1 / 69

Verotuksen perusteet – Elinkeinotulon verotus

Verotuksen perusteet – Elinkeinotulon verotus. OTK / OTM Ilkka Lahti Kesä 2014. Tulol ä hteet. verotettava tulo lasketaan tulol ä hteitt ä in kolme tulol ä hdett ä yhden tulol ä hteen tappiota ei voi v ä hent ää toisen tulol ä hteen tulosta poikkeus:

abner
Download Presentation

Verotuksen perusteet – Elinkeinotulon verotus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Verotuksen perusteet –Elinkeinotulon verotus OTK / OTM Ilkka Lahti Kesä 2014

  2. Tulolähteet • verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin • kolme tulolähdettä • yhden tulolähteen tappiota ei voi vähentää toisen tulolähteen tulosta • poikkeus: • yksityinen elinkeinonharjoittaja voi vaatia, että elinkeinontoiminnan tappio vähennetään tappion syntymisvuoden pääomatuloista

  3. Tulolähdejaottelun merkitys • Tulolähdejaottelulla voi olla maksettavan veron kannalta olennaista merkitystä • Toisen tulolähteen tappiota ei voi vähentää toisen tulolähteen voitosta • hankintameno-olettamaa ei voida soveltaa elinkeinotoiminnan varojen luovutuksiin • käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verovapaussäännökset koskevat vain elinkeinotoimintaan kuuluvan omaisuuden myyntiä • Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen vain elinkeinotoiminnan tulosta

  4. Elinkeinotoiminnan tulolähde • elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa • elinkeinotoiminnassa saadut tulot ovat veronalaisia • kaikki tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset ovat vähennyskelpoisia

  5. Henkilökohtainen tulolähde • henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluu muu toiminta kuin elinkeinotoiminta ja maatalous • esimerkkejä • kiinteistön vuokraus • vuokratulot ja -menot kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen, jos kiinteistöä ei käytetä elinkeinotoiminnassa • yhtiön rahavarojen lainaaminen osakkaalle • osakkaalta peritty korko on yhtiön henkilökohtaisen tulolähteen tuloa

  6. Yritysmuodon vaikutus verotukseen • yrittäjän saamaa tuloa verotetaan pääpiirteissään samalla tavalla yritysmuodosta riippumatta • liikkeen- ja ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan tulos verotetaan hänen tulonaan • avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tulos verotetaan yhtiömiesten tulona • osakeyhtiö on erillinen verovelvollinen, mutta osakkaan saama osinko verotetaan samalla tavalla kuin muiden yritysmuotojen yrittäjien tulot • jako ansio- ja pääomatuloksi

  7. Verotettavan tulon laskenta Kirjanpidon voitto + veronalaiset tulot, jotka eivät ole kirjanpidon tuotoissa - verovapaat tulot, jotka ovat kirjanpidon tuotoissa + vähennyskelvottomat menot, jotka ovat kirjanpidon kuluissa - vähennyskelpoiset menot, jotka eivät ole kirjanpidon kuluissa = Verotettava voitto

  8. Elinkeinotoiminnan tuloksen verottaminen • Yhteisön elinkeinotoiminnan tulos verotetaan yhteisöverokannan mukaan (Yhteisöverokanta tällä hetkellä 20 % (ollut mm. 26 % ja 24,5 %) • Henkilöyhtiön elinkeinotoiminnan tulos verotetaan yhtiömiesten verotuksessa • Elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminnan tulos verotetaan elinkeinonharjoittajan verotuksessa

  9. Elinkeinotoiminnan tappio • Jos verovuoden elinkeinotoiminnan tulos on tappiollinen, vahvistetaan elinkeinotulolähteen tappio • Tappio vähennetään elinkeinotoiminnan tuloksesta 10 seuraavana verovuotena • Erota luonnollisen henkilön luovutustappion vähentäminen 1 + 5 vuotta (ollut 1 + 3 vuotta (kirjan mukaan))

  10. Elinkeinotoiminnan tulolähde • Voi olla kaikenlaisilla verovelvollisilla • luonnolliset henkilöt, kuolinpesät,yhteisöt elinkeinoyhtymät.. • Elinkeinotoimintaa harjoittavilla verovelvollisilla voi olla myös muita tulolähteitä • Kaikkeen elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön tuloon ei siis automaattisesti sovelleta EVL:ää • EVL:n sisällä joidenkin säännösten soveltamisalaa on rajoitettu subjektin perusteella

