Filosofian opetuksen historiaa
Download
1 / 28

Filosofian opetuksen historiaa - PowerPoint PPT Presentation


  • 118 Views
  • Uploaded on

Filosofian opetuksen historiaa. Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos. Antiikki. Paideia ‑ ihmisen muovaaminen W. Jaeger , Paideia I-III hyve (sivistys?) ähtökohtaisesti aristokraattista yhteisön ja yleisen mielipiteen paine

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Filosofian opetuksen historiaa' - alagan


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Filosofian opetuksen historiaa

Filosofian opetuksen historiaa

Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos


Antiikki
Antiikki

  • Paideia ‑ ihmisen muovaaminen W. Jaeger, PaideiaI-III

    • hyve (sivistys?) ähtökohtaisesti aristokraattista

    • yhteisön ja yleisen mielipiteen paine

    • yhteiskunnallinen murros alkaa murtaa tätä jo 600-luvulla eaa. (Arkhilokhos)

  • Filosofian synty

    • Paideia, yksilöllisyyden itu (Dodds: häpeäkulttuurista syyllisyyskulttuuriin) <->

    • rationaalisuuden nousu


1 vastakkainasettelu auktoriteetti
1. Vastakkainasettelu, auktoriteetti:

Filosofia ja runous

  • yritys opetuksen ja kasvatuksen haltuunottamiseksi järjelle ja totuudelle → seurauksena yhteenkietoutuminen esim.

    • Parmenideen runo

    • Platonin myytit.


Sofistien valistus
Sofistien valistus

  • hyveen (ja yhteiskunnan) demokratisoituminen

  • opettajan asema: viisas opettaa

  • relativismi (nomos vs. fysis)

  • 2. Vastakkainasettelu, totuus:Filosofia/Totuus vs. sofistit (ym.) luulo/suostuttelu ym.

  • Koska filosofia voi enää harvoin esittää totuuden torvea (esim. Rorty 1989), tämä’ on filosofian opetuksen kannalta ongelmallista


Sokrates
Sokrates

  • Sokrates itse ei kirjoittanut mitään. Päähenkilönä hän kuitenkin aloitti kokonaisen uuden kirjallisuuden lajin, sokraattiset dialogit tai kirjoitukset (sokratikoi logoi)(Aristoteles, Runousoppi, 1447b1).

  • Useissa tapauksissa on luontevaa puhua Platonin Sokrateesta tietyissä dialogeissa.

  • Tällöin on (kaikissa dialogeissa!) muistettava, että kyse ei ole sen enempää historiallisesta henkilöstä kuin yksiselitteisestä Platonin äänitorvestakaan.

  • Lukiossa on useimmiten mielekästä puhua kuin Platonin Sokrates olisi historiallinen Sokrates.


Opettaminen
Opettaminen

  • ”Minä en kuitenkaan ole koskaan ollut kenenkään opettaja. En tosin ole koskaan kieltänyt ketään, en vanhaa enkä nuorta kuuntelemasta, jos huvittaa, kun puhun tai puuhailen omiani, mutta sitä en tee, että maksusta keskustelisin ja kieltäytyisin siitä muuten. Kyselen mielelläni yhtälailla rikkailta ja köyhiltä ja keneltä tahansa, joka vain tahtoo kuunnella minua ja vastailla kysymyksiini. Oli siitä sitten hyötyä tai ei, vastuullisena minua ei ole oikein pitää; enhän ole koskaan luvannut opettaa kenellekään mitään enkä ole liioin opettanut. Jos joku väittää oppineensa tai saaneensa kuulla minulta jotain sellaista, mitä muut eivät ole saaneet kuulla, hän ei puhu totta.” (Apologia 33bc)


  • Sen sijaan otin tehdäkseni jokaiselle erikseen suurimman hyvän työn, minkä ihminen mielestäni voi toiselle tehdä: yritin saada teidät uskomaan, että tärkeämpää kuin mikään muu on kehittää itsensä mahdollisimman hyväksi ja viisaaksi ja että valtion parantaminen on tärkeämpää kuin mikään muu julkinen toiminta. Samalla tavoin yritin opettaa teidät suhtautumaan kaikkeen. (ipologia 36c)

  • Platonin kömpelyys (U. Remes et al. 1977, 280)?

