Afrikan kulttuurit

1. Afrikan kulttuurit 21.01. Johdanto: Mik� kulttuuri? Risto Marjomaa rmarjoma@welho.com

2. 2 AFRIKAN KULTTUURIT21.01.-6.5. to klo 12-14 21.01: Mik� kulttuuri? 28.01: Mit� on afrikkalaisuus? 04.02: Alkuper�iskansat 11.02: Afrikan kielet 18.02: Perinteiset uskonnot 25.02: Klaanit ja ik�linjat 04.03: Naisen asema 11.03: V�LIVIIKKO 18.03: Eliitin kulttuuri 25.03: Afrikka ja modernisaatio 01.04.-08.04: P��SI�ISTAUKO 15.04: Moderni kaupunkikulttuuri 22.04: Uudet uskonnot 29.04:Afrikkalainen taide 06.05: TENTTI

3. 3 AFRIKAN KULTTUURIT(Aaf 140, 5 op) Luentomuistiinpanot: http://www.helsinki.fi/afrikka/ajankohtaista.html Luentotentti: to 06.05. klo 12-14 ennakkotentti: to 29.04 klo 16-18 sali A132 (Topelia) Uusintatentit: laitoksen tenttip�ivin� Tentin lis�ksi kirjoitettava essee saadakseen t�ydet opintopisteet

4. 4 Essee Noin viiden sivun artikkeli luentoon liittyv�st� aiheesta perinteiset kulttuurit uskonnot ja taide modernit yhteis�t Palautus toukokuussa luennoitsijalle

5. 5 Kirjallisuutta: yleiset Cambridge History of Africa, Vol I-VIII UNESCO General History of Africa, Vol I-VIII Arvi Hurskainen ja Ari Siiri�inen: Afrikan kulttuurien juuret (1995) George Peter Murdock, Africa, its peoples and their culture history; New York Toronto, 1959 Barber, Karin (ed.): Readings in African popular culture, Bloomington 1997 Joseph O. Vogel (ed.): Encyclopedia of Precolonial Africa. Archaeology, History, Languages, Cultures, and Environments (1997)

6. 6 Kirjallisuutta: erityisteokset R.B. Lee, The !Kung San, Cambridge 1979 Alan Barnard, Hunters and herders of Southern Africa: a comparative ethnography of the Khoisan peoples, Cambridge 1992 C.M. Turnbull, The Forest people, London 1961 C.M. Turnbull, The Mbuti pygmies, New York 1983 Theodore Monod (ed.), Pastoralism in Tropical Africa, Oxford 1975 Andrew B. Smith, Pastoralism in Africa, London 1992 Arvi Hurskainen: Cattle and Culture. The Structure of a Pastoral Parakuyo Society, Helsinki 1984 Thomas Spear and Richard Waller (eds), Being Maasai. Ethnicity and Identity in East Africa, London 1993 Mahdi Adamu and A.H.M. Kirk-Greene (eds), Pastoralists of the West African savannah, London 1986 Mette Bovin, Nomads who cultivate beauty. Wodaabe dances and visual arts in Niger, Uppsala 2000

7. 7 Kirjallisuutta: erityisteokset Daryll Forde (ed.), African Worlds. Studies in the Cosmological Ideas and Social Values of African Peoples, London 1954 uusintapainos 1991 Ivan Karp and Charles S. Bird (eds), Explorations in African Systems of Thought, Washington 1987 Anita Jacobson-Widding and David Westerlund (eds), Culture, Experience and Pluralism. Essays on African Ideas of Illness and Healing, Uppsala 1989 Robert Pool, Dialogue and the Interpretation of Illness. Conversations in a Cameroon Village, Oxford 1994 David M. Anderson and Douglas H. Johnson (eds). Revealing Prophets. Prophecy in Eastern African History, London 1995 Fremont E. Besmer, Horses, Musicians and Gods: The Hausa Cult of Possession Trance, Boston 1983 L. Lewis Wall, Hausa Medicine. Illness and Well-being in a West African Culture, Durham 1988 Tapio Nisula, Everyday Spirits and Medical Interventions. Ethnographic and historical notes on therapeutic conventions in Zanzibar Town, Saarij�rvi 1999

