1 / 24

Etruskologia 2

Etruskologia 2. Helsingin yliopisto 2012 Jorma Kaimio. Etruskikulttuurin alku. Vuosisatoja kiehtonut kysymys etruskien alkuperästä Yhtä vähän ratkaistavissa kuin vaikka ranskalaisten alkuperä Pallottinon teos loi paremman metodisen perustan

abra
Download Presentation

Etruskologia 2

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Etruskologia 2 Helsingin yliopisto 2012 Jorma Kaimio

  2. Etruskikulttuurin alku • Vuosisatoja kiehtonut kysymys etruskien alkuperästä • Yhtä vähän ratkaistavissa kuin vaikka ranskalaisten alkuperä • Pallottinon teos loi paremman metodisen perustan • Suomessa ei oikein eroa origine ja provenienza –käsitteille • Kiinnostavin kuitenkin fomazione, kulttuurin muotoutuminen

  3. Alkuperän selvittämisen metodit • Antiikin kirjailijoiden todistus • (etruskien oma näkemys alkuperästään) • Kieliyhteyksien tarjoamat kriteerit • Esineellisen kulttuurin yhteydet ja nopeat muutokset (tai niiden puuttuminen) • Tapakulttuurin ja uskonnon yhteydet • Fysiologiset yhteydet (kallon muoto, veriryhmät, DNA) • Heti jo varoitettava: mitä kulttuuria tutkimmekaan, eri metodein saavutetut tulokset ovat harvoin yhteensovitettavissa

  4. Egyptiläisten ”tyrseenit” • Viidessä egyptiläisessä piirtokirjoituksessa kansan- tai henkilönnimi Trš liittyen 1220-1187 Egyptiin hyökänneisiin merikansoihin • Tärkein faarao Merenptahin libyalaisista saadun voiton kuvaus, merikansoja Ikwš, Rk, Šrdn, Škrš ja Trš • Rameses III:n reliefi sotaretkestä merikansoja vastaan näyttää pitkänenäisen, sulkahattuisen vangin Trš

  5. Tulivatko merikansat Italiasta? • Nimistä Šrdn (nuolenp. Šerdani) yhdistetään yleisesti Sardiniaan, Škl (nuolenp. Šikila) Sisiliaan • Merikansat tunnetaan muistakin lähteistä Aigeian meren saaria ja rannikkoseutuja hävittämässä mykeneläisen ajan lopulla • ToisaaltaIkwš yleensä liitetään akhaialaisiin, Plšt palestiinalaisiin ja Rk lyykialaisiin • Jos italinen yhteys keskeinen (ja muut kansat liittyneet joukkoon itäisellä Välimerellä), luettelo todistaisi etruskien asuneen Italiassa jo pronssikaudella • N. Oettinger todisteli tätä vahvasti 2010, toisena argumenttina etruskin ja reetin kielten yhteys, johon palaamme • Mutta vaikka Sardinian kauppayhteydet etenkin Kyprokseen olivat mykeneläisaikana vilkkaat, vaikea löytää Etruriasta todisteita valmiuksista tällaiseen retkeen – tai jälkiä ryöstelyn tuloksista

  6. Tyrseenit ja pelasgit • Kreikkalaisissa lähteissä tyrseenit (jota nimeä ne käyttävät historiallisen ajan etruskeista) liitetään usein pelasgeihin • Homeroksella tyrseenit eivät esiinny, pelasgit kyllä yhtenä Kreetan kansana (Od. 19.177) • Hesiodos (n. 700) mainitsee Kirken ja Odysseuksen poikien Agrioksen ja Latinoksen hallitsemat tyrseenit ”pyhillä saarilla” • Homerinen hymni Dionysokselle (n. 600?) aloittaa tradition tyrseeneistä merirosvoina, ilman Italia-kytkentää • Hekataios Miletoslainen (n. 500) yhdistää ensimmäisenä pelasgit etruskeihin: pitkään Aigeian merellä kuljettuaan löysivät asuinsijan umbrien alueelta Italiasta • Hellanikos Lesboslainen (5. vs.) kertoo kreikkalaisten ajaneen pelasgit pois Thessaliasta; he tulivat Spinaan, josta lähtivät Cortonaan, pääkaupunkiinsa, ja ottivat tyrreenien nimen

