1 / 28

Esimerkkejä terveyserojen kaventamisesta - terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa

Esimerkkejä terveyserojen kaventamisesta - terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa. Niina Mustonen, THL Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi 2010/Terveyden edistämistoimijoiden yhteistyöseminaari Oulu 23.3.2010. Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa.

adora
Download Presentation

Esimerkkejä terveyserojen kaventamisesta - terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Esimerkkejä terveyserojen kaventamisesta- terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa Niina Mustonen, THL Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi 2010/Terveyden edistämistoimijoiden yhteistyöseminaari Oulu 23.3.2010

  2. Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  3. Sosioekonomiset terveyserot • Sosioekonomisten ryhmien välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa: • Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset • Sosioekonominen asema määritellään usein koulutuksen, ammattiaseman mukaisen sosiaaliryhmän tai tulojen mukaan • II asteen opiskelijoilla oma oppilaitostyyppi (lukio tai ammatillinen oppilaitos) • Vaikka väestön keskimääräinen terveys on kohentunut, terveyserot ovat osin jopa kasvaneet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  4. Terveyserot Suomessa • Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten sosioekonomiset kuolleisuuserot ovat jyrkkiä, muut terveyserot keskitasoa. • Korkeakoulututkinnon suorittanut suomalainen 35-vuotias mies elää keskimäärin lähes 81-vuotiaaksi, mutta enintään perusasteen tutkinnon suorittanut alle 75-vuotiaaksi. • 35-vuotiailla miehillä alkoholikuolemat selittävät noin 1,5 vuotta (= 25 %) suorittavan työn tekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuuden vuoden erosta jäljellä olevissa elinvuosissa. • Tupakoinnin merkitys on yhtä suuri. • Alkoholi ja tupakka yhdessä aiheuttavat noin puolet miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista Suomessa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  5. Mistä terveyden eriarvoisuus johtuu? • Henkilön koulutus muokkaa mm. hänen terveyteen liittyviä tietojaan ja arvojaan sekä hänen ammattiuraansa. • Se, missä ammatissa ihminen toimii, säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa. • Henkilön taloudellinen tilanne puolestaan säätelee mm. hänen kulutusmahdollisuuksiaan sekä asuinolojaan. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  6. Nuorten terveyserot • Terveyserot näkyvät jo toisella asteella: Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan ammattiin opiskelevien nuorten terveys keskimäärin huonompi ja riskikäyttäytyminen sekä oireilu yleisempää. • Eron esiintuomisessa ja kaventamisessa on kyse mm. nuorten oikeuksista: kaikilla nuorilla on oikeus elää terveyttä tukevassa ympäristössä ja saada yhtäläiset mahdollisuudet huolehtia terveydestä • yhteiskunnalla vastuu huolehtia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta • Nuorten terveyserojen kaventaminen on tärkeää, sillä nuorena omaksuttu terveyskäyttäytyminen muodostaa perustan aikuisuuden hyvinvoinnille ja nuoruuden terveyserot ennakoivat jyrkkiä väestöryhmittäisiä terveyseroja aikuisuudessa. • Nuorten hyvinvoinnin edistämiseen käytettäviä resursseja tulisi kohdentaa selvemmin ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, näin ennaltaehkäistään työikäisenä ja vanhuudessa ilmeneviä terveyseroja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  7. Raportti kuntien ja maakunnan päätöksentekijöille