8. 8 Kirjallisuutta: erityisteokset Tapio Nisula, Everyday Spirits and Medical Interventions. Ethnographic and historical notes on therapeutic conventions in Zanzibar Town, Saarij�rvi 1999 Jean Comaroff, Body Power Spirits of Resistance: The Culture and History of a South African People, Chicago 1985 Preben Kaarsholm (ed.), Cultural Struggle and Development in Southern Africa, Harare/London 1991 Jean and John Comaroff (eds), Modernity and its Malcontents: Ritual Power in Postcolonial Africa, Chicago 1993 Rijk van Dijk, Ria Reis and Marja Spierenburg (eds), The Quest for Fruition through Ngoma. The Political Aspects of Healing in Southern Africa, Oxford 2000 Kirstin Holst Petersen (ed.), Religion, Development and African Identity, Uppsala 1987 Paul Stuart Landau, The Realm of the Word. Language, gender, and Christianity in a South African Kingdom, London 1995 Marc J. Swartz, The Way the World Is. Cultural Processes and Social Relations among the Mombasa Swahili, Berkeley 1991

9. 9 Kirjallisuutta: erityisteokset John Middleton, The World of the Swahili: an African mercantile civilization, New Haven & London 1992 Ali A. and Alamin M. Mazrui, The Tower of Babel. Language and Governance in the African Experience, Cambridge 1998 Karin Barber, I Could Speak Until Tomorrow. Oriki, Women and the past in a Yoruba Town, London 1991 Jacob K. Olupona, Kingship, Religion and Rituals in a Nigerian Community> A Phenomenological Study of Ondo Yoruba Festivals, Stockholm 1991 Anja Kervanto Nevanlinna, Interpreting Nairobi, Helsinki 1996 David M. Anderson and Richard Rathbone (eds), African Urban Past, London 2000 Helena Jerman, Between Five Lines, Helsinki 1997

10. 10 Verkkol�hteit� www.nai.uu.se www.africaonline.com www.europa.eu.int/comm/development/publicat/courier/index-eu.htm (mm. maakatsauksia) www.hrw.org (Human Rights Watch) www.umu.edu/humanrts/africa/index.html www.docker.library.uwa.edu.au www.odci.gov/cia/publications/factbook www.politicalresources.net/africa/html www.irin.reliefweb.int (Integrated Regional Information Networks, YK-alainen organisaatio) www.oneworld.org www.unsystem.org www.reliefweb.int

11. 11 Aikakausijulkaisuja Topelia: Africa Confidential, New African, Southern Africa, Third World Quarterly Muita: West Africa, Cahiers d'�tudes Africaines, African Affairs, Africa, African Studies Review, Journal of Modern African Studies, Journal of Southern African Studies, Journal of Religion in Africa, Canadian Journal of African Studies, Africana Bulletin, Afrika spektrum, Nordic Journal of Africa Studies, Journal of Arid Environments, Social Science and Medicine, Geographical Review, Progress in Human Geography

12. 12 Ohjeita materiaalin etsimiseen Kirjastot: Topelian kirjaston aikakauslehtiosasto Opiskelijakirjasto Kehitysyhteisty�osaston kirjasto (Katajanokka) Pohjoismaisen Afrikka-instituutin kotisivun www-linkit (www.nai.uu.se) Etsi www-selaimilta uusia kotisivuja

13. 13 Mit� kulttuuri on? Pohjana animi cultura (lat.), hengen viljely Monta merkityst�, osin ristiriitaisia: kaikki ihmisen luoma >< luonto yhteis�n tai ihmiskunnan �sivistys� tieto, joka v�littyy sukupolvelta toiselle sosiologiassa erotteluj�rjestelm�: arvot ja identiteetti taide ja humanismi

14. 14 Kulttuurien tutkimus Jakautunut monen oppisuuntauksen kesken: sosiologia folkloristiikka kulttuuriantropologia; kollektiivinen kokemus kulttuurihistoria; funktionalismi useimmat humanistiset yhteiskuntatieteet Vaihtelevia n�kemyksi� sis�ll�st� ja merkityksest�: n�k�kulma ratkaisee

15. 15 Kulttuurien jaottelu: kansat Yhteis�ill� ja kansoilla oma kulttuurinsa; suomalainen kulttuuri, jorubakulttuuri kulttuureilla oma luonteensa ja elinkaarensa Kansankulttuuri kattaa kaikki kulttuurialat; taide, tiede, aatteet Yhteis�ist� laajoja kulttuuripiirej�; l�nsimainen kulttuuri, islamilainen kulttuuri, afrikkalainen kulttuuri

16. 16 Kulttuurien jaottelu: aikakaudet Kulttuuripiirit jaetaan ajallisesti aikakausiin: antiikin kulttuuri, moderni kulttuuri Aikakausilla keskin�inen yhteys: vaikuttavat toisiinsa sis�lt�v�t hierarkian Luovat kansallisille kulttuureille: ajoituksen; Suomen keskiaikainen kulttuuri sukupuun; Suomi keskiajan Euroopassa

