1 / 11

Uutis- ja ajankohtaisohjelmien retoriikka

Uutis- ja ajankohtaisohjelmien retoriikka. Journalistiset kriteerit. Journalistinen työprosessi: ihanteet. Uutiskriteerien perusteella käsitellään asioita, joita pidetään tärkeinä ja laajoja ihmisjoukkoja syvästi kouraisevina

bryson
Download Presentation

Uutis- ja ajankohtaisohjelmien retoriikka

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Uutis- ja ajankohtaisohjelmien retoriikka Journalistiset kriteerit

  2. Journalistinen työprosessi: ihanteet • Uutiskriteerien perusteella käsitellään asioita, joita pidetään tärkeinä ja laajoja ihmisjoukkoja syvästi kouraisevina • Asiat raportoidaan objektiivisesti. Tietojen on oltava todenmukaisia ja relevantteja • Juttu jäsennetään niin, että kuvattava asia tulee selkeästi ja oikeasuhtaisesti esiin (Veijo Pietilä)

  3. Väkivallan ylenmääräinen uutisointi • …. ‘the law of opposites’ (Surette, 1998: 47) – in other words. the characteristics of crime, criminals and victims represented in the media are in most respects, precisely the opposites of those recorded in official crime statistics or in crime and victim surveys, so property crimes is generally considered un-newsworthy, while violent crime and sexual offences are disproportionately newsworthy. [After WWII] sexual and violent offences amounted to less than 10 % of crimes recorded by police, their proportion in crime news in British press was about 2/3 ] p. 59. • In my own study of the Daily Mail, nearly 60 % of all sexual abuse stories reported involved stranger assault, and Greer’s (…) study of the Northern Irish press between 1985 and 1997 arrived at similar findings. Compare this with the British Crime Survey, which found only 23 % of sexual assaults of women were by unknown men (…). p. 69. Karen Boyle: Media and Violence.

  4. Uutiskynnyksen ylittyminen (Harrison) • tarjolla on hyviä kuvia • lyhyet dramaattiset tapahtumat • uutuusarvo • helposti raportoitavissa • tapahtuman suuri mittakaava • aiheen kielteisyys: väkivalta, rikollisuus, katastrofit • odottamattomuus • relevanssi yleisölle • liittymäkohdat muuhun uutismateriaaliin • julkisuuden henkilöt • ”human interest”

  5. Muita uutiskynnyksen ylittymisen kriteerejä • ajankohtaisuus • poliittinen painoarvo, kansallinen merkitys • yhteiskunnallinen tai yhteisöllinen merkitys • kulttuurinen tai historiallinen arvo • ansioituneet henkilöt • tasavuosikymmenet tai –sadat • luonto

  6. Uutislähetyksen rakenne • Pääaiheiden esittely (uutisotsikot) • Ryhmittely kategorioittain – kotimaa, ulkomaat, talous, kulttuuri (kertooko arvojärjestyksestä?) • Ryhmittely asiayhteyksittäin – ’luontevan’ tuntuinen siirtymä asiasta toiseen (joskus ankkurin luoman aasinsillan kautta). • (Fiske) Pelkästään uutisten luokitteleminen ryhmiin kuten ulkomaan uutiset, kotimaan uutiset, talous jne. on luonteeltaan ideologista. Kun esimerkiksi samaan kategoriaan heitetään työmarkkinakiista ja raportti työttömyydestä, näiden välille luodaan luonnolliselta vaikuttava yhteys vaikka siihen sisältyy ideologinen väite • ”Tässä lähetyksessä vielä …”

  7. Konventionalismi ja realismi • Konventionalismi: Tietomme maailmasta perustuvat tiettyihin konventionaalisiin, tietyn sosiaalisen prosessin myötä syntyneisiin, periaatteessa aina mielivaltaisiin symbolisiin järjestelmiin. Kulttuuri määrää havainnon ja ymmärryksen rajat. • Realismi: Maailman hahmottamisen perusta on havaintoapparaatissamme ja kognitiivisissa peruskyvyissä, jotka muotoavat merkityksenmuodostusta ja määrittävät havainnon ja ymmärryksen rajat.

  8. Objektiivisuuden varmistamiseksi pitäisi • Esittää vain varmennettavissa olevia tosiasioita • Erottaa tosiasiat ja mielipiteet selkeästi toisistaan • Esittää ammatillisia arvioita, ei mielipiteitä • Tuoda esille kaikkien osapuolten näkemykset • Erottaa selkeästi eri lähteisiin perustuvat materiaalit • Käyttää suoria lähetyksiä, käydä niissä dialogia studion kanssa • Esittää taustoittavia tosiasioita ja tilastoja

  9. Objektiivisuusihanteiden kritiikkiä • Objektiivisuusretoriikka: tilastot, mitattavissa olevat suureet luovat ennen kaikkea objektiivisuusvaikutelmaa • Esitettyjä väitteitä tukevaksi esitetty materiaali saattaa liittyä asiaan hyvinkin epämääräisellä tavalla. • Autentisointi näyttämällä paikan päällä kuvattua materiaalia ei välttämättä helpota asian jäsentämistä • Toimituksellinen rutinoituminen saattaa estää poikkeavien näkemysten esille tulemisen • Vastuu totuudenmukaisuudesta sysätään lähteiden kannettavaksi • Uutisten lähde jää usein anonyymiksi • Asiantuntijoiden käyttö vapauttaa toimittajat asioihin perehtymisestä • Suorat lähetykset toimivat merkkinä siitä, että materiaalia ei muka ole toimitettu.

  10. Äärimmäisiä objektiivisuuskäsityksiä • NOËL CARROLL: Objektiivisuudessa ei ole kyse näkökulmista tai niistä vapautumisesta, vaan ”järkeilyn ja näytön arvioinnin käytännöistä, menettelyistä erilaisten todistusaineistojen merkityksen arvioimiseksi, havainnoimisen ja kokeistuksen standardeista ... jotka alalla toimivat yhdessä hyväksyvät.” • JAAP VAN GINNEKEN: Objektiivista on se, mitä suuren osan väestöä tai yleisöä voi olettaa pitävän totena, subjektiivista taas se, mistä yleisesti ottaen ollaan montaa mieltä.

More Related