Virolaiset kulttuurit
Download
1 / 31

Virolaiset kulttuurit - PowerPoint PPT Presentation


  • 121 Views
  • Uploaded on

Virolaiset kulttuurit. Hannele Ylönen 2009 Lähteet: http://www.vsy.fi/opinto/maahanmuuttajat/index.php?k=1941. Viron kartta. Viron maakunnat. Viron maakuntien pääkaupungit. Eesti Vabariik = Viron tasavalta. Viron tasavalta.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Virolaiset kulttuurit' - phil


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

Virolaiset kulttuurit

Hannele Ylönen 2009

Lähteet: http://www.vsy.fi/opinto/maahanmuuttajat/index.php?k=1941






Viron tasavalta
Viron tasavalta

  • Viron tasavalta (viroksiEesti Vabariik) eli Viro on tasavaltaItämeren itärannalla Koillis-EuroopassaSuomenlahden eteläpuolella.

  • Virolla on maarajaa Venäjän federaation ja Latvian kanssa.

  • Maan asukasluku on 1 332 893.


Viron pinta ala
Viron pinta-ala

  • Viron pinta-ala on noin 45 226 neliökilometriä. Se on hiukan suurempi kuin Alankomaat, Tanska tai Sveitsi, mutta pienempi kuin Itä-Suomen lääni.

  • Idästä länteen Virolla on leveyttä 350 kilometriä ja pohjoisesta etelään pituutta 240 kilometriä.

  • Suomenlahden yli matkaa tulee vain 85 kilometriä Helsinkiin.


Viron v est
Viron väestö

  • Väkiluku 1 332 893 (2005)

  • Väestöntiheys: 29,8 / km²

  • Väestönkasvu: −0,65 % (2005)


Viron kieli
Viron kieli

  • Viron kieli, eesti keel, maakeel, maan kieli, eestin kieli, viro, eesti on suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisen ryhmän kieli.

  • Viron kieli on suomen lähin sukukieli, joka erosi suomen kielestä joskus ajanlaskumme alussa.

  • Viro- sana on peräisin maan pohjoisimman maakunnan nimestä Virumaa.

  • Viron puhujia maailmassa on noin 1, 5 miljoona. Virossa on suuria murre-eroja.

  • Kielessä on kaksi päämurretta. 1500- luvulta 1800-luvulle oli jopa kaksi kirjakieltä, Tallinnan ja Tarton kielet.


Viron etniset ryhm t ja kielet
Viron etniset ryhmät ja kielet

  • Viron ainoa virallinen kieli on viro (viroksieesti keel).

  • Kielellisesti etniset virolaiset kuuluvat itämerensuomalaisiin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin yhdessä suomalaisten kanssa.

  • Vironkieliset eli etnisetvirolaiset muodostavat maan väestöstä 68 prosenttia.

    Muita merkittäviä kieliryhmiä ovat:

  • venäjänkieliset 26 %,

  • ukrainankieliset 2 %,

  • valkovenäjänkieliset 1 % ja

  • suomenkieliset 1 %.


Viron kansalaisuuspolitiikka
Viron kansalaisuuspolitiikka

  • Viron itsenäistyessä uudelleen 1991 maan kansalaisuuden saivat automaattisesti kaikki, joilla oli Viron kansalaisuus ensimmäisen itsenäisyyskauden aikana sekä heidän jälkeläisensä.

  • Muiden on Viron kansalaisuuden saadakseen osattava viron kieltä sekä tunnettava maan historiaa ja lainsäädäntöä. Suuri osa vironvenäläisistä on ilman Viron kansalaisuutta.

  • Amnesty Internationalin Tallinnassa julkaisema raportti syyttää Viroa venäjänkielisen vähemmistön sortamisesta. Merkittävällä osalla alueen venäjänkielisistä on muukalaispassi ja tällainen henkilö on eriarvoisessa asemassa muihin EU-alueella asuviin nähden. Toisten kansainvälisten tutkimusten mukaan venäläisvähemmistöä ei kuitenkaan sorreta, kuten Venäjä väittää (Max Jakobson: Tulevaisuus, s.192, Otava 2005).


