Samuli Paulaharju ja pohjalainen yritt minen

Samuli Paulaharju ja pohjalainen yritt minen PowerPoint PPT Presentation


  • 166 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Kuka olikaan Samuli Paulaharju?. s. Kurikassa 14.4.1875, k. Oulussa 6.2.1944kirjoitteli satuja jo kiertokoululaisenakansakoulunopettaja 1901 (Jyvskyl)opettajana Uudellakirkolla KarjalassaOulun kuuromykkkouluun 1904, huonekalupuuseppmestarin ja -opettajan tutkinto; veiston ja piirustuksen ope

Download Presentation

Samuli Paulaharju ja pohjalainen yritt minen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


1. Samuli Paulaharju ja pohjalainen yrittäminen Jouko Tuomisto

2. Kuka olikaan Samuli Paulaharju? s. Kurikassa 14.4.1875, k. Oulussa 6.2.1944 kirjoitteli satuja jo kiertokoululaisena kansakoulunopettaja 1901 (Jyväskylä) opettajana Uudellakirkolla Karjalassa Oulun kuuromykkäkouluun 1904, huonekalupuuseppämestarin ja -opettajan tutkinto; veiston ja piirustuksen opettajan virka 1906, siinä vuoteen 1935 koki opettajan tehtävänsä vain ”leipäviraksi”

3. Keruumatkojen alku Jo 1901 Kurikasta sanastoa 1500 sanaa ja sananlaskuja ja sutkauksia 400-500 SKS:n kanssa elinikäinen suhde, ensimmäinen kokoelma kirjattiin 1902 Uudellakirkolla mm. rakennuksien kuvausta Tapasi runolaulaja Mari Haapasen, jota laulatti kolmisen vuotta Sai herätyksen ”jälkikeruuseen” (M. A. Castrénin ja Elias Lönnrotin jäljille, ”mitä muilta jäänyt tien oheen”)

4. Elämäntyö pitkin Suomea Vuodesta 1901 vuoteen 1942 lähes joka kesä pitkiä keruumatkoja Pohjanmaalla, Karjalassa, Lapissa Maailman suurimmaksi sanottu yhden miehen keräämä kansanperinnekokoelma (65000 numeroa kansantietoutta, 45500 sanamuistiinpanoa Kurikasta) 21 kirjaa Pakinoita, lehtikirjoituksia, lukuja kirjoissa Mestarillinen kuvittaja ja piirtäjä

5. Samuli Paulaharjun matkat Piirros: Ahti Paulaharju

6. Paulaharjun omakuva (1907)

7. Kirjat monipuolisia Uudenkirkon asuinrakennuksista 1906 Luontoa: Kainuun mailta 1922, Sompio 1939 Ihmiselämää: Syntymä, lapsuus, kuolema 1924 Lapin kuvauksia: Kolttain mailta1921, Lapin muisteluksia 1922, Taka-Lappia 1927, Ruijan suomalaisia 1928, ym Paikkakuntakuvauksia: Kuvauksia Hailuodosta 1914, Vanha Raahe 1925, Härmän aukeilta 1932, Rintakyliä ja larvamaita 1943 Kaunokirjallista: Tunturien yöpuolta 1934

8. Samuli Paulaharju (Aukusti Koivisto 1922)

9. Yrittäjyyden kuvausta Puhtaimmillaan teoksessa Rintakyliä ja larvamaita, viimeisessä suuressa teoksessa P:n isä oli kärryseppä Harjun Jaakkoo, jonka kanssa käsityöharrastus ilmeisesti alkoi ”Kaukaa pitää näläkää ohojata.” Sivukylille, mettäkylille eli larvamaille tuli pieniä torppia, jotka raivasivat pienet peltonsa mutta rahantuloa ei ollut, jollei ruvennut jotakin yrittämään ”Täytyy teherä työtä elääksensä ja elää työtä teheräksensä”

10. Tervanpolttoa Metsä oli lähin ja paras naapuri Tervanpoltto ensimmäinen suuri rahan tuoja maakuntaan, 1700- 1800-luku Puuta sellaisenaan ja lankkuna Pietarsaareen tai Kristiinaan, potaskan keittoa ”Ja hauskaa oli taas päästellä kotia päin, kun oli karvalakin alla vähän lämmikettä” Mutta kohta loppui niin tervan kuin lankkujenkin kauppa

