Professori hannu t rm n osuus kansantaloustieteen perusteet helmikuu 2011 vaasa
Download
1 / 90

Professori Hannu Törmän osuus Kansantaloustieteen perusteet Helmikuu 2011 Vaasa - PowerPoint PPT Presentation


  • 150 Views
  • Uploaded on

Professori Hannu Törmän osuus Kansantaloustieteen perusteet Helmikuu 2011 Vaasa. KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011. Sisältö:    1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta    2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Professori Hannu Törmän osuus Kansantaloustieteen perusteet Helmikuu 2011 Vaasa' - lorna


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Professori hannu t rm n osuus kansantaloustieteen perusteet helmikuu 2011 vaasa

Professori Hannu Törmän osuusKansantaloustieteen perusteetHelmikuu 2011Vaasa


Kans1001 kansantaloustieteen perusteet k2011
KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011

Sisältö:   1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta    2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate

Mikrotaloustiede:   3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino    4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi    5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia    6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset    8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla    9 Tuottavuus ja kilpailukyky   10 Monopoli   11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu


Kans1001 kansantaloustieteen perusteet k20111
KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet K2011

Makrotaloustiede:  12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta   13 Elintaso, hyvinvointi ja onnellisuus   14 Talouskasvu ja tuottavuus   15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa   16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä   17 Työmarkkinat ja työttömyys   18 Raha ja inflaatio   19 Avotalouden makroteoriaa   20 Suhdannevaihtelut   21 Raha- ja finanssipolitiikka   22 Työttömyys ja inflaatio lyhyellä aikavälillä   23 Havaintoja nykyisestä talouskriisistä  24 Lopuksi


Talouden kuvaus neoklassisessa talousteoriassa
Talouden kuvaus neoklassisessa talousteoriassa

Teoria

Käyttäytymissäännöt

Reaaliset ja rahavirrat

Kuluttajat

työn ja pääoman tarjonta,

yksityinen kulutus,

säästäminen

työn ja pääoman määrät, työ- ja pääomatulot,verot ja tulonsiirrot, käytettävissä olevat tulot, yksityiset kulutusmenot

hyödyn maks

ongelma

palkat, pääoman ja kuluttajahinnat

Yritykset

työn ja pääoman kysyntä,

välituotekysyntä,

investoinnit

tuotanto, panosten käyttö, palkka- ja pääomakustannukset, verot ja tuet, liikevaihto, investointimenot

voiton maks

ongelma

Kunnat ja valtio

tuloverot, panos- ja

tuotantoverot, alv,

tulonsiirrot, tuet

politiikka-

tavoitteet ja

välineet

verotulot, tulonsiirto- ja tukimenot,

julkisten palveluiden tarjonta

muu Suomi ja

ulkomaat

kotim vienti = kotim tuonti,

ulkom vienti > = < ulkom

tuonti, pienen avotalouden

viitekehys

kotim ja ulkom viennin ja tuonnin

tulot and menot, ulkomaan

kaupan tasapaino

oman alueen

kauppa-

kumppanit


1 taloustieteen kymmenen perusperiaatetta
1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta

  • Niukkuus – on tehtävä valintoja

  • Taloustiede – oppi rajallisten resurssien käytöstä

  • Päätöksenteko: periaatteet 1-4

  • Kanssakäyminen, periaatteet 5-7

  • Koko talouden toiminta, periaatteet 8-10

  • On tehtävä valintoja (kotitalous, yritys, julkinen sektori, yhteiskunta, tehokkuus vs oikeudenmukaisuus)

  • Minkä tahansa valinnan kustannus on se mistä joutuu luopumaan saadakseen haluamansa (hyöty vs kustannus, välittömät ja vaihtoehtoiskustannukset)

  • Rationaaliset ihmiset valitsevat rajahyötyjä ja rajakustannuksia vertaamalla [johdonmukaisuus, esim. MU(x) = P(x) = optimi]