Viron kansalaisuuspolitiikka1
Viron kansalaisuuspolitiikka

  • Omasta kansalaisuudestaan ei ole helmikuuhun 2008 mennessä päättänyt noin 108 300 Virossa asuvaa henkilöä, mikä on 8 % koko maan väestöstä.

  • Vuodesta 1992 alkaen Viron kansalaisuus on myönnetty yli 148 200:lle vailla kansalaisuutta oleville henkilöille. (Perustietoja VirostaEstemb.fi. 10.9.2008. Viron suurlähetystö. Viitattu 31.12.2008.)



Suurimmat kaupungit
Suurimmat kaupungit

  • Tallinna: pääkaupunki (401 821 as.)

  • Tartto: yliopistokaupunki (98 696 as.)

  • Narva: teollisuuskaupunki (68 680 as.)

  • Kohtla-Järve: teollisuuskaupunki (47 679 as.)

  • Pärnu: kesäpääkaupunki (45 500 as.)

  • Viron valuutta: Viron kruunu (EEK)


Elinkeinorakenne
Elinkeinorakenne

  • Maatalous 4 %

  • Palvelut 67 %

  • Teollisuus 29 % BKT:sta


Viron flora ja fauna
Viron flora ja fauna

  • Erityyppiset metsät ja suot kattavat 48 % Viron pinta-alasta. Viron metsät ovat hemiboreaalista sekametsää, pohjoisen havumetsävyöhykkeen ja eteläisen lehtimetsävyöhykkeen vaihettumisaluetta.

  • Viron Fauna on sekoitus Keski-Eurooppalaista lajistoa sekä siperialaista taigalajistoa. Siperialaista lajistoa edustavat liito-orava, karhu, hirvi, metso, teeri ja maakotka. Keski-Eurooppalaista lajistoa edustavat monet alueen sammakkoeläinlajit, villisika ja kattohaikara.


Terveys
Terveys

  • Virossa on Ukrainan jälkeen Euroopan korkein HIV-positiivisten osuus aikuisväestöstä, 1,1 prosenttia (2001). (The World Factbook: Estonia Central Intelligence Agency, CIA).


Uskonto
Uskonto

  • Virolla ei ole valtionkirkkoa.

  • Kirkkokunnista merkittävimmät ovat evankelis-luterilainen kirkko (14 %) ja ortodoksinen kirkko (13 %), johon kuuluu suurin osa Viron venäläisväestöstä.

    (Perustietoa Virosta 2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. 2008.)


Viron historiaa
Viron historiaa

  • Eesti on Viron vironkielinen nimi. Nimi esiintyy jo roomalaisen TacituksenGermania-teoksessa aesti-kansan nimessä, jonka arvellaan viitanneen Itämeren kaakkoisrannikon (Liettua ja Kaliningradin alue) balttilaista kieltä puhuvaan väestöön eikä varsinaisiin virolaisten esivanhempiin.

  • Keskiajalle tultaessa 1200-luvun skandinaavisissa lähteissä Estland- tai Ehstland-nimeä käytetään Virosta. Yleisesti Viroa kutsuttiin keskiajalla ja uuden ajan alussa Liivinmaaksi.

  • Virolaiset itse käyttivät itsestään nimeä maarahvas ja kielestään nimeä maakeel. Historiallinen nimi "Eesti" tuli käyttöön 1700-luvulla ja kirjakieleen 1800-luvun puolessavälissä.

  • Suomessa Viroa kutsuttiin Eestiksi 1920- ja 1930-luvulla heimoaktivistien keskuudessa ja neuvostovallan aikana vasemmistossa.

  • Suomeen vakiintunut sovinnaisnimi on kuitenkin Viro.