11. Käsityömestareiden kausi alkoi seppämestarien, nikkarien ja maalarien työnä omaan ja oman kylän tarpeeseen ja sitten lähialueille laajentui varsinaiseen myyntiin mm. Vaasan torille nykyisessä pikkuverstaiden huone-kalujen suoramyynnissä sama idea

12. ”Ekyhtin seppä” Matti Tuohisaari (Kurikka noin 1940)

13. Vähä-Pesoolan kyläpaja (Härmä, palkeissa vuosiluku 1803)

14. Kärrymestareita Kärrymestareita jo 1700-luvulla ”Könnin takana” Ilmajoella Kurikan sivukylissä 1800-luvulla useita seppä/puuseppä/maalariryhmiä Juha Siltala otti jo oppipoikiakin usein kappalein, teki jouttikeisiä, pikkupalkehia, isojapalkehia, nelipyöräisiä kaleesseja pappiloihin, sivutöinä rukkeja ja muuta

15. Anssin Jussin kiesit (Härmä)

16. Virkaviidan jouttikeisit (Kurikka)

17. Hanhimäen fieterit (Härmä)

18. Oppia Vaasan torilta 1870-luvulla Harjun Jaakkoo myymässä häkkikärryjä Vaasan torilla Ostaja näytti talon pihassa Turun kärryjä “Rupia tekemähän tuollaasia ... ne kaupaksi menöö.” Ja Jaakkoo tuumaili, mittaili, kokeili ja sai lopulta aikaan sirot linijaarien päällä keinahtelevat kärryt, niin että nuoripari voi heiluen ja keikkuen tehdä matkaa. Ja kaupaksi alkoivat mennä.

19. Pohjalaisen liikennekulttuurin virrassa ”Liinukkavarsa ja nappulirattahat, ja itte pirän ohojista kiinni. Kun vertaastansa rakastaa, ei trenkää olla fiini.” ”Viimein oli pieni mettäkylä melkein kokonaan kärrymiesten kylä... Turkulaiset hallitsivat Karhuvuoren kansaa ja Ekyhtinkorpea koko kesäkauden ja osan talveakin.”

20. Mäntymaa-Reinikan häkkikärryt

21. Hakkoo-Sepän pajassa raudoitetaan ”oopokärryä” eli ”kurikkalaasia”

22. Ristilinjaari hoijakka (Härmä)

23. Syystalvella rekiä ”Mine ole Östermyyra pruuki inspektor. Taitako sine teke minulle yks teme malli reki?” Käiväränenäinen reki, herrat niitä ostivat, prouvaastit ja läänsmannit, ynnä Emäkirkon ja oman kirkon isot isännät, Valtio-Koivistokin Kevättalvella taas haeskelemaan kärryvärkkejä Kärrymestarit tiesivät hyvin: ei makaavan kissin suuhun hiiri juokse

24. Lukkari Hallbergin lohna

25. Matti Rinta-Paavoolan käiväränenä (alun perin rovasti Leideniuksen)

26. Piriin isäntä itte (Härmä)

27. Teollistumisen huippuvuodet Toisen maailmansodan jälkeen pula kaikesta 1920-30-luvulla alkanut teollinen tuotanto paisui, Kurikka, Ylistaro Kurikan ajokalutehdas, Velsa, KuLo, Sauma, Tiklas, Kabyssi, Pohjanmaan Kaluste, InterFace, pienet konepajat

28. Mikä on tulos? Kurikassa, Paulaharjun kotipitäjässä, on nyt noin 700 yritystä 11000 asukkaan kaupungissa Tunnetuin muualle siirtynyt ”yrittäjä” Jorma Ollila; yrittäjyys globalisoitunut Samuli Paulaharjun Säätiö pyrkii rakentamaan kulttuurin ja yrityselämän yhteyksiä, koska molemmat tarvitsevat toisiaan Toimintoja mm. Samuli Paulaharju Symposiumi “Kärrynpyörästä kännykkään” ja valtakunnallinen perinteenkeruukilpailu

  • Login