  7. Tyrseenit Lemnoksella • Herodotos (n. 450) Hekataiokseen viitaten kertoo, että Ateenasta karkotetut pelasgit asettuivat Lemnokselle, jonka Miltiades valloitti 508 (6.137-139) • Strabo (n. 20 jKr.) vahvistaa, että tyrseenit ja pelasgit asuttivat Lemnosta ja Imbrosta ennen Miltiadeen valloitusta • Herodotox (1.57) pohtii myös, mitä kieltä pelasgit puhuivat, ja päätyy että se on barbaarikieltä • Palaamme Lemnoksen esi-kreikkalaiseen kieleen

  8. Herodotos ja etruskien tulo Lyydiasta • Laajin esitys etruskien alkuperästä Herodotoksella (1.94) • Kuningas Atyksen hallitessa (mykeneläisen ajan lopulla) Lyydiassa 18 vuotta kestänyt nälänhätä, jonka aikana keksittiin kaikki antiikin lautapelit: pelatessa nälkä unohtui, ja näin syötiin vain joka toinen päivä • Kun hätä ei hellittänyt, kansa jaettiin kahtia ja puolet lähetettiin prinssi Tyrsenoksen johdolla etsimään uusia asuinsijoja • ”He saapuivat ombrialaisten maahan, minne perustivat kaupunkeja ja minne ovat jääneet asumaan tähän aikaan saakka” • He ottivat nimen kuninkaanpojan mukaan

  9. Lyydialainen alkuperä vallitseva näkemys • Herodotoksen tarina voi perustua Vähän-Aasian genealogisiin lähteisiin • Ktisis-kirjallisuus eponymisine kaupungn tai kansan perustajineen sinänsä antiikissa hyvin suosittua • Roomalaisissa lähteissä lyydialainen alkuperä vallitseva • Näkyvissä esim. Liviuksella ja Vergiliuksella, jotka kumpikin kotoisin pohj.-Italian vanhoilta etruskialueilta • Esim. Tiberin pohjoisrantaa kutsuttiin Lydia ripa

  10. Dionysios Halikarnassolainen ja autoktonia • Perusteellisin säilynyt esitys etruskien alkuperästä Dionysios Halikarnassolaisella (n. 20 eKr.) – hänkin Vähästä-Aasiasta • Hän on myös päälähde varhemmassa kirjallisuudessa esiintyville eri alkuperäversioille, jotka DH hyvin tuntee • Hän kuitenkin tulee omaan lopputulemaan, että etruskit eivät ole peräisin Lyydiasta: heidän kielensä ei ole lyydiä, heidän tavoissaan tai esineissään ei ole Lyydiaan viittaavaa, eikä Lyydiasta oleva historioitsija Ksanthos mainitse Tyrrhenosta tai muuttoa Italiaan • Näin DH perusteellisen argumentoinnin jälkeen päätyy siihen, että etruskit ovat autoktoneja, Italian alkuperäiskansa • DH:n argumentit ovat toki valideja (vaikka ”kirjallisia”, eivät välttämättä tutkimukseen perustuvia); kuitenkin muistettava DH yleistendenssi Antiquitates Romanae –teoksessa • Hän halusi osoittaa kreikkalaiselle yleisölle, että Rooma oli puoli-kreikkalainen kaupunki, että Rooman alkujuuret olivat idässä; tähän kuvioon tarvittiin Italian alkuperäiskansa, johon etruskit tarjoutuivat

  11. Mitä etruskit itse uskoivat alkuperästään? • Tutkijoiden yleinen näkemys on, että etruskit pitivät itseään alkuperäiskansana • Tälle ei sinänsä juuri perusteita; Tages/Tarkhon-myytti jonkinlaisena perustamismyyttinä kyllä sijoitettu Etruriaan • Ikonografiassa ei mitään idästä muuttamiseen viittaavaa, vaikka laivoja luonnollisesti kuvataan • Saeculum-oppi veisi nomen Etruscumin alun 900-luvulle (yhdeksäs saeculum alkoi 88 eKr., kymmenes 44 eKr.), mutta tämä tuskin todistaa autoktonian enempää kuin itäisen akuperänkään puolesta • Olennainen kysymys on, saattoiko lyydialainen alkuperä elää niin vahvana, jos etruskit itse uskoivat autoktoniaan • Tai olisiko Dionysios Halikarnassolainen tuntenut etruskien oman näkemyksen autoktonia-teoriansa tueksi