  • Toisaalta jännite kahden eri opettamisen käsitteen välillä näkyy myös esim. Menonissa


Ateenalaisten odotukset opettajalle g a scott
Ateenalaisten odotukset opettajalle (G.A.Scott) hyvän työn, minkä ihminen mielestäni voi toiselle tehdä: yritin saada teidät uskomaan, että tärkeämpää kuin mikään muu on kehittää itsensä mahdollisimman hyväksi ja viisaaksi ja että valtion parantaminen on tärkeämpää kuin mikään muu julkinen toiminta. Samalla tavoin yritin opettaa teidät suhtautumaan kaikkeen. (i

  • Opettaja väittää pystyvänsä opettamaan (instruct) toisia erityisessä aiheessa, josta oppilas ei tiedä mutta opettaja tietää.

  • Opettaja ottaa opetuksesta (rahallisen) palkkion.

  • Opettaja opettaa vain, jos saa maksun-> Scott: sofistit rahataloudessa, Sokrates lahjan antajana (Mauss, Derrida?)

  • Opettaja opettaa luennoiden (tietoa siirtämällä)(Scott 2000, 24)


3 vastakkainasettelu viisaus ja opettaminen
3. vastakkainasettelu: viisaus ja opettaminen hyvän työn, minkä ihminen mielestäni voi toiselle tehdä: yritin saada teidät uskomaan, että tärkeämpää kuin mikään muu on kehittää itsensä mahdollisimman hyväksi ja viisaaksi ja että valtion parantaminen on tärkeämpää kuin mikään muu julkinen toiminta. Samalla tavoin yritin opettaa teidät suhtautumaan kaikkeen. (i

  • Filosofia vs. sofia”– Miksi häntä [erinomaista keskustelijaa] nimittäisit? – Viisas olisi ehkä liian mahtipontista, se nimitys sopii yksin jumalalle, mutta viisauden ystävä (filosofi) olisi ehkä sopiva ja kohtuullinen” (Faidros, 278d).

  • opettamisen ongelma (miten rakastamista opetetaan?)


Platon 427 347 eaa
Platon (427‑347 eaa.) hyvän työn, minkä ihminen mielestäni voi toiselle tehdä: yritin saada teidät uskomaan, että tärkeämpää kuin mikään muu on kehittää itsensä mahdollisimman hyväksi ja viisaaksi ja että valtion parantaminen on tärkeämpää kuin mikään muu julkinen toiminta. Samalla tavoin yritin opettaa teidät suhtautumaan kaikkeen. (i

  • Akatemia

  • Opetetaan ymmärtämistä, ei tiedon toistoa

    • Niiniluoto ym. palaa tähän ajatukseen 1989

  • Filosofian opetuksen vaativuus →


  • 4 vastakkainasettelu
    4, vastakkainasettelu: hyvän työn, minkä ihminen mielestäni voi toiselle tehdä: yritin saada teidät uskomaan, että tärkeämpää kuin mikään muu on kehittää itsensä mahdollisimman hyväksi ja viisaaksi ja että valtion parantaminen on tärkeämpää kuin mikään muu julkinen toiminta. Samalla tavoin yritin opettaa teidät suhtautumaan kaikkeen. (i

    • filosofiaa eliitille vs. kaikille:

    • Elitistinen filosofia (Adorno, Dummett, Platon, von Wright?)

