Ehkäisevä lastensuojelu

1. Ehkäisevä lastensuojelu Sirpa Taskinen 14.1.2008

2. Mihin ehkäisevää työtä tarvitaan? Kaikissa yhteiskunnissa kaikkina aikoina • lasten kasvatus ja • puolisoiden väliset suhteet ovat olleet tärkeitä koko yhteisön elonjäännin ja kehityksen kannalta. Tästä syystä erilaiset tahot (aikaisemmin uskontokunnat ja yhteiskuntautopiat, myöhemmin tieteenalat ja valtio) ovat eri tavoin puuttuneet niihin.

3. Mitä on perheiden ahdingon taustalla? • Taloudellinen tilanne (erityisesti monilapsisilla perheillä, yksinhuoltajilla ja alle 3-vuotiaiden vanhemmilla) • Pätkätyöt • Alkoholiverotus • Asenteet? • Vanhemmuuden taidot? • Yksinäisyys, tukiverkoston puute

4. MITÄ VANHEMMAT TARVITSEVAT VOIDAKSEEN EDISTÄÄ LASTEN KASVUA? • Sisäistä integraatiota ja mielen tasapainoa • Toimivia ihmissuhteita • Tietoa lapsen kehityksestä ja kasvatusmenetelmistä • Lapsimyönteisiä kasvatusasenteita • Aikaa lapsen kanssa • Sosioekonomista turvallisuutta = toimeentulo, asunto, asuinympäristö

5. Mitä lapset tarvitsevat kehityksensä tueksi? • jatkuvia aikuiskontakteja • lapsen huomioon ottavia toimintatapoja päivähoidossa, koulussa jne. • lapsiystävällisen kasvuympäristön • mielekkäitä harrastuksia • tunne- ja taide-elämyksiä • ystävyyssuhteita oman ikäpolven kanssa

6. Uusi lastensuojelulaki panostaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen Ehkäisevä lastensuojelu = • yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen • huoltajien tukeminen lasten kasvatuksessa • varhainen tuki (varpu = varhainen puuttuminen)

7. Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, kodinhoito terveydenhuolto, liikuntatoimi ym.) Ehkäisevä lasten suojelu (lasten tukeminen perus- palveluissa, järjestötoiminnassa ym.) Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto) Lasten suojelun kokonaisuus Kasvuolosuhteiden kehittäminen (riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö)

8. Suotuisien kasvuolosuhteiden luominen kunnassa • edellyttääpalvelujärjestelmän kehittämistä lasten ja lapsiperheiden perus- ja erityispalveluiden eri sektoreilla sekä sektorirajat ylittäviä yhteispalvelumuotoja. • Lisäksi tarvitaan palvelujen sisällöllistä kehittämistä kasvatuksen tukemiseksi ja lapsen kehityksen turvaamiseksi

9. Lasten kasvua edistetään kunnan peruspalveluissa • neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, • mielenterveys- ja päihdepalvelut, • kodinhoito, terveydenhuolto, • kirjasto ja sivistystoimi, liikuntatoimi jne. • sekä järjestöjen ja kirkon toiminnoissa

10. Perhekasvatusta ja kasvatuksen neuvontaa varten kunnassa voi olla esimerkiksi • pienten lasten vanhempien kokoontumistiloja • lasten ja nuorten ryhmiä, nuorisotiloja ja työpajatoimintaa • keskusteluiltoja kasvatuskysymyksistä ja elämäntaitojen opettelua • eri-ikäisten lasten vanhemmille tarkoitettuja ryhmiä • kasvatuksen opastusta toiminnallisin muodoin, esimerkiksi videoinnin avulla • taloudenhoidon ja keittotaidon kursseja • kuntaan muuttavien uusien perheiden vastaanottotilaisuuksia • opasvihkosia perheiden erilaisten ongelmatilanteiden varalle

11. Vanhempien tukeminen lasten kasvatuksessa • Kasvatuskurssit (ohjaava kasvatus) • Perheneuvolan avoimet ovet ja tiedotus • Keskusteluryhmät (parisuhde, vanhemmuus, vuorovaikutustaidot jne.). • Toiminnalliset ryhmät (esim. ruuanlaitto, käden taidot) • Vertaisryhmätoiminta (esim. kuntaan muuttajille, murrosikäisten vanhemmille) • Kasvatuspulmissa palvelevat puhelimet • Kummi- ja tukiperheet • Kesäleirit ja muu lomatoimintajne.