  12. Etruskin kielen yhteydet • Etruskin kieli ei ole indo-eurooppalai-nen eikä sukua tunnetuille kielille • Anatolian (= Turkin länsiosa) kielet, lyydi mukaan lukien, ovat indo-eurooppalaisia • Uusi yritys (Stoltenberg) yhdistää etruski anatoliaan ei onnistunut • Sen sijaan yhteys Lemnoksella ennen kreikkalaisia puhuttuun kieleen selvä • Toinen yhteys reetin kieleen; alppikansa Raeti Liviuksen mukaan etruskilaista alkuperää

  13. Mitä etruskin ja Lemnoksen kielen yhteys osoittaa? • Yhteys on kiistaton; kielet eriytyneet ennen aakkoston käyttöönottoa (n. 800) • Maininnat tyrseeneistä ja pelasgeista Lemnoksella saavat näin tukea, ja toisaalta kytkevät etruskit tukevammin itäisen Välimeren merikansa tyrseeneihin • A: Tässä on kaivattu jäänne Turkin rannikolta, joka todistaa etruskien saapuneen idästä • B: (Oettinger) Italian tyrseenit lähtivät sardinialaisten ym. kanssa 1200-luvulla seikkailemaan itään ja osa jäi asumaan sinne • C: (de Simone) etruskit perustivat rautakaudella kolonian Lemnokselle

  14. Etruskit ja reetit • Reettiläiset piirtokirjoitukset 300-100-luvuilta, monia murteita, keltin, venetin ja illyrin aineksia (indo-eur.) • Etruski paljon etäämpänä kuin Lemnoksen kielessä • Morfeemeja kuten preteriitti, datiivi, sanoja • Rix päätyi siihen, että yhteyden täytyy ajallisesti olla kaukana • Tämä ei sovi yleiseen näkemykseen, että etruskin ainekset tulivat kelttien alta paenneilta etruskeilta • Mikään ei toisaalta tue sitä, että reetti olisi jäänne etruskien pohjoisesta saapumisreitistä Italiaan • Ehkei myöskään todistusarvoa Italian etruskilaiselle substraatille, alkukielelle

  15. Arkeologisen ajoituksen ongelmat 1150-750 • Ennen kuin lähdemme seuraamaan etruskien alkua arkeologisen materiaalin valossa, on syytä huomata ajoitusongelmat • Paras ajoituspohja kreikkalainen keramiikka • Mykeneläinen keramiikka suhteellisen hyvin ajoitettu sen esiintymisestä Egyptissä • Samoin myöhäisgeometrinen ja protokorinttilainen kreikkalaisten kolonioiden perustamisen kautta • Välissä kuitenkin 400 vuotta protogeometrista ja geometrista keramiikkaa, jolla suhteellinen kronologia • Kiinnitysyritykset Levantissa kiisteltyjä • Tutkijat päässeet kohtuulliseen yksimielisyyteen ”korkean” ja ”matalan” kronologian välillä, kun dendrokronologia Alppien pohjoispuolelta iski • Ensi tulokset ”madalsivat”, uusimmat korottavat n. 50 vuodella • Radiohiiliajoituksesta ei merkittävää apua

  16. Pronssikautiset kulttuurit Italiassa • Italian pronssikausi jaetaan varhaiseen (n.1800-1600), keskimmäiseen (n. 1600-1300), myöhäiseen (n. 1300-1150) ja loppu (n. 1150-900) • sitä seurasi varhainen rautakausi (925/900 – 820/800) ja myöhäinen (820/800 – 725/720) • Keskimmäisellä ja myöhäisen pronssikauden alussa apenniininen kulttuuri: paimentolaisia, ruumishautaus vallitseva • Sen loppuvaiheen subapenniinen kulttuuri (n. 1200-1100) sangen yhtenäisenä yli Italian • Huomattava että arkeologia ei kerro indo-eurooppalaisten kansojen saapumisesta Italiaan

  17. ”Protovillanova” kulttuuri • Pronssikauden lopussa (n. 1100-900) poltto-hautaus levisi ilmeisesti keski-Euroopasta Italiaan; kulttuuri on edelleen sangen yhtenäistä • Esineellinen yhteys rautakauden alun Villanova-kulttuuriin on antanut tälle vaiheelle protovillanova-nimen • Uusin tutkimus kuitenkin pyrkii eroon ”kulttuuri”-nimityksistä ja korvaa ne kronologisilla; pikemmin puhumme pronssikauden lopun kulttuurista • Myös tämän näkemystä tämän kulttuurin yhtenäisyydestä ollaan muuttamassa • Tyypillinen asutus puolustettavalla kukkulalla, 3-15 ha; esim. etelä-Etruriasta tunnetaan n. 70 tällaista asutusta