ja terveydenedistäjille • tietoa pohjoispohjalaisten terveydestä, terveyskäyttäytymisestä, huonon terveyden riskitekijöistä, kuolleisuudesta ja terveyspalveluiden käytöstä sukupuolittain ja kouluryhmittäin • Pohjois-Pohjanmaan tietoja verrataan Länsi-Suomen ja Lapin lääneihin sekä koko Suomeen. • tiedot pohjautuvat useisiin olemassa oleviin rekisteri- ja kyselytietoihin • Tiedot kattavat parhaiten työikäiset, ja myös lapsia ja nuoria on tarkasteltu mahdollisuuksien mukaan. • Lisäksi tietoja on täydennetty haastattelemalla pohjoispohjalaisia toimijoita http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/c9991933-db64-47f4-87e5-989edc0853f3 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  8. Terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia, poistetaan esteitä National strategy to reduce social inequalities in health. Norwegian Ministry of Health and Care Services. 2007 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  9. Terveyserojen kaventamisen kaksi samanaikaista toimintalinjaa • Kohdennetaan toiminta huono-osaisimpiin ryhmiin • Suunnataan toiminta koko väestöön siten, että vaikutukset ovat tuntuvampia huonommin pärjäävissä ryhmissä 1 Tavoitetila: terveyden tasainen jakautuminen 2 Nykyinen tila: terveyserot suuria Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  10. Terveyserojen kaventamisen potentiaali Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  11. Kansansairaudet uhkaavat terveydenhuollon toimivuutta • Terveydenhuoltoa rasittavat päihteiden, lihavuuden ja liikkumattomuuden aiheuttamat sairaudet • Sydän- ja verisuonisairaudet • Tyypin 2 diabetes • Syövät • Liikuntaelinsairaudet • Riskien terveydenhuollolle aiheuttamia kustannuksia: • Lihavuus 190 miljoonaa € • Vähäinen liikunta 200-250 miljoonaa € • Tupakointi 245 miljoonaa € • Alkoholi 123-226 miljoonaa € Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  12. Kustannusten hillinnässä terveyden edistäminen on järkevää ja edullista • Lähtökohta: keskeisiin riskitekijöihin vaikuttamalla kansanterveysongelmien riskiä väestössä voidaan alentaa korkeasti koulutetun väestön riskitasolle, jolloin sairastavuus vähenisi 20-40 % • Terveyden edistämiseltä ei pidä vaatia samanlaista todistusaineistoa vaikuttavuuden arvioinnissa kuin terveydenhuollossa, koska vastaavia mittareita ei ole • Liikunta- ja ravintointerventioiden kustannusvaikuttavuus on erittäin hyvä ja tupakointiin vaikuttavilla toimilla vieläkin parempi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  13. Ravitsemus, liikunta ja tupakointi • Keskeisten kansanterveysongelmien (tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, syövät) taustalla: • Näihin liittyvät riskitekijät ja sairaudet aiheuttavat huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle ja kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmää • Tupakointi monen eri sairauden riskitekijä, lyhentää elinajanodotetta usealla vuodella • Riittämätön liikunta yhteydessä useisiin eri tauteihin: sydän ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes • Yhteys sairastamiseen välittyy mm. seuraavien riskitekijöiden kautta: ylipaino, heikentynyt glukoosin sieto, kohonnut verenpaine, kohonneet veren rasva-arvot • Ylipaino merkittävä sairastumisen riskitekijä • Ravitsemus, liikunta ja tupakointi avainasemassa keskeisimpien kansansairauksien ehkäisyssä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  14. Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (2008) • Yleiset tavoitteet: • Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee • Ravitsemussuositusten mukaisesti syövien määrä kasvaa kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä lisäämällä samalla kun tyydyttyneen rasvan, suolan ja sokerin saanti vähenee • Ylipaino ja lihavuus sekä muut ravintoon ja riittämättömään liikuntaan liittyvät terveyshaitat vähenevät • Terveyttä edistävät ruoka- ja liikuntatottumukset yleistyvät erityisesti huonommassa sosioekenomisessa asemassa olevilla väestöryhmillä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  15. Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista • ”Terveyttä edistävää liikuntaa ja terveellistä ravitsemusta edistetään vaikuttamalla kulttuuriin, elinympäristöön, olosuhteisiin, tuotteisiin ja rakenteisiin.” • Erityisenä kehittämiskohteena ammatilliset oppilaitokset • Tukea ja kannustimia terveyttä ylläpitäviin elintapoihin ja painonhallintaan • Opiskeluaikaisen ruoan ravitsemuksellisen laadun parantaminen ja houkuttelevuuden lisääminen • Ruokapalveluiden riittävä resursointi • Välipala-automaateissa, kioskeissa jne. tarjolla ravitsemuksellisesti suositeltavia elintarvikkeita • Lähiliikuntapaikat, liikuntaan kannustava ympäristö Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  16. Ammattiin opiskelevat raportoivat liikkumisestaan • 69 prosenttia ammattiin opiskelevista harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa (Lukio 51 %) • Opiskelija harrastaa vapaa-aikana urheilua tai liikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan harvemmin kuin neljä kertaa viikossa tai hengästyttävää tai hikoiluttavaa liikuntaa vähemmän kuin kaksi tuntia viikossa. • KTK taustalla: UKK-instituutin liikuntapiirakka • Nuorille suositellaan • perusliikuntaa 3-4 tuntia viikossa (perusliikunta) • kuntoliikuntaa 2-3 tuntia viikossa (täsmäliikunta) • Fyysisen aktiivisuuden perussuositus (Nuori Suomi ja OPM) • 13-18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään • 1-1,5 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla • päivittäiseen liikunta-annokseen tulee sisältyä useita vähintään 10 min kestäviä reippaan liikunnan jaksoja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  17. Oppilaitos liikuttajana • Liikunnassa pakollisia opintoja: 1 ov • Ohjattu vapaa-ajan toiminta • Suurimmalle osalle opiskelijoista ei ole tarjolla ohjattua vapaa-ajan toimintaa • 39 prosenttia oppilaitoksista järjestää vapaa-ajan ohjausta kaikille opiskelijoille, 22 prosenttia vain asuntolassa asuville • Liikuntatilojen käyttö • Opiskelijoilla yleensä mahdollisuus käyttää tiloja vapaa-aikana, tätä rajoittaa mm. se että urheiluseurat käyttävät oppilaitosten liikuntatiloja • Koulupäivän aikana? • Fyysinen aktiivisuus osana opiskelukykyä, työkykyä ja toimintakykyä Väyrynen ym (2009) Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  18. Ravitsemukseen liittyviä haasteita ammatillisissa oppilaitoksissa Lähteet: Kouluterveyskysely (2009), Väyrynen ym. (2009) • Aterian koostaminen • Suomi: 61 % ammattiin opiskelevista ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla (lukio: 57 %), P-P: 67 % (lukio 58 %) • Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. • Epäterveelliset välipalat • 34 % ammattiin opiskelevista syö epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään kaksi kertaa viikossa (lukio: 25 %), P-P 33 % (lukio 22 %) • Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa • Virvoitusjuomat • 50 % ammatillisia oppilaitoksia virvoitusjuoma-automaatteja rajoituksetta sekä rajoittamatonta muuta virvoitusjuomien myyntiä 71% ammatillisia oppilaitoksia (lukioissa 44 % / 30 %) 12.10.2009 N.Mustonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen 18