    • Platonin mukaan on olemassa ”on olemassa eräs keino” sen ” testaamiseen”, ovatko jotkut ”todella syttyneet filosofialle”:”Heille on osoitettava, mitä filosofia kokonaisuudessaan on, millaista se on luonteeltaan, millaisia opintovaiheita siihen kuuluu ja miten suurta vaivannäköä se vaatii. Jos kuulijalla on niin jumalallinen luonteenlaatu, että hän on todellinen filosofi ja filosofian arvoinen, hän ymmärtää saaneensa kuulla ihmeellisestä tiestä ja tahtoo ehdottomasti lähteä seuraamaan sitä, koska hänen ei muuten kannata elää. Sen jälkeen hän jännittää voimansa ja pakottaa siihen myös tiennäyttäjänsä, eikä hän hellitä ennen kuin on vienyt kaikki aikeensa päätökseen tai vahvistunut niin paljon, että pystyy itse opastamaan itseään ilman tiennäyttäjää. Näin hän ajattelee ja elää, ja kaikessa toiminnassaan, mitä se lieneekin, hän pitää kiinni filosofiasta ja sellaisesta elämäntavasta, joka pystyy parhaiten kehittämään hänessä oppimiskykyä, muistia ja järkevän päättelyn taitoa. Päinvastaista elämäntapaa hän vihaa.”


    • On vaikea arvioida, kuinka hyvin tällainen shokkihoito toimii tämän päivän lupaavien filosofien kanssa. Katkelman tarkoituksena on kuitenkin nimenomaan huolehtia siitä, ettei mukaan pääse niitä,

      ”jotka eivät ole tosi filosofeja vaan ovat hankkineet käsityksistä itselleen vain pintasilauksen - kuten jotkut ruskettavat itsensä auringossa - huomaavat kuinka paljon heillä on opittavaa, kuinka paljon vaivaa se vaatii ja kuinka tarpeellista on sitä varten noudattaa kohtuullista elämäntapaa, he pitävät sitä vaikeana ja mahdottomana.” (VII kirje 340a-341a.)


    5 vastakkainasettelu
    5. vastakkainasettelu toimii tämän päivän lupaavien filosofien kanssa. Katkelman tarkoituksena on kuitenkin nimenomaan huolehtia siitä, ettei mukaan pääse niitä,

    • Filosofia – retoriikka (Isokrates 436-338 eaa.) =

    • omistautuminen vs. yleissivistys

      Isokrateen ajattelun pohjalta roomalaisajalla (Cicero) vakiintui:

    • Seitsemän vapaata tiedettä =trivium = grammatiikkaa, retoriikkaa ja dialektiikkaa

      quadrivium = aritmetiikkaa, geometriaa, astronomiaa ja musiikkia.

    • Kysymys: onko filosofiasta hyötyä?


    Aristoteles 384 322 eaa
    Aristoteles (384 – 322 eaa.) toimii tämän päivän lupaavien filosofien kanssa. Katkelman tarkoituksena on kuitenkin nimenomaan huolehtia siitä, ettei mukaan pääse niitä,

    • tieteen käsite (A:n aksiomaattinen malli)

    • mielekkään keskustelun ehtojen määrittely

    • logiikan ja retoriikan tieteiden perustaminen

    • Lykeion

    • 6. Vastakkainasettelu:filosofia ja tiede


    Keskiaika
    Keskiaika toimii tämän päivän lupaavien filosofien kanssa. Katkelman tarkoituksena on kuitenkin nimenomaan huolehtia siitä, ettei mukaan pääse niitä,

    • Opetus kirkon alaisuuteen

      • teologiasta korkein opinala

      • itsenäisinä lääketiede ja oikeustiede

      • filosofian opinnot yleisinä perusopintoina

      • koulut kiinnittyivät aluksi luostareihin ja tuomiokirkkoihin

    • Koulujärjestelmä

      • luostarikouluissa (myös ns. triviaalikoulut), opetettiin triviumin aineita, käytännössä latinaa ja kaunopuheisuutta

      • katedraalikouluissa opetettiin myös quadriviumin aineita, edellisten lisäksi erityispainoa logiikalla (Aristoteles)

      • yliopistolaitoksen synty sydänkeskiajalla


    Uusi aika
    Uusi aika toimii tämän päivän lupaavien filosofien kanssa. Katkelman tarkoituksena on kuitenkin nimenomaan huolehtia siitä, ettei mukaan pääse niitä,

