Tkt-linjan LuK-seminaari kevät -2001

1. Tkt-linjan LuK-seminaarikevät -2001 Ohjaajat: Email: • Lasse BergrothLasse.Bergroth@cs.utu.fi • Antero JärviAntero.Jarvi@cs.utu.fi • Ville LeppänenVille.Leppanen@cs.utu.fi • Jukka Teuhola teuhola@cs.utu.fi

2. Tutkielmien tarkoitus • Laajan kirjallisen esityksen harjoittelu • Tieteellisen kirjoittamisen harjoittelu • Tieteellisen kirjallisuuden käyttö • LuK-tutkielma: asiallisesti helpompi;opetellaan lähinnä muotosääntöjä;lyhyempi (tyypillisesti 20-30 sivua). • Pro-gradu-tutkielma: vankempi asiasisältö,laajempi (yleensä > 50 sivua).

3. LuK-tutkinnon asema • Tärkeä välitavoite • LuK-tutkinto on jo ’jotain’ • Arvostus nousussa • Tilanne: Vain kolmasosa TKO:ssa aloittaneista valmistuu maisteriksi.

4. Miksi LuK-seminaari? • Ohjeita tiedon hakemiseen • Ohjeita kirjoittamiseen • Suullisen esityksen harjoittelu • Palautteen saaminen ryhmältä (opponointi?) • Laadukkaampi lopputulos • Kiinnitetty aikataulu – työ valmistuu ripeästi

5. Vaiheet ja alustava aikataulu • to 1.2.: Vinkkejä aiheen valintaan, ohjeita kirjallisuuden hankintaan • to 8.2.: Ohjeita kirjoittamiseen • to 15.3: Suunnitelmien esittely (tarvittaessa jatketaan to 22.3) • to 26.4: ’Lähes’ lopullisten töiden esittely (tarvittaessa jatketaan to 3.5.)

6. Laitoksen tutkimus • LuK-tutkielmat ja gradut liittyvät usein laitoksen omaan tutkimukseen ja ohjaajien ’harrastuksiin’. • Tutkimusprojekteja:http://www.cs.utu.fi/main/tutkimus.htm • Julkaisutoimintaa: http://www.tucs.fi/ Publications  by Groups  [kysely]

7. Tutkielman aiheen valinta • Keskeisin onnistumiseen vaikuttava tekijä • Kannattaa valita alueelta, joka on ainakin osittain tuttu • Saattaa muuttua/rajautua työn kuluessa • Alkuperäinen aihe usein liian laaja ja kunnianhimoinen • Aiheen ei tarvitse olla ’muodinmukainen’

8. Miten aihe löytyy? • Itse valittu aihe; voi liittyä työtehtäviin. • Ohjaajan ehdottama aihe opiskelijan toivomasta aihepiiristä. • LuK-seminaarissa mukana olevilla ohjaajilla on valmiita ehdotuksia omilta tutkimus-/harrastusalueiltaan.[ Aiheiden esittely ]

9. Tutkielmatyypit • Kirjallisuuspohjainen katsaus • Yleisin • Kirjallisuuden perusteella tehty omaperäinen synteesi • Kunnianhimoisempi • Omia uusia ideoita ja tuloksia sisältävä • Harvinaisuus

10. Lähdekirjallisuuden hankinta • Tästä kannattaa aloittaa • Äärimmäisen tärkeä vaihe • Nykyiset automatisoidut apuvälineet (www) tehneet haun paljon helpommaksi • Ongelma: Informaation runsaus ja sen laadun sekalaisuus

11. Lähdemateriaalityypit • Kirjat • Tieteelliset aikakauslehdet • Konferenssijulkaisut • Väitöskirjat • Tekniset raportit • WWW-sivut • Manuaalit

12. Kirjat • Etu: paras luettavuus • Ongelma: kalliita • Kirjastot • Kaukolainat (pääkirjaston kaukopalvelu; maksullinen)

13. Tieteelliset aikakauslehdet • Yleensä luotettavia • TKO:n kirjastossa muutamia kymmeniä sarjoja, mm. • ACM:n tärkeimmät lehdet • Useita IEEE:n lehtiä • Elektroninen kirjasto (’Tellu’): 148 lehteä TKO:n alalta, käyttö utu.fi-domainista • Paperikopio kaukopalvelusta (kallis)

14. Konferenssijulkaisut • Taso kirjavampi kuin lehdissä • Yleensä tiiviitä esityksiä meneillään olevasta tutkimuksesta • Usein tuoreempia kuin lehdet • TKO:n kirjastossa niukasti • Usein saatavilla tekijän kotisivulta.