  11. Elinkeinotoiminta • Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa • Liiketoiminnasta löytyy tyypillisesti seuraavia tunnusmerkkejä: • voittoa tavoittelevaa • Itsenäistä • taloudellisen riskin ottavaa • suunnitelmallista • jatkuvaa • kohdistuu ulospäin laajaan joukkoon • Ammattitoiminta on liiketoimintaa pienimuotoisempaa

  12. Elinkeinotoiminta • Asunto- ja kiinteistöyhtiöitä ei ole pidetty EVL:n mukaan verotettavina • Vuokraustoimintaa ei ole tyypillisesti pidetty elinkeinotoimintana • Myös passiivinen ja pienimuotoinen arvopaperikauppa osakeyhtiön ainoana toimintana on jäänyt tyypillisesti elinkeinoverolain soveltamisalan ulkopuolelle • Perhevarallisuutta passiivisesti hallinnoivat holdingyhtiöt jäävät myös TVL:n puolelle

  13. Esimerkki Veboil Oy • Veijo Veronmaksaja omistaa 100 % Veboil Oy:n osakekannasta. Veboil Oy harjoittaa huoltoasematoimintaa Hyvinkäällä sijaitsevalla huoltamolla vuokratiloissa. Veboil Oy:n liikevaihto on verovuosien 2004 ja 20014 välillä vaihdellut 0,8 miljoonan euron ja 1,2 miljoonan euron välillä. Yhtiössä on yrittäjän lisäksi 8 työntekijää. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. • Toimintaa harjoitetaan liikepaikasta, se suuntautuu rajoittamattomaan joukkoon, se on taloudellisen riskin ottavaa ja jatkuvaa • Veboil Oy:n harjoittama huoltamotoiminta on elinkeinotoimintaa

  14. Veboil Oy • Veboil Oy on aiempien vuosien voittovaroilla hankkinut Helsingistä yksiön sijoitusmielessä vuonna 2006 • Huoneisto on ollut koko omistusajan vuokrattuna yhtiön ulkopuoliselle taholle. Vuokraustoiminnan tulos verovuonna 2014 oli 4 500 euroa • Laajamittaistakaan vuokraustoimintaa ei ole verotuksessa pidetty elinkeinotoimintana • Vuokraustoiminta muodostaa Veboil Oy:lle henkilökohtaisen tulolähteen

  15. EVL:n omaisuuslajit • Käyttöomaisuus • Sijoitusomaisuus • Vaihto-omaisuus • Rahoitusomaisuus

  16. Omaisuuslajin merkitys • Omaisuuslajijaottelulla on merkitystä ainakin • osakeluovutusten veronalaisuuden, • menon tai menetyksen vähennyskelpoisuuden, • osinkotulon verotuksen • nettovarallisuuslaskennan kannalta.

  17. Omaisuuslajijaottelun lähtökohtia • Kirjanpitolaki ja verolainsäädäntö ovat olleet omaisuuslajikäsitteiltään hyvin samansuuntaiset • Kirjanpitolaki ei enää tunne käyttöomaisuuskäsitettä • Yrityksen näkökulma omaisuuslajiluonteesta voi poiketa verolainsäädännössä omaksutusta. • Ristiriitatilanne voi syntyä lisäksi KPL:n erityisen varovaisuuden periaatteesta • Verotuksessa omaisuuslajiluonne määräytyy hyödykkeen käyttötarkoituksen, ei laadun perusteella

  18. Käyttöomaisuus • Elinkeinossa pysyvään käyttöön tarkoitettu omaisuus • Maa-alueet, arvopaperit, rakennukset • kaivokset, soranottopaikat, kivilouhokset, turvesuot • Koneet ja kalusto, aineettomat oikeudet • Kerryttävät tyypillisesti muutakin tuloa kuin luovutushintaa

  19. Käyttöomaisuus • Maa-alue, arvopaperit yms. ovat kulumatonta käyttöomaisuutta • Ei vuotuisia poistoja • Kuluva käyttöomaisuus • Vuotuiset poistot mahdollisia

  20. Käyttöomaisuus • Osakkeet kuuluvat käyttöomaisuuteen esimerkiksi silloin, • kun niiden omistamisen tarkoituksena on lisätä tai muuten edistää yrityksen suoritteiden menekkiä taikka turvata tai helpottaa liikkeen tarvitsemien tuotannontekijöiden hankkimista. • kun on kyse strategisista osakeomistuksista (esimerkiksi samalla alalla tai lähialalla toimivan yhtiön osakkeet) • kun osakkeilla tavoitellaan ensisijaisesti muita tarkoitusperiä kuin osinkotuottoja tai lyhyen aikavälin arvonnousuja.

