Odottavan perheen ja lapsen suun terveyden edist minen: roolit ja yhteisty VII VALTAKUNNALLISET NEUVOLA- P IV T KUO

1. Odottavan perheen ja lapsen suun terveyden edist�minen: roolit ja yhteisty� VII VALTAKUNNALLISET NEUVOLA-P�IV�T KUOPIOSSA 1-2.11. 2005 Marja-Leena Mattila HLT, Turku

2. 2 M-L Mattila

3. 3 M-L Mattila Aihe Tarkoitus on selvitt�� odottavan perheen ja lapsen suun terveyden edist�miseen sopivia keinoja, sek� k�sitell� rooleja ja yhteisty�n ilmenemistapoja

4. 4 M-L Mattila Neuvolassa pyrkimys lis�t� terveytt�; suunterveys kuuluu siihen saumattomasti mukaan tuloksellisuutta ja tehokkuutta, kun olemassa olevilla resursseilla tarmokkaasti ulotamme toimemme koskemaan laaja-alaisesti koko lasta ja perhett�; my�s suun aluetta - turhia erillisk�yntej� ei synny, ajank�ytt� tuottavaa - samalla k�ynnill� hoituu useita asioita, asiakkaat tyytyv�isi� kun kotihoito onnistuu, sairastumisriski minimoituu hyv� yll�pitok�ynnit ja seuranta

5. 5 M-L Mattila - Toimillamme pyrimme lis��m��n odottavan  perheen mahdollisuuksia oman suunterveytens�  hallintaan sek� parantamiseen, - ja tuemme perheen el�misen toimintoja tai tiloja,  jotka johtavat perheen ja sit� kautta tulevan lapsen suun �ja hampaiston terveyteen

6. 6 M-L Mattila Suun terveyskasvatuksessa - toteutetaan odottavan perheen ja tulevan lapsen tukemista terveytt� edist�v��n k�ytt�ytymiseen

7. 7 M-L Mattila Terveyskasvatuksessa kuin suunterveyskasvatuksessakin oltava laaja-alaista terveyskasvatus kohdistetaan nimenomaan koko perheeseen, odottaville vanhemmille pyrkimyksen� suunnitelmallisesti muuttaa k�ytt�ytymist� terveytt� edist�v��n suuntaan tai vahvistaa tervett� k�ytt�ytymist� ja vahvistaa kyky� tarttua ongelmatilanteisiin

8. 8 M-L Mattila - tarjotaan tietoja ja taitoja perheen oman p��t�ksenteon perustaksi ja tueksi perheelle sopivassa muodossa

9. 9 M-L Mattila Perheen huomioonottaminen Perhetekij�t, perheen erityispiirteet: - pitk�aikaissairaus - erityisneuvolan asiakkuus - maahanuuttajuus - moniongelmaisuus perheess� - vanhempien ik� - vanhempien koulutus - vanhempien hammasterveys - vanhempien hammashoitotavat - karies ja mutans-tartunta - vanhempien hammashoitopelko

10. 10 M-L Mattila Perhekohtaiset tavoitteet ja niiden kirjaaminen hammas- jasuuterveyden edist�miseksi P��TAVOITE: VANHEMPIEN SITOUTTAMINEN, �MUKAANSAAMINEN�

11. 11 M-L Mattila OSATAVOITTEET: Yksil�llinen kirjaaminen odottavan perheen ja tulevan lapsen ERITYISOMINAISUUKSIEN OSALTA HENKIL�KOHTAINEN SUUN TERVEYDENEDIST�MISSUUNNITELMA TES

12. 12 M-L Mattila - punnitaan vanhempien voimavarat sitoutumiseen: pystyt��nk� noudattamaan TES:aa

13. 13 M-L Mattila pyrit��n perheen sitoutumiseen ainakin yhdess� osatavoitteessa, askel kerrallaan sitoutumisessa pyrit��n onnistumaan ainakin seuraavaan k�yntikertaan saakka

14. 14 M-L Mattila Tekij�it�, joihin voidaan neuvolassa vaikuttaa - varhaisen mutans-kolonisaation est�minen - voimakasta virulenssia, mutans-miljon��ri�, ja plakkia v�hent�en suuhygienian yll�pidolla s��nn�lliseen, huolelliseen harjaamiseen t�hdent�minen - plakin sitkeyteen, (dekstraaneihin) vaikuttaminen fluorin saannin ja annostelun merkityksen ymm�rrys - maturaatiossa, remineralisaatiossa