  18. Pronssikauden ja rautakauden murros • Pronssi- ja rautakauden vaihteessa (n. 900) Italian melko yhtenäinen esineellinen kulttuuri pirstaloituu erillisiksi kulttuureiksi • Etruriaan, Po-joen laaksoon ja Campaniaan muodostuu Villanovaksi ensimmäisen löytöpaikkansa mukaan nimetty kulttuuri • Vaikka yhteys protovillanovaan selvä, vanhat asutuspaikat pääosin hylätään, osin hävitetään • Asutus siirtyy laajoille ylätasangoille (yli 100 ha), joille seuraavien vuosisatojen aikana kehittyvät suuret etruskikaupungit

  19. Murroksen keskeiset syyt • Jos haluaisimme murroksen, joka sopisi uuden kansanosan Etruriaan tunkeutumiseen, se olisi tässä • Nomen Etruscumin alkuajankohta? • Kuitenkaan Villanova-kulttuurissa ei ole mitään Anatoliaan tai esim. Kreikan saariin viittaavaa • Murroksen takana on nähtävä talouden kehitys ja väestön kasvu • Luonnonvarat tehokkaammin käyttöön • Muutto edellytti organisoitunutta yhteisöä; urbanisoitumisen esiaste • Asutuspaikat valittiin (edelleen) puolustettavuutta ajatellen; soturien haudat ja ”valloitustoiminta” etelässä ja pohjoisessa

  20. Egalitarisesta eriytyneeseen yhteiskuntaan • Villanova-kulttuurin alkuvaiheen yhteiskuntaa pidetään hautausten perusteella tasa-arvoisena • Syy voi aina olla myös hautaus-lainsäädännössä • Etenkin vuoden 800 jälkeen niin miesten kuin naistenkin (ja lasten) haudoissa erottuvat merkittävät soturit ja aristokratia • Tämä ennakoi orientalisoivan kauden ruhtinashautoja

  21. Orientalisoiva kausi • Niin Kreikassa, Italiassa kuin lännempänäkin syntyi 700-luvulla orientalisoiva ”muoti” • Etruriassa orientalisoiva kausi n. 720-580, jaetaan kolmeen osaan • Hautaustavan muutokset, rikkaat ruhtinashaudat, hyvin runsas tuontiesineistö, joka nopeasti heijastuu myös omaan tuotantoon • Urbanisoituminen päätökseen • Kirjoitustaidon omaksuminen Kreikasta

  22. Orientalisoivan murroksen syyt • Toisin kuin edellisessä ”murroksessa”, nyt asutus jatkuu, mutta kulttuuri muuttuu • Muutos kuitenkin yleis-välimerellinen • Syynä Välimeren kaupan uudelleen käynnistyminen liki neljän vuosisadan hiljaiselon jälkeen • Muodit foinikialais-kyproslaisia, syyrialais-mesopotamialaisia, egyptiläisikin • Kaupassa kuitenkin kreikkalaiset tehokkaimpia kolonioidensa (Pithekussai ensimmäisenä 780) • Etruriassa niin metalleja kuin viljaakin, jota kreikkalaiset kaupungit tarvitsivat • Etruskit kuitenkin pitivät kaupan pitkälle omissa käsissään • Sen myötä jotkut rikastuivat suunnattomasti – ja halusivat myös näyttää sen

  23. Mitä arkeologia kertoo etruskien alkuperästä? • Esineellisen kulttuurin ja ”kansan” yhdistäminen aina vaarallista • Silti tuntuu oikealta sanoa, että arkeologia ei erota sellaista vaihetta, johon sopisi kansanosan saapuminen idästä Etruriaan • Ei tämä toki todista autoktoniaakaan, ei indo-eurooppalaisten kansojen saapuminen Italiaan näy arkeologiassa • Voinemme yhtyä Pallottinoon, että kysymys etruskien alkuperästä on metodisesti väärin asetettu, kiinnostava on vain tämän kulttuurin muotoutuminen, kansan jonka tunnemme vain Italiasta

  24. Entä lääketiede? • 1930-luvulla verrattiin etruskipatsaiden kalloja Anatolian kallonmuotoihin: kyllä, sopivat • 1950-luvulla verrattiin Toscanan väestön harvinaisten veriryhmien jakaumaa Turkkiin: kyllä, sopi • 2000-luvulla verrataan etruskien DNA:ta Anatoliaan: kyllä sopii • Vieläpä Toscanan nautojen DNA poikkeaa Italian muista naudoista, mutta Turkista löytyy…

More Related