  21. Vaihto-omaisuus • Elinkeinotoiminnassa sellaisinaan tai jalostettuina • luovutettaviksi tarkoitetut • kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut sekä • kulutettaviksi tarkoitetut • poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet • Luovuttamistarkoitus keskeisessä roolissa

  22. Rahoitusomaisuus • Rahat, pankki- ja tilisaamiset, saamavekselit sekä muut rahoitusvarat • Suoritus saatavasta myös muuna hyödykkeenä luetaan myös rahoitusomaisuuden alaan • ongelmana rahoitusomaisuuden lyhytaikainen luonne • Saamisen tosiasiallinen luonne merkitsevä

  23. Sijoitusomaisuus • Sijoitusomaisuutta voi olla vain raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksilla! • Varojen sijoittamiseksi tai sijoitusten turvaamiseksi hankitut • arvopaperit, kiinteistöt, ja muu sellainen omaisuus

  24. Omaisuuslajien välistä rajanvetoa • Käyttöomaisuus: pysyvää käyttöä varten • Vaihto-omaisuus: sellaisenaan tai jalostettuna luovutettavaksi • Sijoitusomaisuus: raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksilla varojen sijoittamiseksi • Rahoitusomaisuus: lyhytaikainen, likvidi omaisuus • Lisäksi vielä pitkäaikainen sijoitus: TVL:n mukaista, passiivista

  25. Veboil Oy • Veboil Oy on verovuonna 2005 hankkinut henkilöauton yrittäjän työsuhdeautoksi • Elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön hankittu –> käyttöomaisuutta • Yhtiö on likvidien varojen sijoittamiseksi ostanut 5000 eurolla Nokian osakkeita verovuonna 20011. Osakkeet aiotaan myydä seuraavan tilikauden alkupuolella ennen osingonjakoa • Ei voi olla sijoitusomaisuutta • Lyhytaikainen verraten likvidi sijoitus -> rahoitusomaisuutta

  26. Veboil Oy • Veboil Oy on verovuonna 2004 ostanut autonvuokrausta harjoittavan Verent Oy:n koko osakekannan 50 000 eurolla. Verent Oy harjoittaa autonvuokraustoimintaa, joka on verotuksessa katsottu elinkeinotoiminnaksi. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. • Verent Oy:n osakkeet on hankittu Veboil Oy:n tuotevalikoiman laajennukseksi. Toimintaa on Veboil Oy:n omistusaikana harjoitettu Veboil Oy:n huoltoaseman yhteydessä, mikä onkin lisännyt yhtiöiden kokonaismyyntiä.

  27. Veboil Oy • Sijoitus liittyy Veboil Oy:n harjoittamaan elinkeinotoimintaan • Sijoituksella ei tavoitella ensisijaisesti tuloja arvonnousun tai osinkojen muodossa • Verent Oy:n osakkeet ovat Veboil Oy:n käyttöomaisuutta

  28. Tulon veronalaisuus • Tulon käsite on laaja • Tulo on veronalaista, ellei sitä ole nimenomaisesti säädetty verosta vapaaksi. • Osakeyhtiön saamat hyödykkeiden luovutushinnat, korot, vuokrat, osingot, vastikkeet, avustukset, korvaukset yms. ovat veronalaisia tuloja. • Osakeyhtiön vieraana tai omana pääomana saamat erät eivät ole luonteeltaan tuloa, koska yhtiö joutuu maksamaan nämä erät takaisin. • Veronalaisen tulon luonne • Tulon pitää olla saatu rahana tai rahanarvoisena etuna (= tulo on realisoitunut).

  29. Tulon veronalaisuus • Veronalaisia tuloja eivät ole mm. • Yhteisön saamat osingot • ketjuverotuksen poistamiseksi • Henkilöyhtiöstä saatu voitto-osuus • koska EVL:ssä verotetaan henkilöyhtiön tulo-osuudesta • Veronpalautus • koska välittömiä verojakaan ei saa vähentää • Yhteisöjen käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset • Konsernirakenteen tehostaminen ja toimintojen järjesteleminen ilman veroseuraamuksia

  30. Yhteisöjen saamat osingot Oyj Oyj Oy Pankki Oy Oy Oy 75 % verotettavaa osinkotuloa Verovapaa osinko 75 % verotettavaa osinkotuloa Verovapaa osinko 75 % verotettavaa osinkotuloa Verovapaa osinko Oyj Oy Oy Oy Valko-Venäjä Oy Oyj