15. 15 M-L Mattila dieettiin vaikuttaminen: tihe�n sakkaroosin ja fermentoituvien hiilihydraattien k�yt�n v�ltt�minen, mehujen v�ltt�minen ksylitolin mahdollisuuksien hy�dynt�minen tietoisuus hypoplasioista, hypomineralisaatioista, kiilteen-ja dentiinin kehitysh�iri�ist� kannustaminen, aktivointi ja motivointi tutin ja tuttipullon k�yt�st� informointi hammastapaturmista informointi

16. 16 M-L Mattila Haasteita Lasten hammas- ja suuterveys tarjoaa haasteita t�n� p�iv�n� niiden parissa ty�skenteleville Pienet eiv�t saa j��d� nyt isompien jalkoihin, vaikka kilpailu resurssiosuudesta koko muun v�est�n hammashoidon kanssa on olemassa Mielek�s ty�njako Mahdollistaa sujuva l�hett�minen ja konsultointi

17. 17 M-L Mattila Terveyskasvatuksen keinoin hammas- ja suusairauksien ehk�isyn painopiste motivoitava onnistumaan kotona tapahtuvana ehk�isyn� eli itsehoitona ja kykyn� valikoida ymp�rist�n yllykkeit� j�rkev�ll�, terveytt� edist�v�ll� tavalla - Ammatillinen ehk�isy tapahtuu hammashoitok�ynneill� kohdennettuna, seulonnan tapahtuessa varhain, sek� teht�vi� delegoimalla

18. 18 M-L Mattila Neuvolassa arvio kotona vaikuttavista riskik�ytt�ytymisen tekij�ist� yhdess� perheen kanssa - Perheen asenne itsest� huolehtimiseen ja terveydenedist�miseen Perheen ravintotottumukset Perheen hammashoitotavat

19. 19 M-L Mattila saada motivaatiota muuttaa k�ytt�ytymist� terveytt� edist�v��n suuntaan vahvistaa tervett� k�ytt�ytymist�

20. 20 M-L Mattila Perheen kasvatuskyky Vanhemmuudessa Lapsen huolenpitoa koskien Lastenkasvatuksessa (Mattila et al. 2005)

21. 21 M-L Mattila Vuorovaikutuksen keinoin - vastavuoroisuudella - perhekeskeisyydell� - motivoimalla - kannustamisella - positiivisella kokonaisvaikuttamisella

22. 22 M-L Mattila Interventiot �v�liintulo� vaikuttaminen, asiaan puuttuminen HAMMASTERVEYTT� EDIST�VI� tekij�it� perheelle sopivassa muodossa ja HAMMASTERVEYTT� UHKAAVISTA tekij�ist� tietoa samoin perheelle sopivassa muodossa

23. 23 M-L Mattila Perheen kuuntelu - antaa tilaa perheelle, perheen kysymyksille, pelkojen ja aikaisempien kokemusten esiintuomiselle - luo pohjan luottamuksen syntymiselle (Vehvil�inen-Julkunen 1987) - mahdollistaa muidenkin keinojen l�ytymisen

24. 24 M-L Mattila Roolit

25. 25 M-L Mattila asiat k�sitell��n yhdess� odottavan perheen / lapsiperheen kanssa osatavoitteiksi ositettuna - perhe huomioidaan erityisominaisuuksineen ja lapsi sen keskuksena - tiedot kirjataan yksil�llisin sovelluksin - korostetaan arjessa jaksamista suun terveyden rutiinien suorittamisessa antaen tukea l�ht�kohtana vanhempien oma suun-ja hampaiden terveys ja vanhempien omat hammashoitotavat

26. 26 M-L Mattila neuvolan teht�v� on tukea vanhempia heid�n kasvatusteht�v�ss��n vanhemmilla kuitenkin aina ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu terveydenhuollon v�ki voi kannustaa, muttei tehd� asioita perheen puolesta vuorovaikutuksessa ja yhteisty�ll� l�ydett�viss� kasvatuksellinen kumppanuus

