Tuoreissa mielipidetiedusteluissa kansa asettaa yliopistot lähelle kärkeä yhteiskunnan instituutioiden joukossa. Yliopistolaitoksen suhdannebarometrin luulisi siis osoittavan koko Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan ylle levittäytynyttä korkeapainetta. Tosiasia kuitenkin on, että länsimaisten yliopistojen horisontti muistuttaa kuluneen kesän säätä; taivas ei ole seesteinen, vaan sille on kertymässä tummavatsaisia pilviä. Matalapainetta ennakoivat yhtäältä kiristyvä julkinen talous ja sen pitoon liittyvät tiukat kysymykset, mitä yhteiskunta panostuksestaan hyötyy ja mikä on yliopistojen toiminnan vaikuttavuus. Mutta myrskyn merkkejä on lähestymässä myös aivan toisesta suunnasta, nimittäin niin sanottujen markkinavoimien taholta. Tästä voi vakuuttua vaikkapa tutustumalla Internetin kautta tarjolla oleviin korkeimman opetuksen palveluihin.

  19. VÄRITTÄVÄT ILMAISUT • Samalla termillä voi olla eri lataus eri yhteyksissä. • Kun käytetään värittynyttä kieltä, katso jääkö jäljelle argumentti kun väritykset poistetaan.

  20. On varmaa, että Jokainen tietää, että Kukaan läsnäolijoista tuskin kieltää, että Ei ole epäilystäkään siitä, että Ei tule kysymykseenkään, etteikö Tässä yhteydessä ei ole mahdollista perustella lähemmin Alan huippututkijat esittävät, että On erittäin tärkeää huomata, että KIELELLISET KEINOT: TAKAUS • Lukuohje: Kun luet muiden tekstejä, ole tarkkana. Takaavia ilmaisuja käytetään usein silloin kun perustelu puuttuu, on kiistanalainen tai heikko.

  21. KIELELLISET KEINOT: SUOJAUS • kaikki  useimmissa tapauksissa • useimmissa tapauksissa  näissä tapauksissa • on  on todennäköistä, että • on  on melko varmaa, että • on  sikäli kuin sanomalehtiin on luottamista • on  ei ole täysin mahdotonta, että • on  saattaa olla, että • on  huhujen mukaan on.

  22. KIELELLISET KEINOT: VAHVISTUS • moni  erittäin moni • suuri hyvin suuri • on  varmasti on • todennäköisesti  erittäin todennäköisesti Kirjoittamisohje: • Heikennä tai vahvista perusteita riittävästi vastaväitteiden välttämiseksi. • Älä heikennä perusteluja liikaa niin, etteivät ne enää tue johtopäätöstä. • Älä vahvista perusteluja liikaa niin, että ne tulevat liian alttiiksi vastaväitteille.

  23. TUTKIMUSRAPORTIN JOHDANTO

  24. Tutkimusraportin johdantoJohdannon rakenne • Aihepiirin esittely ja perustelu • Markkinaraon esittely • Markkinaraon haltuunotto • Lukijan haltuunotto Löytyykö johdannoista kaikki johdannon rakennemallin osat?

  25. Tutkimusraportin johdanto…Aihepiirin esittely ja perustelu • Aihepiirin esittely • tutkimuksen kautta • todellisuuden kuvauksen kautta. • Aihepiirin merkityksen perustelu • hyöty tutkimukselle • käytännön hyöty. • Aihepiiriä koskevan aikaisemman tutkimuksen esittely.

  26. Tutkimusraportin johdanto…Markkinaraon esittely: Aukko tai ongelma tiedoissa - jokin seuraavista: • aikaisemmasta tutkimuksesta nouseva ongelma • aikaisemman tutkimuksen tulokset ristiriidassa keskenään • jatketaan perinnettä • käytännön tarpeista nouseva ongelma • käytännön kokemus ja tutkimus ristiriidassa keskenään. Ongelmanratkaisun tärkeyden perustelu: • hyöty tutkimukselle • käytännön hyöty.

  27. Tutkimusraportin johdanto…Markkinaraon haltuunotto • Oman tutkimuksen tavoitteet ja kohde. • Oman tutkimuksen tärkeyden perustelu • Tutkimuksen kulku, tutkimustyyppi, viitekehys, menetelmät ymv., näiden valintojen perustelu. • Keskeiset tulokset. • Tulosten tärkeyden perustelu. • Tutkimusraportin rakenne.

  28. Tutkimusraportin johdanto…Lukijan haltuunotto • Lukijan kiinnostuksen herättäminen. • Luottamuksen herättäminen tutkijaan • esim. tieteellisten kliseiden hyvä hallinta.

More Related