    • Koulu- ja yliopistojärjestelmä

      • lähes ennallaan, filosofia ja latina säilyttivät asemansa

    • Uudet tuulet

      • ramismi logiikassa aristotelismin rinnalle

      • Petrus Ramus (1515-1572), käytännöllisyys ja kokemus logiikassa (observatioi, experimentia, inductio)

      • myöhemmin myös Descartesin ym. uudella (anti-skolastisella) filosofialla vaikutusta

      • filosofian opintojen ala muuttuu ja laajenee

      • uskonpuhdistuksen vaikutukset koulujärjestelmään ja filosofian opiskeluun

        • kirkkokunnittainen ja alueellinen eriytyminen


    Ruotsi suomi
    Ruotsi‑Suomi toimii tämän päivän lupaavien filosofien kanssa. Katkelman tarkoituksena on kuitenkin nimenomaan huolehtia siitä, ettei mukaan pääse niitä,

    Yliopistolaitos ja filosofian alat

    •  1640 perustetun Turun Akatemian filosofiseen tiedekuntaan tuli neljä professuuria. Niiden alaksi määriteltiin i) etiikka, valtio-oppi, historia, ii) logiikka ja runous; iii) matematiikka sekä iv) kaunopuheisuus. Kaksi ensin mainittua käsittivät silloisen filosofian tutkimuksen ja opetuksen, ja ne vastaavat jossain määrin nykymuotoisia käytännöllisen ja teoreettisen filosofian oppiaineita.

    • 1700-luvun kansainvälisiä vaikuttajahahmoja filosofiassa olivat muiden muassa Wolff, Locke ja Leibniz, vaikutusta myös Suomessa. Merkittävimpiä suomalaisia ajattelijoita oli käytäntöön suuntautunut Anders Chydenius (1729-83).


    Kouluolot toimii tämän päivän lupaavien filosofien kanssa. Katkelman tarkoituksena on kuitenkin nimenomaan huolehtia siitä, ettei mukaan pääse niitä,

    • koulujärjestys v. 1571. Opetuksen päämäärä: kaunopuheisuus; aineina vain latina, uskonto ja laulu. Suomessa 7 oppilaitosta.

    • V. 1611 lukioiden perustaminen aloitettiin. Kouluista muodostui 6-luokkaisia katedraalikouluja ja 4-luokkaisia maakuntakouluja. Filosofiaa opetettiin maakuntakoulujen ylimmällä eli 4. luokalla sekä triviaalikoulun neljännellä ja lukion ensimmäisellä luokalla. Logiikan pääpiirteet oli opeteltava ulkoa, myös väittelyjä oli.


    • Viipurin lukiossa väittelyitä tuli olla lauantaisin klo 8-10 ap. Väittelijän tuli kolme päivää ennen väitöstilaisuutta ilmoittaa oppilauseensa lukion lehtorille ja päivää ennen kiinnittää se suuremman lukusalin oveen. Samalta luokalta, jolta väittelijä oli, oli valittava kolme varsinaista vastaväittäjää. Väittelyt tuli viedä läpi kohtuullisuutta ja dialektiikan lakeja noudattaen. "Niiden, jotka väittelevät joko Ramuksen tai Aristoteleen näkemysten puolesta, pitää ilman katkeruutta ja herjauksia rehellisesti ja kohteliaasti puolustaa sitä mikä heistä näyttää oikealta." Väittelyä käytettiin myös siveysopin opetuksessa. (Paakkola 1979)


    • V. 1693 filosofiaan tuli Aristoteleen luoma erottelu käytännöllisen ja teoreettisen filosofian välillä. Teoreettinen filosofia oli koulujärjestyksessä logiikkaa (sekä vähän metafysiikkaa) ja käytännöllinen siveysoppia.

    • 1724 –1843 oli filosofian opetuksen määrällinen huippukohta. Viikkotunteja kahdella ensimmäisellä lukioluokalla oli n. 10, kun kaikkien aineiden yhteistuntimäärä oli 43h/viikko. Oppikirjoja oli logiikasta, metafysiikasta ja etiikasta.