27. 27 M-L Mattila hoitohenkil�st�n ja perheen vuorovaikutustilanne on vain pieni hetki verrattuna PERHEEN EL�M�SS� KULUVAAN AIKAAN SEURAAVAAN K�YNTIIN SAAKKA 

28. 28 M-L Mattila � Perheen ravintotottumukset - pienokaisen �idinmaito / imett�misasiat - mehupullo, perheen mehun ja limsan k�ytt� - makeistenk�ytt�, perheen makeisten k�ytt� - v�lipalanapostelu, perheen v�lipalanapostelu - sokerin k�ytt�, perheen sokerink�ytt� - ksylitolink�ytt�, perheen ksylitolink�ytt�

29. 29 M-L Mattila Imett�minen �idinmaidon sokeripitoisuus vaihtelee 5%:sta l�hes 10%:iin - LAKTOOSIA, fermentoituvaa riski reikiintymiselle kasvaa, jos mutans- kolonisaatio tapahtunut ja tihe�t sy�t�t, etenkin �isin

30. 30 M-L Mattila Mehupullo - k�ytt� lis�� reikiintymisriski� - usein tihe��n toistuvaa ja kauas kantoista (edellytt�en, ett� mutans l�sn�) �mehupullokaries� varhaisella y�mehulla yhteys 3v:n kariekseen

31. 31 M-L Mattila Makeisten k�ytt� tihe� makeisten k�ytt� RISKI REIKIINTYMISELLE - 3-vuotiaan tihe� makeistenk�ytt� aikaansai reikiintymisen lis��ntymisen 5-vuotiailla lapsista, joilla 5-vuotiaina reiki� hampaissa, puolella oli karkkip�iv�, josta ei pystytty pit�m��n kiinni ja noin kolmanneksella ei ollut karkkip�iv�� lainkaan (Mattila et.al. 1998)

32. 32 M-L Mattila Ravinnon k�ytt�tiheys, napostelu - merkityksellinen hampaiden reikiintymiselle: - mit� useammin pist�mme jotain suuhumme sit� suurempi on hampaidemme reikiintymisriski - (jotain = fermentoituvaa, ja edellytt�en, ett� mutans l�sn�)

33. 33 M-L Mattila Toivottavaa pikkulapsella Ei lis�tty� sokeria - Ei sokeroituja vellej� tai mehuja Makeisten k�yt�n aloittaminen kannattaa lyk�t� mahdollisimman pitk��n

34. 34 M-L Mattila Ksylitoli k�ytt� ehk�isee kariesta suun valtabakteerit mutans streptokokit eiv�t pysty aineenvaihdunnassaan hy�dynt�m��n ehk�isee transmissiota optimialoitus ainakin vuosi ennen pysyvien puhkeamista

35. 35 M-L Mattila Ksylitolitutkimuksia Turun sokeritutkimukset (aikuiset) Ylivieskan tutkimus (10-12-v) Belizen tutkimus (maitoh.:ssa) Ylivieskan �iti-lapsi-tutkimus (pikku- lapset ja transmission ehk�isy) Viron tutkimus (pastillit kuin purukumi)

36. 36 M-L Mattila - Ksylitolipastilli tai purukumi 3-5x/vrk �idille 2 vuoden ajan lapsen hampaiden puhkeamisen aikaan - P�iv�annos korkeintaan 20g aikuiselle - 70% v�hemm�n kariesta n�iden �itien lapsilla

37. 37 M-L Mattila - yli 2- vuotiaalle pikkulapselle 1-2 pastillia 3x/p - P�iv�annos lapselle enint��n 10g

38. 38 M-L Mattila - 3v:n kuluttua 35-60% kariesreduktio ksylitoliryhm�ss�

39. 39 M-L Mattila PITK�AIKAISSAIRAUDET JA RUOKAVALIOMUUTOKSET Lapsen toistuvat infektiot neuvolaik�isill� merkityksellist�, mutta esiintyminen ja vaikuttavuus v�henee i�n karttuessa

40. 40 M-L Mattila Toistuvat infektiot - merkityst� perheen arkirutiineihin: luisuu helposti hammasterveydelle haitallisiin tottumuksiin juuttumiseen