Virolaisten ja suomalaisten yhteinen historia
Virolaisten ja suomalaisten yhteinen historia

  • Lennart Meri ajoittaa Suomen ja Viron historian yhteisen osan alun jo geologiaan - kambrikauden ja jääkauden aikoihin.Myöhemmin virolaiset ja suomalaiset ovat kuuluneet melkein 270 vuotta samaan valtakuntaan: ensin Ruotsiin, sitten Venäjään. Viroa ovat hallinneet lisäksi tanskalaiset, saksalaiset ja puolalaiset.


Virolaisten ja suomalaisten yhteinen historia1
Virolaisten ja suomalaisten yhteinen historia

  • Virolaiset talonpojat ja suomalaiset kalastajat harjoittivat kaupankäyntiä.

  • 1600-luvulla kieliraja maidemme välillä oli matalampi, ja Suomenlahti nähtiin "elämän akseliksi".

  • Virolais-suomalaiset suhteet alkoivat 1800-luvun puolivälissä, kun kansallisen heräämisen aika koitti molemmissa maissa.

  • 1800-luvulla Elias Lönnrot vieraili Virossa toivoen luovansa yhteisen kirjakielen Viron kanssa.


Historiaa
Historiaa

  • 1918 Viron hallitus tarjosi Suomelle valtioliittoa.

  • Viron vapaussotaan seuraavana vuonna osallistui 3 700 suomalaista, ja Suomi antoi aseita sekä lainaa 20 miljoonaa markkaa.

  • Säännöllinen laivaliikenne Viroon aloitettiin 1830-luvulla. 1929 poistettiin passi- ja viisumimuodollisuudet.

  • Suomen kieltolain astuttua voimaan 1919 käynnistyi Suomenlahden yli pirtun salakuljetus, johon osallistui tuhansia ihmisiä.


Historiaa1
Historiaa

  • Viro luovutti syksyllä 1939 Neuvostoliitolle tämän vaatimat tukikohdat, joista Suomea pommitettiin.

  • Virosta tuli raha- ja tavaratukea ja vapaaehtoisia sotaan Suomeen. Viron ja Suomen viralliset suhteet katkesivat 6.8.1940, kun Viro liitettiin "neuvostokansojen perheeseen".

  • ”Metsäveljet" jatkoivat sissisotaa Kremliä vastaan Viron metsissä 1950-luvun alkuun saakka.Neuvosto-Viron aikana virolaisia valvottiin ja monia virolaisia virui tyrmissä ja passitettiin Siperiaan.


Kulttuuri
Kulttuuri

  • Viron kulttuuri on saanut vaikutteita Baltian maiden, Suomen ja erityisesti saksalaisesta kulttuurista.

  • Vahva kulttuurillinen vaikutus on ollut myös entisillä hallitsijamailla Ruotsilla ja Venäjällä.

  • Kansainvälisesti tunnetuimpia ja käännetyimpiä virolaisia kirjailijoita ovat Jaan Kross ja Jaan Kaplinski.

  • Virolaissyntyistä Arvo Pärtiä pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä säveltäjistä. Eri Klas ja Neeme Järvi ovat maailmankuuluja kapellimestareita. Eduard Tubin on Viron kenties tärkein sinfonikko.

  • Suurin ja merkittävin virolainen kulttuuritapahtuma on kerran neljässä vuodessa pidettävät laulu- ja tanssijuhlat.


Viron tiedotusv lineet
Viron tiedotusvälineet

  • Virossa on yhdeksän kotimaista televisiokanavaa ja useita radiokanavia.

    Maassa toimii kaksi uutistoimistoa.

  • A) Baltic News Service on yksityinen vuonna 1990 perustettu uutistoimisto, jonka omistaa suomalainen Alma Media. Sen toiminta kattaa Viron, Latvian ja Liettuan.