  31. Verovapaat osinkotulot • Yhteisön saama osinko ei ole veronalaista tuloa • Poikkeukset: • listaamattoman yhtiön listatulta yhtiöltä saamasta osingosta 75 % veronalaista, jos osingonsaajan omistusosuus ei ole vähintään 10 % pääomasta • Sijoitusomaisuuteen kuuluville osakkeille maksettu osinko 75 %:sti veronalaista • EU-valtiosta saatujen osinkojen verotus kuten kotimaiselta yhtiöltä saatu osinko • Muilta ulkomaisilta yhtiöiltä saatu osinko on 75 %:sti tai kokonaan veronalaista tuloa • Myös TVL:n mukaan verotettavia osakeyhtiöitä verotetaan osingoista EVL:n mukaan

  32. Listaamattoman Oy:n Suomesta saamat osingot Saadut osingot Osake muuta omaisuutta Osake sijoitus- omaisuutta Osingonjakaja Listattu Oy Osingonjakaja Listaamaton Oy Osinko 75 % veronalaista Omistusosuus alle 10 % Osinko 75 % veronalaista Omistusosuus min. 10 % Osinko verovapaata Osinko verovapaa

  33. Käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset • Yhteisöjen käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset ovat verovapaita, jos myyjä • ei harjoita pääomasijoitustoimintaa • on omistanut vähintään 10 % myytävän yhtiön osakepääomasta vähintään vuoden ennen luovutusta • Luovutusvoittoverovapaus ei koske • kiinteistöosakkeiden myyntiä • muussa kuin EU- tai verosopimusvaltiossa asuvan yhtiön osakkeiden myyntiä

  34. Verovapaat osakeluovutukset • Luovuttaja on omistanut • yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan • ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta • vähintään 10 % osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta • luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin 9 % 1 % 10 % 12 kk 12 kk

  35. Veboil Oy • Verent Oy päättää jakaa maaliskuussa 2014 osinkoa 7000 euroa • Osinko on verovapaa • Kesäkuussa 2012 autonvuokrausta harjoittava ketju ostaa Veboil Oy:ltä Verent Oy:n osakkeet 85 000 eurolla • Osakkeet kuuluvat käyttöomaisuuteen • Ne edustavat 100%:a yhtiön osakekannasta • Osakkeet hankittiin verovuonna 2004, joten ne on omistettu yli yhden vuoden ajan • Osakkeiden luovutushinta ei ole veronalaista tuloa

  36. Menon vähennyskelpoisuus • Menon käsite on laaja • Meno on vähennyskelpoista, jos sen tarkoituksena on edistää tulonhankkimistoimintaa välittömästi tai välillisesti. • Vähennyskelpoisia menoja ovat mm. palkkameno, vuokra-meno, vakuutusmaksu, kurssitappio, mainosmeno, tutkimusmeno, omaisuuden hankintameno jne. • Osakeyhtiön vieraan tai oman pääoman palautukset eivät ole luonteeltaan menoja, koska niihin on alunperin liittynyt takaisinmaksuvelvollisuus. • Vähennyskelpoisen menon luonne • Menon pitää liittyä veronalaisen tulon hankkimiseen ja menosta on pitänyt suorittaa vastiketta rahana tai rahanarvoisena etuna

  37. Vähennyskelpoisuuden rajoitteita • Vähennyskelvottomia menoja ovat mm. • Luonnollisen henkilön elantomenot • Rangaistuksen- ja sanktionluontoiset maksut sekä lahjukset • Verovelvollisen puolison ja alle 14-vuotiaan lapsen palkat • Välittömät verot • 50 % edustusmenoista (vuodesta 2014 vähennyskelvottomia) • Jaettu osinko

  38. Vähennyskelpoisuuden rajoitteita • Käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot vähennyskelvottomia symmetrisesti luovutusvoittojen verovapauden kanssa • Koskee vain yhteisöjen osakeluovutuksia • ei koske mm. asunto-osakkeiden myyntiä • Verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot eivät lähtökohtaisesti ole vähennyskelpoisia • mm. verovapaaseen osakeluovutukseen liittyvät asiantuntijapalvelut

  39. Veboil Oy • Verent Oy:n osakkeiden luovutus oli verovapaa • Veijo Veronmaksajan vaimo Riitta työskentelee Veboil Oy:n palveluksessa. Hänelle on verovuodelta 2014 maksettu palkka 24 000 euroa • Osakkeiden hankintameno 50 000 euroa ei ole Veboil Oy:n vähennyskelpoinen meno • Palkka on Veboil Oy:n vähennyskelpoinen meno