    Autonomian aika 1809 1917
    Autonomian aika (1809‑1917) käytännöllisen ja teoreettisen filosofian välillä. Teoreettinen filosofia oli koulujärjestyksessä logiikkaa (sekä vähän metafysiikkaa) ja käytännöllinen siveysoppia.

    • yliopisto Helsinkiin

    • Keskeisemmiksi vaikuttajaksi Hegel, merkittävin edustaja meillä J. V. Snellman (1806-1881), joka muiden toimien takia jäi jossain määrin paitsioon sekä yliopistossa että varsinkin koululaitoksen muovaamisessa (Cygnaeus)

    • Vuosisadan lopulla irtiottoa Hegeliin, merkittävin Edward Westermack (1862-1939)


    Kouluolot käytännöllisen ja teoreettisen filosofian välillä. Teoreettinen filosofia oli koulujärjestyksessä logiikkaa (sekä vähän metafysiikkaa) ja käytännöllinen siveysoppia.

    • 1843 filosofian asema heikkeni selvästi. Tuntimäärä väheni, filosofiaan liitettiin psykologia ja sitä opetettiin vain lukiossa. Syynä tähän voidaan katsoa olevan se, ettei filosofia (logiikka) palvellut tuolloin yhä enemmän vaikutusvaltaa saaneen yhteiskuntaluokan, porvariston, välittömiä käytännöllisiä intressejä. Etiikka liitettiin sittemmin uskontoon.

    • 1869 kouluylihallitus: koko koululaitos pois kirkon alaisuudesta

    • 1872 oppikoulut jaettiin lyseoihin, joiden pääasiallisimpana tarkoituksena oli tieteellisen sivistyksen perustaminen, ja reaalikouluihin (kansakoulun ja ammattikoulun välissä. lakkautettiin jo 1800-luvulla). Lyseoissa oli joko neljä tai seitsemän luokkaa ja seitsemännen luokan oppimäärä oli kaksivuotinen.


    • Tämä koulujärjestys osoittautui pitkäikäiseksi, so. Rinnakkaiskoulujärjestelmä, jossa 4-5 kansakouluvuoden jälkeen suunnattiin joko kansalaiskouluun & työelämään tai 4-5 vuotiseen keskikouluun, joka yhdessä lukion kanssa muodosti 8-vuotisen oppikoulun

      • se oli voimassa tietyin muutoksin aina siihen asti kun peruskoulu laajeni kattamaan koko maan 1970-luvulla.

    • Venäläistämisaalto pyyhkäisifilosofian opetuksen kokonaan pois (palautettiin vain osin)


    Itsen isyyden aika
    Itsenäisyyden aika Rinnakkaiskoulujärjestelmä, jossa 4-5 kansakouluvuoden jälkeen suunnattiin joko kansalaiskouluun & työelämään tai 4-5 vuotiseen keskikouluun, joka yhdessä lukion kanssa muodosti 8-vuotisen oppikoulun

    Yliopistofilosofia

    • merkittäviä esim. Eino Kaila (1890–1958), J. E. Salomaa (1891–1960) ja Erik Ahlman (1892-1952).

    • Kailan ja Salomaan merkittävä nimityskamppailu, jonka seurauksena Kaila valittiin Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professoriksi ja Salomaa sai oppituolin Turusta.

    • -Helsingissä Kailan oppilaat Erik Stenius (1911–90) ja Oiva Ketonen (1913–2000). Turussa, Jyväskylässä ja Tampereella ‘mannermaisempaa’ filosofiaa.

    • Kailan vaikutuspiirissä aloitti myös Georg Henrik von Wright (1916–2003).


    Yliopistofilosofia jatkoa
    Yliopistofilosofia (jatkoa) Rinnakkaiskoulujärjestelmä, jossa 4-5 kansakouluvuoden jälkeen suunnattiin joko kansalaiskouluun & työelämään tai 4-5 vuotiseen keskikouluun, joka yhdessä lukion kanssa muodosti 8-vuotisen oppikoulun

    • Wrightin oppilaan Jaakko Hintikan (1929–) vaikutus on ollut ratkaiseva yliopistofilosofian kehityksessä Suomessa 1960-luvulta lähtien.