  • B) Eesti Rahvusringhääling ylläpitää julkisen sektorin rahoittamaa ETV24 -uutistoimistoa.


Matkailu
Matkailu

  • 1965 avattiin uudestaan laivayhteys Tallinnasta Helsinkiin.

  • Matkailu Virosta Suomeen pysyi vähäisenä 1980-luvun loppuun saakka: 1960-luvulla tehtiin maidemme välillä 20 000 matkaa vuodessa, 1980-luvun alussa yli 200 000.

  • 1993 tehtiin matkoja yli Suomenlahden kokonaisuudessaan 1,5 miljoonaa.

  • 2001 matkusti Suomesta Viroon 1 809 617 henkilöä.

  • Suomalaisten suosituimmat kaupunkikohteet Virossa olivat Tallinna, Pärnu ja Tartto.


Virosta eu maa
Virosta EU-maa

  • Suomi oli 1992 Viron suurin kauppakumppani 40 prosentin osuudella.

  • Virossa toimivista ulkomaisista yrityksistä 50 prosenttia oli suomalaisia.

  • Vuosikymmenen lopussa Suomi oli toiseksi suurin investoija Virossa Ruotsin jälkeen.

  • Euroopan unioni solmi Viron kanssa vapaakauppasopimuksen 1994. 1997 Viro pääsi mukaan unionin laajenemisen "ensiaaltoon". 1.5.2004 Virosta tulee EU-maa.


Entisen neuvostoliiton alueelta tulleista maahanmuuttajista virolaisilla menee parhaiten
Entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista maahanmuuttajista virolaisilla ”menee parhaiten”

  • Suomen maahanmuuttajaväestöstä noin 40 prosenttia on kotoisin Virosta, Venäjältä tai muualta entisen Neuvostoliiton alueelta.

  • Heistä virolaisilla ”menee parhaiten”.


Virolaiset suomessa
Virolaiset Suomessa virolaisilla ”menee parhaiten”

  • Suomenvirolaisiksi lasketaan kaikki viroa äidinkielenään puhuvat henkilöt, joiden pääasiallinen asuinpaikka on Suomessa.

  • Väestörekisterissä viroa äidinkielenään puhuvia on 12 000.

  • Heitä on kuitenkin 20 000 kolmesta eri syystä: koska Toisen Maailmansodan jälkeen Suomeen jääneet virolaiset eivät merkinneet äidinkieleksi viroa, noin puolet inkeriläisinä Suomeen muuttaneista puhuvat äidinkielenään viroa, ja myös työluvilla Suomessa asuvat virolaiset.


L hteet
Lähteet virolaisilla ”menee parhaiten”

  • Alenius, Kari: Viron, Latvian ja Liettuan historia. Jyväskylä: Atena Kustannus, 2000.

  • Meri, Lennart. Viron itsenäisyys: puheenvuoro "Viro 1991 - 2001" -seminaarissa. (www.tuglas.fi)MONIKA, Monikulttuurinen kanava, www.monika.st/viro.htmlPaling, Andres. Suomalaiset Viron matkailussa: esitelmä Suomi Virossa -seminaarissa. 2002. (www.tuglas.fi)Rausmaa, Rausmaa. Katsaus Suomen ja Viron suhteisiin kansallisesta heräämisestä 1990-luvulle (www.tuglas.fi).Värikäs maailmanhistoria. Alkuteos History Encyclopedia (suom. Tarja Virtanen). WSOY: Printed in Italy 1997.


Linkit
Linkit virolaisilla ”menee parhaiten”

  • Suomenkielinen aikakauslehti Pro Estonia ja sen verkkolehti www.viro.org.

  • Estonica – from A to Z about Estonia.(englanniksi ja viroksi)

  • Viro Google Mapsissa.

  • Kuvia Virosta. (englanniksi)

  • ViroWeb - Matkailutiedot Virosta.

  • Viron matkasanakirja Wikitravelissa.