Kasvatus- ja opetuskäsitysten muotoutuminen

1. Kasvatus- ja opetuskäsitysten muotoutuminen IHMISKÄSITYS MAAILMAKÄSITYS *Esim. elämänkatsomus OPPIMISKÄSITYS KASVATUS- JA OPETUSAJATTELU * Dynaaminen ja kehittyvä TIEDONKÄSITYS OPETTAJAN AJATTELU JA TOIMINTA KASVATUSSUHDE Kasvavan maailma

2. Oppimiskäsitykset Traditiot Arjen käytännöt Teknologian kehitys Kulttuuri Tutkimus Sosiaalinen kehitys Taloudellinen kehitys Aatteellinen ilmapiiri

3. Mitä on oppiminen? ”Oppiminen on käyttäytymisen muutosta” ”Oppiminen on ihmismielen kognitiivista prosessointia” ”Oppiminen on ihmismielen konstruktiivinen prosessi” ”Ihminen on oman oppimisensa aktiivinen toimija” Mikä on minun käsitykseni?

4. Behaviorismi (1920-60) ja pedagogisia seuraamuksia • Juuret eläinkokeissa, jotka nähtiin siltana ihmismieleen • Tavoitteena ennustaa ja kontrolloida käyttäytymistä • Käyttäytymistä oli pystyttävä mittaamaan ulkoisten merkkien kautta • Tietoisuus, tunteet hylättävä, koska niitä ei voida havaita tai tutkia • Ns. uusbehaviorismi lievensi puhdasta ärsyke-reaktio –tulkintaa väliin tulevan muuttujan avulla • Väline-ehdollistuminen; vahvistaminen ja oppijan oma toiminta

5. Behaviorismi ja pedagogisia seuraamuksia • Oppi- ja työkirjat; ”aukkomenetelmät”, kaavamaiset vastaukset, ulkoa opettelu • Ohjelmoitu opetus; opetusaineksen pilkkominen osiin, helposti kontrolloitavissa, tietokone kiittää oikeasta vastauksesta ja päästää etenemään • Opitun välitön vahvistaminen, väärien vastausten huomioimatta jättäminen • Oppilaan ulkoisen aktiivisuuden palkitseminen • Palkkiot ja rangaistukset säätelevät toimintaa • Aiemman tiedon merkitystä ei huomioida • Korkeamman tason oppimista ei voida selittää behaviorismin avulla • Ei nähdä, milloin opittu on sisäistetty

6. Nykyaikaisten oppimiskäsitysten taustaa • Piagetin tutkimukset ajattelusta Keskeisiä käsitteitä: • Skeema • Assimilaatio • Akkomodaatio • Kognitiivinen konflikti • Motivaatio

7. Kognitivismi (1950-) ja pedagogisia seuraamuksia • Perustuu kognitiivisen psykologian ajatuksiin ihmisestä tiedonkäsittelijänä • Oppimista ei tapahdu ilman havaintoja, muistia, ajattelua ja käsitteenmudostusta • Oppija on aktiivinen tiedon muokkaaja • Säätelee omaa oppimistaan ja tarkkaavaisuuttaan

8. Kognitivismi ja pedagogisia seuraamuksia • Ihminen on tiedonkäsittelijä • Havainnot, muisti, ajattelu, käsitteenmuodostus • Itsenäinen opiskelu • Oppimaan oppimisen taidot • Opettajan huomio oppimisen motivointiin ja orientointiin • Mielensisäiset edustukset todellisuudesta

9. Konstruktivismi ja pedagogisia seuraamuksia • Tiedon dynaaminen luonne • Ihminen rakentaa, konstruoi oman tietonsa oppimisprosessissa • Oppija tekee oman tulkintansa tiedosta • Aiemmat tiedot ja kokemus pohjana • Oppimistilanteen fyysiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat konstruktioon • Tiedon käsittelytaidot

10. Konstruktivismija pedagogisia seuraamuksia Oppimisen ohjaamiset psykologiset ja pedagogiset vaatimukset kasvavat Oppimisprosessin yksilölliset erot korostuvat • Motivaatio ja oppijan omat tavoitteet • Haastavat oppimistehtävät • Oppijan metakognitiivisten taitojen kehittäminen • Oppijan reflektiotaitojen kehittäminen • Oppijan omat kysymykset

11. Konstruktivismija pedagogisia seuraamuksia • Ongelmakeskeisyys • Teknologiarikkaat oppimisympäristöt • Kokeileva ja tutkiva lähestymistapa

12. Konstruktivismi Sateenvarjotermi: • Sosiokognitiivinen suuntaus: • 1) Kuka? Yksilö • 2) Mitä? Omia ideoita, kokemuksia, tulkintoja • Sosiokulttuurinen suuntaus: • 1)Kuka? Yhteisö/ryhmä • 2) Mitä? Yhteinen tulkinta, sääntö, tms.

13. Situationaalinen oppiminen • Oppimisen kontekstuaalisuus eli oppimisen tilannesidonnaisuus • Oppiminen tilanteessa tai toiminnassa, jossa sen sisältämä tieto on syntynyt • Oppimista tapahtuu parhaiten siinä ympäristössä ja tilanteessa, jossa opittua tietoa käytetään • Autenttinen oppiminen • Todellisessa ja aidossa tilanteessa tapahtuva oppiminen • Esim. mestari-oppipoika –oppimistapa • Työssäoppiminen • Vuorovaikutus ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat oppimiseen toissijaisesti • Monet uudet pedagogiikan muodot painottavat situationaalista oppimista • Elämys- ja seikkailupedagogiikka • Transfer? Yleistäminen? Soveltaminen?

14. Sosiokulttuurinen oppiminen (Roger Säljö) • Tiedon sosiaalinen ja kulttuurinen alkuperä • Ihmiset omaksuvat kulttuurisia toimintoja • Yhteisöllisen tiedon välittyminen • ”Oppipoikasysteemi” • Katselija – osallistuja - hallitsija • Ei tiukkaa rajaa konkreettiin – abstraktiin, teoriaan – käytäntöön, kieleen – toimintaan • Tietoa tuotetaan vuorovaikutuksessa

15. Lähteet: • Patrikainen, R. Opettajuuden laatu. Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys opettajan pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus. • Poikela, S. 2003. Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Tampere University Press. • Rauste-von Wright, M-L, & Wright Johan. 1994. Oppiminen ja koulutus. Porvoo: WSOY, 1994. • Ruohotie, P. 2002. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki. WSOY. • Säljö, R.2001. Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma. Helsinki: WSOY.