41. 41 M-L Mattila Kehitysvammaisuus erityist� panostusta lapsen perheen kokonaisvaltaisessa tukemisessa - hammasterveytt� edist�vien hammashoitotapojen ja tottumusten ottaminen puheeksi ja k�yt�nt��n ja yll�pito voivat j��d� taka-alalle

42. 42 M-L Mattila -hampaiden puhkeamisessa, koossa tai lukum��r�ss� voi my�s esiinty� vaihteluita, mitk� askarruttavat vanhempia -t�m� voi osaltaan lis�t� vaikeuksia sy�d� sopivan pureskeltavaa ruokaa ja saa ravintovalikoiman j��m��n tavallista raffinoituneemmaksi

43. 43 M-L Mattila Muut sairaudet neurologiset sairaudet syd�n �ja verenkiertoelinten sairaudet aineenvaihdunnan sairaudet, mm. diabetes allergiat hengitysteiden sairaudet, mm. astma munuaissairaudet, monioiretaudit, entsyyminpuutostaudit, dystrofiat, mm. APECED suu-ja kitalakihalkiolapset

44. 44 M-L Mattila L��kkeet sokeria sis�lt�v�t, siirappimaiset l��kkeet tai liuokset, mm. antibiootit, ysk�nl��kkeet - syljenerityst� v�hent�v�t l��kkeet - syljen koostumukseen vaikuttavat l��kkeet mm. astmal��kkeet - ksylitolilla makeutetut vaihtoehdot

45. 45 M-L Mattila Maito-allergia, Laktoosi-intoleranssi - usein mehunk�ytt�ji� -> kariesriski maitotuotteista tavallisesti saadun kalsiumin osuus turvattava Keliakia - ilmentymi� suussa

46. 46 M-L Mattila Hammashoitotavat perheess� Harjaustiheys 2x/p - yleens� naiset toteuttavat paremmin - suomalaisilla koululaisilla vain kolmanneksella toteutuu (Kuusela ym. 1997) juurrutettava alusta alkaen

47. 47 M-L Mattila � VANHEMPIEN APU harjauksessa V�LTT�M�T�N 5-vuotiaan hampaat harjasi 5-vuotiaan dmft?5 - lapsi itse n. 8%:lla - n 8%:lla toinen vanhemmista n.30%:lla �iti tai is� lapsen kanssa yhdess� harjasi 62% (Mattila et al. 2000)

48. 48 M-L Mattila Harjauksen funktiot: - Plakin poistaminen - Fluorin kuljettaminen hammastahnassa

49. 49 M-L Mattila Plakki kielii ep�onnistumisen hammashoitotapojen JUURRUTTAMISESSA JA TOTEUTTAMISESSA * kuvastaa mink� ARVOISENA HAMMASTERVEYTT� pidet��n * kertoo perheen VOIMAVAROJEN puutteesta (AINAKIN PLAKINPOISTOON UHRATTAVAN AJAN suhteen)

50. 50 M-L Mattila Fluori hammastahnan k�ytt� - pikkulapsella: *1.maitomolaarien puhjetessa (STAKES,1998) *pieni sipaisu jo aiemmin (EAPD, 2000)

51. 51 M-L Mattila Vanhempien valvonnassa Viel� 2-3 vuoden i�ss� lapset nielev�t helposti hammastahnasta l�hes puolet Riski fluoroosiin mahdollista

52. 52 M-L Mattila - Suositus tahnassa 1000 ppm - V�h�isempi ei riitt�v�n tehokasta - Vanhemman valvonnassa - 10%:n ksylitolia tahnassa tehostaa kariesreduktiota 12%

53. 53 M-L Mattila Mutans-tartunta �iti usein lapsen karies-bakteerin primaaritartuttaja - herkin aika maitomolaarien puhjetessa n. 2v - varhainen tartunta aiheuttaa suurimman riskin - tartunnan ehk�isy:sylkikontaktin v�ltt�minen - ksylitoli ehk�isee tartuntaa �idille pikkulapselle

