120 likes | 287 Views
Tieteelliset menetelmät arkeologisen typologian tutkimuksessa. numeerisen taksonomian hyväksikäyttö pyritään kokoamaan suurin mahdollinen määrä tietoa (sekä niin paljon muuttujia kuin mahdollista) jokaisen muuttujan painoarvo on sama (lähtökohta)
E N D
Tieteelliset menetelmät arkeologisen typologian tutkimuksessa numeerisen taksonomian hyväksikäyttö • pyritään kokoamaan suurin mahdollinen määrä tietoa (sekä niin paljon muuttujia kuin mahdollista) • jokaisen muuttujan painoarvo on sama (lähtökohta) • tyyppien similariteetti määritellään monien muuttujien korrelaatioiden perusteella • tyyppejä voidaan määritellä, koska muuttujien korrelaatiot eroavat toisistaan • taksonomia on empiirinen tiede • affiniteetti määritellään fylogeneettisistä suhteista riippumatta
Uuden arkeologian näkökulma David Clarke • uuden arkeologian näkökulma • analyyttinen lähestymistapa • päämääränä numeerisin menetelmin verifioitava typologia • tutkittavat esineet ovat samanaikaisia • tyypit määritellään feneettisten piirteiden (attribuuttien) prosentuaalisena korrelaationa: • 1) 30 % affiniteetti >tyyppiryhmä (Type Group) • 2) 30-60 % affiniteetti > tyyppi (Type) • 3) 60-90 % affiniteetti > alatyyppi (Subtype)
David Clarke… esineitä (ja esinetyyppejä) luonnehtivat ominaisuudet: • jatkuvat muuttujat noudattavat normaalijakaumaa (vinous, huipukkuus ym.) • jakauman muodon perusteella voidaan joskus löydettävissä tyyppejä tai alatyyppejä • jakauman vinous johtua myös muista syistä: • jakauman näennäinen vinous • mittausvirhe • mittakaavaongelma • muut tekijät
Arkeologisten kokonaisuuksien hierarkkinen malli (Clarkin mukaan): yksityiskohtaisesta yleisempään • attribuutti • artefakti • tyyppi • artefaktikertymä (assemblage) • kulttuuri • kulttuuriryhmä • teknokompleksi
Tyyppien jako sukulaissuhteen mukaan • kehittyvät tyypit (transform types) • riippumattomat tyypit (independent types) • tyyppien muutos ajan kuluessa a) attribuuttien kvantitatiiviset muutokset systeemin sisällä b) artefaktityyppi-populaation sisäiset muutokset c) attribuuttien kvalitatiiviset muutokset • voivat johtaa kumulatiivisina uuden systeemin syntymiseen
attribuuteista • attribuutti edustaa pienintä analyyttisesti erotettavissa olevaa yksikköä • epäoleelliset (inessential) attribuutit; vakiot tai kysymyksen kannalta epärelevantit • oleelliset (essential) attribuutit • avainattribuutit (key attributes) • vaihtoehdot: • + (on) • - (ei) • NC (no comparison) puuttuva havainto
Muuttujien ja attribuuttien valinta • attribuuttien on oltava täsmällisesti määriteltyjä • toisen tutkijan on tarpeen vaatiessa voitava verifioida tutkimukseen mukaan otetut attribuutit • attribuuttien pyrittävä kuvaamaan esinettä monipuolisesti • kaikkia esineen piirteitä ei voida kuvata • attribuutit valitaan tutkimuksen kysymyksenasettelun perusteella • attribuutit eivät saa olla toisistaan riippuvia (periaatteessa) • kaikki attribuutit ovat painoltaan samanarvoisia (periaatteessa) • attribuutit on voitava ilmaista numeerisesti (mikäli tukija tavoittelee taksonomista luokittelua) • attribuutit ovat joko nominaali-, ordinaali-, intervalli- tai suhdeasteikollisia
seriaatio Kontekstuaalinen seriaatio • aineiston järjestäminen typologisen samankaltaisuuden perusteella • eri kohteista löydetty samankaltainen esineistö muodostaa kontekstin, joka kuvaa yhtä kronologista vaihetta Frekvenssiseriaatio - tutkitaan esineryhmän suhteellisen määrän vaihtelua - oletetaan, että esineryhmällä (tyylillä) Aelämänkaari@ - tietyllä periodilla sama esineryhmä esiintyy yhtä yleisesti eri kohteissa
Esinetyypin valmistuksen elämänkaari • 0) Preformatiivinen • ammattitaito kehittyy, variaatio suurta (tyyppi muodostumassa) • 1) Formatiivinen • ammattitaito kehittyy, variaatio vähenee (tyyppi vakiintuu) • 2) Koherentti • ammattitaito kehittyy, variaatio (paikallinen) lisääntyy • 3) Postkoherentti • ammattitaito taantuu, variaatio vähenee • 0) Preformatiivinen • ks. edellä
tyylin käsite • arkeologit ovat peristeisesti olleet kiinnostuneempia typologiasta • ajoitukset • työkaluaspekti • osoittautunut vaikeasti määriteltäväksi arkeologiassa • debatti tyylistä (1970-80 -luku) • kytkeytynyt läheisesti antropologiseen havainnointiin ja teorianmuodostukseen • amerikkalainen näkökulma typologiaan • tyyli on olemassa esineiden tekijöille ei niinkään arkeologeille • sukua taiteentutkimuksen tyylimäärityksille
tyyli klassillisessa arkeologiassa • klassillisessa arkeologiassa tärkeä (ja tarkka) ajoitusmenetelmä • jopa muutamien vuosikymmenien tarkkuus • kirjoitetut historialliset lähteet apuna • toimii samaan tapaan kuin taidehistoriassa • kulttuurien väliset suhteet (linkit) ja vaikutteiden virrat • kulttuurin ja sosiaalisten suhteiden ilmeneminen • julkiset rakennukset, monumentit (yhteisön kollektiivinen status) • kalmistot, patsaat (yksityishenkilöiden status) • taiteilijat (kuvanveistäjät maalarit) • tyylinmuutokset ja niiden tulkinta • taide voi ilmaista sllaista mitä ei voida sanoin kuvata
design • tapa hyödyntää funktionaalisia tietoja ja taidetta • kombinaationa syntyy esineitä, jotka saattavat edustaa samoja tyylejä kuin menneisyyden esineiden tekijöillä • esineiden (re)konstruointi • uusia mahdollisuuksia menneisyyden kuvittamiseen multimedian ja hypermedian keinoissa • mahdollistaa artefaktien ja ihmisen vuorovaikutuksen (semantiikan ja merkkijärjestelmien) selvittämisen • hypoteesien esittäminen ja testaaminen • havainnollistaminen