  19. Joukkoruokailun merkitys ravitsemuksessa • Kouluaterian väliin jättäminen on yhteydessä • Epäterveellisten aterioiden syöntiin • Epäsäännölliseen ateriointiin • Kouluruuan väliin jättävät • Tunsivat itsensä ylipainoisemmiksi • Tupakoivat • Käyttivät alkoholia yleisemmin • Kokivat yleisemmin puutteita kouluviihtyvyydessä • Jättivät aamiaisen väliin • Haasteena on saada koulussa huonosti viihtyvät ja epäterveellisiä elintapoja noudattavat oppilaat osallistumaan ruokailuun • varhain omaksutuilla ruokailutottumuksilla on elinikäiset terveydelliset vaikutukset Raulio S ym. (2007) Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi, Ruokapalveluiden seurantaraportti 2. KTL julkaisuja B 26/2007. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  20. Ammattiin opiskelevat ja ylipaino • 22 prosentilla ammattiin opiskelevista on ylipainoa (lukio:14 %) • Oppilaalla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa • Painoindeksi (BMI) laskettu jakamalla paino (kg) pituuden (m) neliöllä. Ylipainon raja määritelty iän ja sukupuolen mukaan: 18-vuotiailla raja on 25 ja nuoremmilla ikäryhmillä pienempi • Lapsuus- ja nuoruusiän ylipainoisuus on usein pysyvää ja ennustaa aikuisiän ylipainoisuuden riskiä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  21. Tupakointi • Tupakoimattomuus on keskeinen osa terveyden ja työkyvyn ylläpitämistä sekä väestön terveyden tasa-arvoa. Silti… • Ammattiin opiskelevista 38 % tupakoi päivittäin, lukiolaisista 9 % • Ammatillisista oppilaitoksista vain 11 % noudattaa tupakkalakia, lukioista 84 % • 69 % ammattiin opiskelevista raportoi opettajien tai muun henkilökunnan tupakoivan oppilaitoksen tiloissa tai alueella joskus tai päivittäin • 51 % ammattiin opiskelevista on sitä mieltä, ettei tupakointia valvota oppilaitoksessa juuri ollenkaan • Useassa ammatillisessa oppilaitoksessa on tehty savuttomuuspäätös tai sen tekemistä pohditaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  22. Päivittäinen tupakointi II asteellaPohjois-Pohjanmaa Päivittäin tupakoivien osuus (%) toisen asteen opiskelijoista oppilaitostyypin mukaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  23. Mahdollistetaanko ammatillisessa koulutuksessa tupakoimattomuus vai tupakointi? • Ovatko säännöt, ohjeet ja valvonta toimivia? • Tukevatko henkilöstön toiminta ja asennoituminen savuttomuutta? • Tarjotaanko opiskelijoille tietoa tupakasta, pyritäänkö vaikuttamaan asenteisiin? • Onko opiskelijoilla mahdollisuus ryhmäytyä ja viettää taukoja muuten kuin tupakoimalla? • Tarjotaanko tupakoinnin lopettamiseen tukea? • Enemmistö nuorista tekee lopettamisyrityksiä tai suunnittelee lopettavansa piakkoin • Nuorten omasta näkökulmasta oppilaitoksen tai työpaikan tupakkamyönteisyys sekä kavereiden tupakointi pilaavat yritykset • Nuorilla koulut ja oppilaitokset ovat parhaita ympäristöjä toteuttaa tupakoinnin aloittamista ehkäiseviä tai lopettamista tukevia erillistoimenpiteitä, kuten tupakoimattomuuskursseja • Luontevana osana muuta opiskelua, matala osallistumiskynnys Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  24. Tupakoinnin sosiaalinen ja kulttuurinen paikka N (17-v.): Onks tää sellanen numero, josta voisin saada apua tupakoinnin lopettamiseen? V: Kyllä. Mikä sinua askarruttaa, mistä haluaisit jutella? N: Mua ottaa niin päähän kun lopettaminen ei onnistu. V: Hienoa, ymmärsin, että olet yrittänyt? Miten niin ei onnistu? Mikä saa sinun näin ajattelemaan? N: No mä pystyn olee aika hyvin polttamatta vapaa-ajalla. Mä harrastan motorcrossia ,ihan niinku kipailen, mut koulussa sit kaikki menee päin p… V: Mikä siellä koulussa on esteenä, ettei siellä onnistu? N: No kun välitunneilla mennään aina porukassa röökille, niin ja meillä opetkin pitää tupakkataukoja. Ei siellä ole mitään muuta tekemistä välitunnilla… Lähde: Stumppi-neuvontapuhelin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  25. Tupakoimattomuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa on tärkeää! Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  26. Kumppanuudella tuloksia? • Savuton kaupunki/kunta • Virvoitusjuomien kieltäminen oppilaitoksissa • Opiskeluterveydenhuollon resursointi • Terveellisten ja turvallisten kouluolojen seuranta • Ylihallinnollinen yhteistyö – vapaa-ajan toiminnan kehittäminen (nuoren näkökulma) • Paikalliset hankkeet: PAKKA-hanke • Liikunta • Opettajien ja henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma /oppilaitosten hyvinvointiohjelmat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  27. Hyvä muistaa! • Terveyden edistäminen kooste toimintoja, joilla paitsi edistetään kansalaisten terveyttä myös parannetaan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan terveyteen • Sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät olosuhteet terveyttä edistäviksi • Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen kaikkien hallinnonalojen asia! • eri hallinnonalojen tulisi ottaa mahdolliset terveysvaikutukset huomioon ennakolta päätöksiä valmistellessaan, terveys huomioitava kaavoituksessa, koulusuunnittelussa jne • Ravitsemuksen, liikunnan ja tupakoinnin lisäksi myös muita itsenäisesti terveyteen vaikuttavia tekijöitä • Perinteisten riskitekijöiden, kuten tupakoinnin tai lihavuuden lisäksi sosiaalisten suhteiden puute on terveyden riskitekijä • Hyvä sosiaalinen tuki / sosiaalinen pääoma suojaa terveyttä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

  28. Kiitos! Yhteystiedot: Niina Mustonen s-posti: niina.mustonen@thl.fi Puh. 020 610 8814 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi / Mustonen

More Related