12. 9 § Tuki koulunkäyntiin • Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, • jotka antavat esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille • riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. • Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä.

13. Varhainen tukeminen(early intervention) • Huolen tunnistaminen • Huolen ottaminen rakentavasti puheeksi • Kokemuksellinen oppiminen • Oikea ajoitus • Keskeistä luottamuksen ja kumppanuussuhteen luominen • Riittävästi aikaa

14. Hyviksi havaittuja varhaisen tuen työmuotoja • Vertaisryhmät • Perhekahvilat • Kotiapu • Elämänkerralliset työkalut: elämänjana, omahistoria-kansiot • Vanhemmuuden roolikartta • Sosiodraama • Lapsille: pelit ja leikit • Läheisneuvonpito

15. Ennaltaehkäisy kirjataan lastensuojelun kehittämissuunnitelmaan • Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa • Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.

16. Suunnitelmassa tulee olla tiedot 1) lasten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

17. Myös ilmoitusvelvollisuudella on osuutensa ennaltaehkäisyssä • Sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan (jne.) palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan • salassapitovelvollisuuden estämättä • jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, • jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. • Myös muu lasten kanssa työskentelevä henkilö tai yksityishenkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.

18. Lasten huomioiminen elinympäristöön kohdistuvissa päätöksissä. • Lapset ovat aikuisia konkreettisemmin ja kokonaisvaltaisemmin sidoksissa siihen ympäristöön, jossa he kulloinkin elävät. • Esimerkiksi liikennevalot, jalankulkusillat, puistojen varustukset, alkoholin myyntipaikat, urheilukentän tai uimalan rakentaminen, puhdas juomavesi ja hyvässä kunnossa oleva viemäriverkosto jne. vaikuttavat suoraan lasten jokapäiväiseen elämään.

20. Lasten arkipäivän ympäristön puitteet • Lapsiryhmän koko vaikuttaa kaikkeen arkipäivän toimintaan. Paljon lapsia ahtaissa tiloissa lisää aggressiivista käyttäytymistä. • On myös suuri merkitys sillä, missä päiväkodit ja koulut sijaitsevat, miltä niiden pihat ja luokkatilat näyttävät, ja mitä niissä voi tehdä. • Onko lapsilla taukojen aikana mahdollisuus mielekkääseen puuhailuun, joka lisää yhteishenkeä?

21. ERILAISTEN PÄÄTÖSTEN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET LAPSIIN • terveys • ihmissuhteet • asuminen ja liikkuminen • arjen sujuvuus • osallistuminen • tasa-arvo

22. Esimerkki:ARJEN SUJUVUUS • vaikuttaako asia lasten nukkumiseen / herättämiseen / päivärytmiin? • joutuvatko lapset jatkuvasti siirtymään paikasta toiseen? • joutuvatko lapset toistuvasti odottelemaan? • onko lapsilla mahdollisuus yksityisyyteen ja omaan tilaan? • lisääntyvätkö/vähenevätkö harrastusmahdollisuudet? • mitä vaikutuksia toteutuksella on lasten turvallisuuteen? • lisääkö toteutus perheen yhteistä ajankäyttöä?

23. B) PÄÄTÖSTEN VÄLILLISET VAIKUTUKSET LAPSIIN • vaikutukset perheen talouteen ja palveluihin • vaikutukset yhteisöön ja alueeseen • vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin

24. Esimerkki:VAIKUTUKSET YHTEISÖÖN JA ALUEESEEN • minkälaisia muutoksia ennakoidaan arvoihin, normeihin ja käyttäytymiseen? • aiheutuuko muutoksia elämänlaatuun tai elintapoihin? • lisääntyykö turvallisuus? • muuttuvatko virikkeellisyys ja virkistysmahdollisuudet? • paraneeko alueen esteettisyys (kauneus, näköala, maisema)? • muuttuvatko asuntojen hinnat? • muutetaanko alueelta pois muutoksen pelossa?