17. 17 Kulttuurien jaottelu: luokkajako Jako kansojen sis�ll� yhteiskuntaluokittain: talonpoikaiskulttuuri, nuorisokulttuuri perusta sosiaalinen, eik� etninen Jakolinja: yhdist�� kansoja; Afrikan mets�st�j�kulttuurit jakaa kulttuuripiirej� sis�lt� k�sin; l�nsimaiden ty�l�iskulttuuri

18. 18 Kulttuurien jaottelu: laatujako Lajittelua tyypin mukaan: taide, tiede, aatteet materiaalinen ja henkinen kulttuuri Luo universaaleja yleisk�sitteit�: perusta esteettinen, eik� sosiaalinen tai etninen pohjana modernin l�ntisen maailman ajattelu; taide >< k�sity�, materia >< henkisyys

19. 19 Kulttuurien jaottelu: arvottaminen Kansallinen ja laatujako: korkeakulttuuri >< v�h�arvoisempi kulttuuri Aikakausijako: moderni l�nsimainen kulttuuri >< perinteiset kulttuurit alkuper�iskulttuuri >< kulttuuri-imperialismi Luokkajako: eliitin kulttuuri >< populaari kulttuuri

20. 20 Miten arvottaa kulttuuria? Hy�dyllisyysn�k�kanta: mik� hy�ty ja kenelle? Laadullisuus (elitistisyys): miksi enemmist�n arvostama huonompi? Kansallinen ja kulttuuripiirien jako: miksi oma parempi kuin muiden? Aikakausijako: modernistisuus: miksi uusi vanhaa parempi? alkuper�isyys: miksi vanha uutta parempi?

21. 21 Aitous arvostuksen mittana Kulttuurin s�ilytt�minen itseisarvona: miksi tarpeellista? Eiv�t pys�htyneit�, vaan seuraavat tarvetta: kulttuurin tuottaminen �Perinteet� my�s luotuja: kuviteltu menneisyys; kansallispuvut muuttuminen vertauskuvalliseksi (seremoniat)

22. 22 Korkeakulttuuri Eliitin kulttuuria: kallista ja vaativaa Kansallisen ylpeyden aihe: juuret mahdollisimman kauas: muinainen mahtavuus ilmiasu mahdollisimman mahtava: rakennuksia My�s kulttuuripiirien tapa arvottaa itse��n: l�nsimainen kulttuuri > muut kulttuurit halu olla osa johtavaa kulttuuripiiri�

23. 23 Populaarikulttuuri Jakautuu kahtia arvostuksen perusteella: populaarikulttuuri: kansasta l�ht�isin massakulttuuri: kansalle tarkoitettu Jako kolmeen tarkoituksen perusteella: kansankulttuuri: maaseutu, kaikki osallistuvat populaarikulttuuri: kaupungit, esiintyji� perinteisin teemoin massakulttuuri: teknokraattista tuotantoa

24. 24 Kulttuurin s�ilytt�minen Osa ihmiseloa; tallennus ja s�ilytt�minen vaikeaa Miten s�il�� tunteita ja tarkoituksia? suullinen perinne muuttuu sukupolvelta toiselle kirjallisten l�hteiden sis�lt� h�m�rtyy Tallennettu kulttuuri vaarassa muumioitua: ei uusiudu > menett�� merkityksens� latina, kansantanssit

25. 25 Afrikkalainen kulttuuri: alkuper� Afrikka k�sitteen� euraasialainen: �pime� maanosa�: ep�normaali ja tuntematon maailma rajoittui Saharan etel�puoliseen Afrikkaan Afrikkalaisilla ei omaa �afrikkalaisuutta� syntyi omaehtoisena kulttuuripiirin� vasta 1800-luvulla: pan-afrikkalaisuus k�yt�nn�ss� usein �mustien kulttuuripiiri�; sis�lt�� my�s afro-amerikkalaiset

26. 26 Afrikkalainen kulttuuri: arvostus L�nsimaiden silmiss� arvostus matala: ei l�nsimaista korkeakulttuuria muuttumatonta perinteist� kyl�kulttuuria historiaton ja uusiutumaton maailma Toisaalta my�s �alkuper�ist� kulttuuria: afrikkalainen taide afrikkalainen yhteis�llisyys afrikkalainen luonnonk�sitys