    • Myös lukion filosofian (ja ET:n) opetuksen kannalta HY:n pitkäaikaisilla professoreilla Ilkka Niiniluodolla (1946–, teor. fil prof 1977–) ja Timo Airaksisella (1947–, käyt. fil. prof. 1983–).


    Itsen isyyden ajan kouluolot
    Itsenäisyyden ajan kouluolot Rinnakkaiskoulujärjestelmä, jossa 4-5 kansakouluvuoden jälkeen suunnattiin joko kansalaiskouluun & työelämään tai 4-5 vuotiseen keskikouluun, joka yhdessä lukion kanssa muodosti 8-vuotisen oppikoulun

    • Rinnakkaiskoulujärjestelmä jatkaa: kansakoulu pohjakouluna, sen jälkeen kansalaiskoulu tai oppikoulu (lyseot, myöhemmin yhteiskoulut; yksityisiä tai valtion kouluja).

    • Yhtenäiskoulusta keskustellaan tiiviisti 1920-luvulta lähtien, mutta uudistus toteutetaan (peruskouluna) vasta 1970-luvulla.


    Filosofia itsen isen suomen koululaitoksessa
    Filosofia itsenäisen Suomen koululaitoksessa Rinnakkaiskoulujärjestelmä, jossa 4-5 kansakouluvuoden jälkeen suunnattiin joko kansalaiskouluun & työelämään tai 4-5 vuotiseen keskikouluun, joka yhdessä lukion kanssa muodosti 8-vuotisen oppikoulun

    • Itsenäisessä Suomessa vain pieni vähemmistö opiskeli koulussa filosofiaa ennen vuotta 1994.

      • Vuonna 1918 opetussuunnitelmassa oli sen alkeita kaksi tuntia pakollisena sekä seitsemännellä että kahdeksannella luokalla.

      • 1941 psykologia ja filosofia yhdistettiin ja yhdistetty aine tehtiin valinnaiseksi luonnonhistorian ja maantieteen kanssa. Tuntimäärät eivät lisääntyneet vastaavasti. Lisäksi filosofian oppikirjat olivat psykologisesti painottuneita. Yhteiskouluissa filosofiaa ei yleensä edes mainita oppiaineena.

      • Tämä filosofian syrjäytyminen tapahtui samaan aikaan kuin yleinen koulutuksen laajeneminen. Lukiolaisia oli v. 1918 runsas 5000. 1956 heitä oli 23.000, vuonna 1960 36.000, vuonna 1970 jo 78.000, vuonna 1980 yli sata tuhatta. Sen jälkeen oppilasmäärien kasvu on taittunut ja 2000-luvulla kääntynyt laskuun.

      • Filosofian opetuksen painopiste on ollut harvojen koulutuksen aikana.


    Filosofian uusi tuleminen
    Filosofian uusi tuleminen Rinnakkaiskoulujärjestelmä, jossa 4-5 kansakouluvuoden jälkeen suunnattiin joko kansalaiskouluun & työelämään tai 4-5 vuotiseen keskikouluun, joka yhdessä lukion kanssa muodosti 8-vuotisen oppikoulun

    • 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa oppilasmäärä lähti lisääntymään. 1988–1993 se nousi 721:stä 3559:ään.

      • Filosofia-buumi (yleiseurooppalainen)

    • V.1994 OPS-perusteista alkaen (lähes) kaikki Suomen lukiolaiset ovat lukeneet vähintään yhden kurssin filosofiaa

    • Lisäksi jokaisen koulun oli tarjottava kaksi syventävää kurssia. (Mutta huom. kurssit eivät usein pienissä lukioissa toteudu!)

    • V. 2003 OPS-perusteista (kouluissa voimaan yl. 1.8.2005) lähtien kolme syventävää kurssi.

    • Tämän lisäksi on koulukohtaisia soveltavia kursseja, jolloin kokonaiskurssimäärä vaihtelee kouluittain (4–8(?)).


    ad