54. 54 M-L Mattila Tutin k�ytt� - 6-8 kk:n i�ss� imemisen tarve v�henee 1-1,5v.n i�ss� kannattaa luopua tutink�yt�st� Pitkittynyt k�ytt� altistaa purentavirheille* FAP, Fall-Asleep-Pacifier: 1 v:na fluori- ksylitoli-sorbitolitabletti tutin taskuun * v�hemm�n kuitenkin kuin peukalon imeminen. Takarajana tutin k�yt�lle voidaan pit�� 2 vuotta sen j�lkeen ongelmat purennassa lis��ntyv�t voimakkaasti

55. 55 M-L Mattila Yhteisty� - ongelmien ilmetess� ( mieluiten jo aiemminkin) yhteisty� terveydenhuollossa eri sektoreiden kesken auttaa

56. 56 M-L Mattila Yhteisty� lastenneuvolal��k�rien, terveydenhoitajien, hammasl��k�rien, suuhygienistien, psykologien, toimintaterapeuttien, sosiaality�ntekij�iden, puheterapeuttien fysioterapeuttien ym. kanssa

57. 57 M-L Mattila samansuuntaiset tavoitteet: - vanhemmuuden kannustus, - perheen kasvatusty�n tukeminen - lapsen etu

58. 58 M-L Mattila terveydenhuollon henkil�st�n asiantuntemus vuorovaikutustaidot eri kulttuurien ymm�rt�minen- hienotunteisuus, herkkyys tunnistaa tilanteita- eettinen vastuu (ei rajoitu juridiseen vastuuseen)- salassapitovelvollisuus (mm. henkil�tietolaki -99)

59. 59 M-L Mattila - useilla perhetekij�ill� yhteys lasten hammasterveyteen vanhempien mielipiteet ja asenteet merkityksellisi� jos vanhemmat katsovat tietyn asian turhaksi, he eiv�t sit� toteuta - yhteistoiminta perheen kanssa tuo tuloksia - motivaation kohentaminen t�rke��

60. 60 M-L Mattila Luotava luottamuksellinen ja hyv� vuorovaikutus odottavan perheen kanssa Selitet��n asiat ymm�rrett�v�ss� ja ei- pelottavassa muodossa

61. 61 M-L Mattila Maitohampaiden poistoilta ei aina voida v�ltty� Reikiintynyt maitohammas, jota korjaavan hoidon keinoin ei voida hoitaa M�rkiv� maitohammas, jossa periapikaalinen tai furkaatioalueen tulehdus ja / tai fisteli Persistoiva maitohammas Komplisoitu kruunu- juurifraktuura tapaturman vuoksi Maitohampaan poisto oikomissyist� Yleisterveydelliset syyt

62. 62 M-L Mattila Vaikeahoitoisen / pelk��v�nlapsipotilaan hoito - Vaikeahoitoisia lapsia on yli 100 tuhatta lasta kohden - Nelj�nnes n�ist� hammashoitopelkoisia - Tuntemattoman pelko - Luottamuspula - Kontrollinmenett�misen pelko

63. 63 M-L Mattila Kehoon tunkeutumisen pelko (mm. pistos) - Kivun pelko ja kivun odotukset Pikkulapsilla usein jokainen osatekij�ist� aktivoitunut

64. 64 M-L Mattila Lapsen hammashoitopelko - lapsen emotionaalis-kognitiivisen kehityksen heijastaja tai kokemusper�inen oppiminen pohjautuen omiin negatiivisiin tai kipukokemuksiin (neuvolassa?), - hammashoitoymp�rist��n tai - perheen mallien havainnointiin

65. 65 M-L Mattila Vanhempien hammashoitoasenteet mm. pelot - heijastuvat ja siirtyv�t lapseen - lapset havainnoivat tunnesuhtautumista herk�sti, vaikka sit� ei olisi tarkoitettukaan viestiin mm. tunneper�isesti l�heisemm�n ja l�sn�olevamman vanhemman pelolla vaikutus lapsen pelkoon

66. 66 M-L Mattila Toimintasuunnitelma Tuetaan perheen mahdollisuuksia onnistua Pyrit��n auttamaan perheen oman kontrollintunteen saavuttamista

67. 67 M-L Mattila - Toimitaan Tell- Show- Do -periaattein - Pyrit��n vastaehdollistumiseen sek� desensitisaatioon Annetaan my�nteist� palautetta Totuttelu v�hitellen

