Vieraskielisen opetuksen opettajankoulutuksen koulutuspoliittiset haasteet

1. Vieraskielisen opetuksen opettajankoulutuksen koulutuspoliittiset haasteet Heini-Marja Järvinen Turun yliopisto

2. Taustaa • Vuodesta 1991 opetuskieli on voinut olla vapaa (muukin kuin suomi, ruotsi, saame tai romani) • Valkoinen kirja (1995): 2+1 • Vieraskielinen sisältöjen opetus nähtiin yhtenä lisämahdollisuutena kielitaidon edistämiseen varsinaisen kielenopetuksen ohella.

3. Vieraskielisen opetuksen opettajankoulutus • 1990-luvulla Opetushallitus kustansi suhteellisen laajamittaista vieraskielisen opetuksen opettajankoulutusta: • 15 ov (Turussa 9 tai 10 ov kielen opintoja + 4 tai 5 ov didaktiikkaa), järjestäjänä Turun kesäyliopisto (ja TOKL) • 5 ov, pääosin didaktiikkaa (Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus)

4. Vieraskielisen opetuksen opettajat Turussa n. 1990-luvun puolivälistä tähän päivään • Suomessa vieraskielistä opetusta antavat pääosin aineenopettajat, joilla on jonkinasteinen vieraan opetuskielen taito, ei yleensä kielen yliopisto-opintoja. • Ns. kaksoispätevyyden omaavia luokanopettajia on jonkun verran (LO+kieli, jossa opintoja, yleensä englanti, myös ruotsi, ranska) • Muutama kielenopettaja on suuntautunut vieraskieliseen opetukseen (sivuaine psykologia, historia, uskonto, maantiede)

5. Vieraskielisen opettajan kielitaito • Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, 18.12.2003/1133) 9 §:n mukaan perusopetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli tai jos kysymys on perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetussa koulussa järjestettävästä opetuksesta, opetusta voi antaa myös henkilö, joka hallitsee opetuksessa käytettävän kielen. Opetushallitus määrää tarvittaessa, miten kielen hallinta osoitetaan.

6. Opetushallitus on päättänyt opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 9 §:n 2 momentin nojalla, että edellä tarkoitettu opetuskielen hallinta on opettajalla, joka on suorittanut • yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (668/1994) ja asetuksen (669/1994) mukaisissa kielitutkinnoissa tason viisi mukaisen kokeen, ennen vuotta 2002 kuitenkin em. lain mukaan suoritetuissa tutkinnoissa tason seitsemän mukaisen kokeen ja yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (964/2004) ja valtioneuvoston asetuksen (1163/2004) mukaisissa kielitutkinnoissa tason viisi mukaisen kokeen. • yliopistossa vähintään 80 opintopisteen laajuiset opetuskielen opinnot

7. Ja vielä jatkuu… • Opetuskielen hallinnan osoittamista edellä tarkoitetulla tavalla edellytetään siinä tapauksessa, että opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta vähintään neljä vuosiviikkotuntia tai neljä kurssia kyseisenä lukuvuonna opetetaan kyseisellä kielellä.

8. Kielitaito • Millaista kielitaitoa vieraskielistä opetusta antava opettaja tarvitsee? • Luokkakieli • Aineen kieli • Havainnollistamisen kieli (comprehensible input, mitä se on?) • Scaffolding-kieli • Vuorovaikutuskieli

9. Vieraskielisen opettajan pedagoginen pätevyys • Mistä vieraskielisen opetuksen opettajan pedagoginen pätevyys koostuu? • Pedagoginen tieto: miten kielenoppiminen tapahtuu, miten kieltä opetetaan, miten sisältöä opetetaan vieraalla kielellä. • Miten tuetaan käsitteiden oppimista? • Millaista ymmärtämistä, tuottamista voi oppilailta odottaa/edellyttää? • Mitä ajattelutaitoja? Miten opettaa ajattelua vieraalla kielellä? • Miten vieraan kielen opettamisen menetelmät ja työtavat voisivat tukea vieraskielistä aineenopetusta?