  40. Jaksotus • Verotus toimitetaan verovuosittain • Veronalaiset tulot ja vähennyskelpoiset menot jaksotetaan verovuoden tuotoiksi ja kuluiksi • Verovuosi voi sisältää useita tilikausia

  41. Jaksotus • EVL:n jaksotuksen lähtökohtana suoriteperiaate • Tulo syntyy, kun suorite luovutetaan • Meno syntyy, kun tuotannontekijä vastaanotetaan • Vähäiset meno- ja tuloerät voidaan jättää maksuperusteisiksi • Menetys on lähtökohtaisesti sen verovuoden kulua, jonka aikana se on todettu

  42. Menon jaksottaminen • Meno tulon kohdalle –periaate läsnä EVL:n säännöstössä • Useina vuosina tuloa kerryttävien hyödykkeiden hankintameno on jaksotettava vähennettäväksi kuluna useana vuonna • Myös useana vuotena tuloa kerryttävät menot jaksotettava vaikutusajalleen, kuitenkin enintään 10 vuodelle

  43. Veboil Oy • Yhtiö on verovuonna 2012 remontoinut huoltoaseman myymälä- ja kahvilatilat ajanmukaisiksi ja trendikkäiksi. Remontti kustansi yhtiölle 8 000 euroa. Kirjapitoon yhtiö on kirjannut kustannukset vuosikuluksi. Vuokrasopimus huoltamotiloista päättyy vuonna 2019

  44. Veboil Oy • Vuokrakiinteistön perusparannusmenot kerryttävät tuloa tyypillisesti useana verovuonna • Perusparannusmenot on jaksotettava usealle vuodelle • Koska vuokrasopimus päättyy vuonna 2019, jaksotetaan menot verotuksessa 8 vuodelle (1000 euroa/vuosi)

  45. Hankintameno • Hyödykkeen hankinnasta johtuneet menot aktivoidaan hyödykkeen hankintamenoon • Esim. huoneiston hankinnasta suoritettua varainsiirtoveroa ei voida vähentää vuosikuluna vaan osana huoneiston hankintamenoa • Hankintamenon jaksottaminen kuluksi vaihtelee hyödykkeen omaisuuslajista riippuen

  46. Vaihto-omaisuuden hankintameno • Kun myytäväksi tarkoitettu hyödyke ostetaan, sen hankintameno merkitään taseeseen vaihto-omaisuudeksi. • Hankintamenoa ei vähennetä heti, vaan vasta sinä vuonna, jolloin hyödyke myydään tai kulutetaan. • Vaihto-omaisuuden menetys on pääsäännöstä poiketen sen verovuoden kulua, jona menetys on tapahtunut

  47. Vaihto-omaisuuden hankintameno • Realisoitumaton arvonalennus • vaihto-omaisuus arvostetaan verovuoden päättyessä alimman arvon periaatteen mukaisesti hankintamenoon, todennäköiseen luovutushintaan tai todennäköiseen vastaavan omaisuuden hankintamenoon • hankintamenoa alempi arvostus -> arvonalentuminen vähennyskelpoinen kulu

  48. Käyttöomaisuuden hankintameno • Luovutushinta tuloutetaan ja hankintameno vähennetään sinä verovuonna, jona käyttöomaisuus on luovutettu • Koneista ja kalustosta saatu luovutushinta tuloutetaan epäsuorasti • Kuluva käyttöomaisuus • Kulumaton käyttöomaisuus

  49. Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen • Poistoina ei saa vähentää enempää kuin mitä verovelvollinen on kirjanpidossaan verovuonna tai aiemmin vähentänyt • Tarkoituksena on estää tilanne, jossa verovelvollinen voisi vain verotuksessa tehtävin vähennyksin pienentää verotettavan tulonsa, mutta samalla näyttää kirjanpidollista voittoa ja jakaa sitä omistajille. • Rajoitus koskee erityisesti osakeyhtiöitä, joissa voitonjakoa rajoittaa taseen osoittama vapaa oma pääoma.

  50. Käyttöomaisuuden hankintameno – irtain käyttöomaisuus • Koneiden, kaluston ja muun irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista tehtävät poistot ovat degressiivisiä yhdestä menojäännöksestä tehtäviä poistoja • Irtaimen käyttöomaisuuden luovutusvoitot eivät ole suoraan veronalaisia • Luovutusvoitot vähennetään menojäännöstä laskettaessa ja ne pienentävät siten tulevien vuosien poistoja

More Related