68. 68 M-L Mattila - Aikuisi�ll� esiintyvist� hammashoitopeloista puolet per�isin lapsuudesta - Hammashoitopeloilla osuus vaikeahoitoisuuteen - Negatiivisilla kokemuksilla vaikutusta

69. 69 M-L Mattila Pelolle vastakkaisen tilan synnytt�minen ja yll�pito - alkukontakti t�rke�, - rento ilmapiiri saavutettava - toimintaan pyrit��n ilman pitk�� odotusta - my�nteisyys esiin

70. 70 M-L Mattila mallin n�ytt�minen, kertaus auttavat mieleen j��mist� (positiiviset asiat) - selitt�minen (heikoin: esim. pikkulapsi ei opi muuttamaan toimintoaan puhutun tai luetun kautta)

71. 71 M-L Mattila Neuvolan yhteisty� hammashuollon kanssa - minimoidaan vaikeahoitoisina hoidettavien hammashoitopotilaiden m��r��: - positiivisilla kokemuksilla ja totuttamisella terveydenhuoltoon, neuvolak�ynneill� - ajoissa saatavalla ehk�isyll� v�hennet��n korjaavan hoidon tarvetta - vanhempien huomioon ottamisella saavutetaan motivoitumista kotihoitoon

72. 72 M-L Mattila Yhteisty�ll� lis�� laadukkuuttaneuvolaan ja hammashuoltoon - hoitoketjut toimiviksi ja tarvitsijat saadaan hoitoon ajoissa hoidon tulokset paranevat ja toteutuvat periaatteiltaan mini-invasiivisina - turhia poisj��ntej� ei synny kotihoito onnistuu

73. 73 M-L Mattila Hammastapaturmat Alveolaariset tapaturmat; tyypillisi� maitohampaissa Dentaaliset tapaturmat; useammin pysyviss� Molemmat - Pojille sattuu useammin kuin tyt�ille Pikkulapsille huippu juuri, kun on opittu k�velem��n

74. 74 M-L Mattila Pikkulapsen suun ja hampaiston tutkiminen - Sujuu vanhemman syliss� Vanhemmalla s�ilyy katsekontakti lapseen - Vanhempi kallistaa lapsen syliss��n Apuna tyyny, kyn�lamppu, peili ja tufferi

75. 75 M-L Mattila Periapikaalinen eli parodontaaliabskessi tapaturma-maitohampaassa eli tapaturman yhteyteen infektio; - pysyv��n hpl-riski ainakin runsaalla nelj�nneksell� - Hoidoksi maitohampaan poisto

76. 76 M-L Mattila Avulsio PYSYV� HAMMAS: replantointi nopeasti heti takaisin huulipoimuun alaleuassa maitotilkkaan kosteaan sideharsoon; >heti hoitoon

77. 77 M-L Mattila Avulsio MAITOHAMMAS: ei replantoida

78. 78 M-L Mattila Kotihoito-ohjeita - Pehme� dieetti 3-4 vrk , kovan haukkaamisen ja puremisen v�ltt�minen - CHX- (0.1%) purskuttelu tai vanupuikolla puhdistaminen 2x/p viikon ajan - Suolaliuos (1 rkl lasilliseen vett�) 4x/p viikon ajan

79. 79 M-L Mattila - L��kitykset tarvittaessa: KIPUL��KITYS 1-3 VRK, ENINT��N ANTIMIKROBIL��KITYS 5 VRK TETANUS (tarvittaessa, tiedusteltava voimassaolo)

80. 80 M-L Mattila YHTEENVETO Odottavan perheen neuvolak�ynneill� tavoitetaan perheet ja lapsi AJOISSA : Lapsen HAMMASHOITOTAVAT JA TOTTUMUKSET vakiintuvat jo yll�tt�v�n varhain ja vain todella pienen osan kariessairastumisura on katkaistavissa Kannattavaa huomioida PERHEEN ERITYISPIIRTEET Kun 3-vuotiaalla n�kyv�� PLAKKIA tai jopa kariesta, on suhtauduttava siihen erityisell� vakavuudella ja VARATTAVA VOIMAVAROJA JA AIKAA Lapsen suu on perheen peili

81. 81 M-L Mattila  KIITOS Marja-Leena Mattila malema@utu.fi marja-leena.mattila@turku.fi