1 / 14

Aivot ja EEG

Aivot ja EEG. Aivojen rakenne. Kallo. Päänahka. Aivokuori (cerebral cortex). Päälaen- eli parietaalilohko. Otsa- eli frontaalilohko. Takaraivo- eli oksipitaalilohko. Ohimo- eli temporaalilohko. Isoaivojen kuorikerroksen toiminnallisia alueita.

bikita
Download Presentation

Aivot ja EEG

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Aivot ja EEG

  2. Aivojen rakenne Kallo Päänahka

  3. Aivokuori (cerebral cortex) Päälaen- eli parietaalilohko Otsa- eli frontaalilohko Takaraivo- eli oksipitaalilohko Ohimo- eli temporaalilohko

  4. Isoaivojenkuorikerroksentoiminnallisiaalueita Aivot ovat jakautuneet alueisiin, jotka ovat erikoistuneita tietynlaisten aistimusten käsittelyyn. Niinpä isojen aivojen kuorikerroksessa voidaan todeta sähköistä toimintaa aina samalla alueella, tiettyä aistinta ärsytettäessä tai aina tietyn toiminnan aikana.

  5. Aivojen tutkiminen • Aivoissa on noin 100 miljardia neuronia eli hermosolua, joiden välillä on noin 15 000 kytkentää. Aivojen toiminta perustuu neuronien väliseen kytkentään, joita on siis yhteensä 150 biljoonaa • Aistitoiminnot välittyvät aivokuoren eri toiminnallisille alueille • Aivokuoressa 1 mm2 alueella on > 100 00 neuronia

  6. EEG (ElectroEncephaloGram) • EEG:ssä mitataan päänahkaan kiinnitettyjen elektrodien avulla aivojen jännitevaihteluja, jotka piirturi merkitsee tasaisesti liikkuvaan paperiin tai tietokoneen näytölle. • EEG:n perusteella voidaan havaita monien aivoperäisten sairauksien, kuten epilepsian, sekä aivovaurioiden ja aivokasvainten aiheuttamat muutokset. • EEG:ssä näkyvät myös normaalit unen ja valveen vaihtelut ja unitilan eri vaiheet. • EEG:n poikkeamat: • jatkuva häiriö (mittauskäyrät epäselviä), • paikallinen häiriö (joku tietty alue aivoissa ei toimi) ja • satunnainen häiriö (esim. epilepsia).

  7. EEGn tulkinta • EEG:n eri ominaisuudet määräytyvät aaltojen lukumääränä sekunnissa, sähköjännitteen laajuuden poikkeumana peruslinjalta ja poikkeamien tyypin esim. aallon huippujen ja huippurykelmien esiintymisen mukaan. EEG:n taajuusalueet ovat alfa, beta, theta ja delta.

  8. Aivosähkökäyrä vaihtelee aivojen erilaisen aktiviteettitilan mukaisesti. • Aktiivisessa tilassa esiintyy erityisesti beta-aaltoja, rentoutuneena taas esiintyy erityisesti alfa-toimintaa. • Alfa-aktiviteetti vähentyy hiukan väsymystilassa ja unen aikana se vähenee huomattavasti. Tämän takia EEG:tä otettaessa testataan useita eri tilanteita, esim. rentoutunutta tilaa, stroboskooppivalon (vilkkuvaloaktivaation) vaikutuksia (silmät auki ja kiinni testataan erikseen) ja unitilaa.

  9. Alfa -rytmi • Alfarytmissä aaltojen lukumäärä vaihtelee 8-13 sekunnissa. • Alfarytmi on nähtävillä erityisesti, kun koehenkilö on hereillä, mutta silmät kiinni • alfaa pidetään jonkinlaisena lepotaajuutena • Kullakin aivolohkolla on omanlaisensa alfarytmi, mutta suuriamplitudisin se on päälaen -ja takaraivolohkoilla • Alfa-aalto on yleensä säännöllinen ja jatkuva, mutta yksilölliset vaihtelut ovat mahdollisia. • Joillakin ihmisillä rytmi on hyvin epäsäännöllinen, katoaa usein kokonaan tai havaitaan vain silloin tällöin. Alfa-aallon ilmiöiden otaksutaan aiheutuvan verkkokalvolta ja näköhermosta aivoihin saapuvien ärsytysten vaikutuksesta.

  10. Beta - rytmi • Beta-rytmissä aaltoja on enemmän kuin 13 sekunnissa, mutta jännite on huomattavasti alhaisempi kuin alfa-aalloissa. • Beta-rytmiä esiintyy jatkuvasti sellaisten aivotoimintojen aikana, jotka edellyttävät paljon ajattelemista sekä syvimmän eli REM –unen aikana. Beta korostuu erityisesti myös stressi-, jännitys- tai intensiivisen toiminnan tilanteissa.

  11. Delta –ja thetarytmit • Delta-rytmissä aaltoja on vähemmän kuin 4 sekunnissa. Delta-rytmi esiintyy epäsäännöllisesti, yleensä yksittäisinä aaltoina. Nämä delta-taajuudet ovat valvetilassa hyvin epänormaaleja, sen sijaan unitilassa ne ovat yleisiä. • Theta-rytmin tyypillinen aallontiheys on 4-7 aaltoa sekunnissa ja se esiintyy epäsäännöllisesti. • Unen syventyessä alfarytmi korvaantuu matalataajuisimmilla delta –ja thetarytmeillä • Turhautuneisuus ja keskittyminen voivat aikaansaada myös valveilla delta –ja thetarytmejä

  12. Synkronisaatio / desynkronisaatio • EEG:ssä vireystilaa kuvaa aivokuoren hermosolujen synkronisaation aste • Vireässä valvetilassa aivokuoren hermosolut toimivat yksilöinä, jolloin EEG summaa matala-amplitudista ja korkeataajuista desynkronoitunutta toimintaa • Synkronisaatio saadaan esiin pyytämällä koehenkilöä sulkemaan silmänsä = alfatoiminta

  13. EEG:n eri rytmit Desynkronisaatio tai alfablokki (the process by which alpha waves decrease and beta waves increase upon a subject opening their eyes)

  14. EEG:n suorittaminen • EEG suoritetaan asettamalla elektrodit päänahkaan eri aivolohkojen kohdalle • Käytämme mittauksessa bipolaarista kytkentää = mitataan kahden elektrodin välistä jännitevaihtelua.

More Related