15. Väitöskirjat • Johdanto usein yleistajuinen katsaus; hyödyllinen tutkielman kirjoittajalle • Laatu tarkistettu • Hyvä saatavuus • Tekijän kotisivulta • Pyytämällä esim. sähköpostitse

16. Tekniset raportit • Yleensä laajempia ennakkoversioita tulevista julkaisuista. • Ei tarkistettu ulkopuolisilla; suhtauduttava varauksin • Yleensä hyvä saatavuus verkosta

17. WWW-sivut • Tarjonnan runsaus ongelmana • Tiedon laatu tarkistettava • Tärkeää: Antaa linkkejä julkaisuihin • Joskus ainoa paikka saada tuoretta tietoa • Hyviä johdatuksia (tutorial) eri aiheisiin • Oppilaitosten opetusmateriaalia tarjolla

18. Kirjastot • TKO:n kirjasto: Kotilainoja vain ohjaajan luvalla • ÅA (DataCity 3. krs): Ei kotilainoja • Matem. kirjasto (Luonn. talo II, 4. krs):Ei kotilainoja • Kurssikirjasto: Lähinnä oppikirjoja • Pääkirjasto: Haku- ja kaukopalvelut

19. Miten lähteitä löydetään? • WWW:n hakukoneet: • Altavista (http://www.altavista.com/) • Lycos (http://www.lycos.com/) • Go (http://www.go.com/) • Yahoo (http://www.yahoo.com/) • W3 Search Engines: Hakukoneiden luettelo(http://cui.unige.ch/meta-index.html)

20. Ongelma: haun rajaus • Ei liian yleisiä hakusanoja • Mielellään usean sanan yhdelmiä(+, , AND, OR, NEAR, BEFORE, ”...”) • Kirjoittajan / tutkimuslaitoksen nimi rajoittaa tehokkaasti • Henkilöiden kotisivuilla usein oma julkaisuluettelo

21. Kirjastotietokannat • TY:n kirjatietokanta; haku eri tavoilla http://www.utu.fi/kirjasto/volter/ • Tieteenalakohtaiset artikkelitietokannat: http://www.utu.fi/kirjasto/tellu/ • Tärkeä: Inspec (elektroninen versio Computer and Control Abstracts –lehdestä, jonka tilaus lopetettu); vuosittain eritellyt artikkeliluettelot hyvin monesta lehdestä.

22. Muut bibliografiat Esim. DBLP (http://www.informatik.uni-trier.de/~ley/db/index.html) • Haku: Author - Title - Advanced - Home Page • Conferences: SIGMOD, VLDB, PODS, ER, EDBT, ICDE, POPL, ... • Journals: CACM, TODS, TOIS, TOPLAS, DKE, VLDB J., Inf. Systems, JLP, TCS, ... • Series: LNCS/LNAI, DISDBIS • Books: Collections - DB Textbooks • By Subject: Database Systems, Logic Prog., IR, ...

23. Kustantajien ym. WWW-sivuja • ACM:http://info.acm.org/ • Addison-Wesley: http://www.aw.com/cseng/ • Amazon: http://www.amazon.com/ • Balzer Science: http://ns.balzer.nl/ • Bol (Suomi): http://www.bol.fi/fi/ • Cambridge Univ. Press: http://www.cup.cam.ac.uk/ • Elsevier: http://www.elsevier.nl/ • IEEE Publications: http://www.ieee.org/

24. Kustantajien WWW-sivuja • John Wiley & Sons: http://wiley.com/ • Kluwer: http://www.wkap.nl/ • MIT Press: http://mitpress.mit.edu/ • Morgan Kaufmann: http://www.mkp.com/ • Oxford Univ. Press http://www4.oup.co.uk/ • SIAM: http://www.siam.org/nnindex.htm/ • Springer Verlag: http://www.springer.de/