Ihmiset reagoivat kannusteisiin (hyödykkeen hinnan nousu,

työelämässä, informaatio: vakuutusyhtiöt)

Vaihdanta = kauppa kannattaa (erikoistuminen, työnjako)

Markkinat ovat pääsääntöisesti hyvä keino organisoida taloudellista

toimintaa (markkinatalous, keskusjohtoinen talous, oman edun tavoittelu)

Julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden toimintaa

(toimimattomuus, tulonjaon oikeudenmukaisuus, ulkoisvaikutukset,

markkinavoima)

Elintaso perustuu kansantalouden kykyyn tuottaa hyödykkeitä

= tavaroita ja palveluita (työn tuottavuus vs työpanos)

Rahan määrä on inflaation perimmäinen syy (hintaso, setelirahoitus,

tavoite = vakaus)

Yhteiskunnan on valittava inflaation ja työttömyyden kesken

(Phillipsin käyrä, palkkakäyrä-teoria, suhdannevaihtelu)




2 vaihdanta ja suhteellisen edun periaate
2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate

  • Adam Smith (1776), An Inquiry into the Nature and Causes

  • of the Wealth of Nations

  • – ”…never attempt to make at home what it will cost him

  • more to make than to buy”

  • absoluuttinen etu (suorat kustannukset, panokset vs tuotokset)

  • suhteellinen etu (vaihtoehtoiskustannukset, erikoistutaan siihen missä

  • suhteellinen etu on suurin)

  • arkipäivä: vaatteet, ruoka, kulkuvälineet, mitä jos tekisit kaiken itse?

  • Vaihdannan perusta on luottamus instituutioihin

    • luotamme tuntemattomien valmistamiin hyödykkeisiin?

    • instituutiot kuten omistusoikeus ylläpitävät luottamusta

    • instituutiot ovat käyttäytymissääntöjä

    • elintaso pääsi kasvuun paljon myöhemmin



Luottamus ja rahoitusmarkkinat
Luottamus ja rahoitusmarkkinat

  • Rahoitusmarkkinat

  • toimivat periaatteessa kuten muutkin markkinat

  • välittävät rahoitusta = lainoja ylijäämäisiltä (säästäjät) talousyksiköiltä

  • alijäämäisille (investoijat)

  • luottamus korostuu, sopimukset ovat pitkäaikaisia

  • luottoriski

  • käytännössä ei vaihtoehtoa: jokainen ei voi rahoittaa investointejaan

  • itse kulutuksestaan luopumalla (vrt asunnon 100% ennakkosäästäminen)

  • tehoton ratkaisu kuten omavaraistalous



  • 2. Suhteellisen edun periaate kriiseissä 2008 ja 2009

  • esimerkki kahdesta viljelijästä: F(armer) ja R(ancher), jotka tuottavat

  • perunoita ja lihaa

  • R:llä on molemmissa tuotteissa absoluuttinen etu

  • molemmat tekevät töitä 8 h päivässä

… tai lineaarinen kombinaatio


Tuotantomahdollisuuksien k yr t
Tuotantomahdollisuuksien käyrät kriiseissä 2008 ja 2009


Erikoistuminen ja kaupank ynti
Erikoistuminen ja kaupankäynti kriiseissä 2008 ja 2009

  • Miten F:n käy jos tuottajat ryhtyvät vaihdantaan?

  • pitäisikö R:n tuottaa yksin ja F:n olla toimettomana?

  • vrt Kiina-ilmiöstä käytävä keskustelu

  • molempien kannattaa erikoistua tuottamaan suhteellisen edun

  • (vaihtoehtoiskustannukset) periaatteen mukaan

  • vaihtoehtoiskustannus (= suhteellinen hinta) on se määrä yhden

  • hyödykkeen tuotantoa, josta joudutaan luopumaan, kun lisätään

  • toisen hyödykkeen tuotantoa

  • suhteellinen etu tuotteen valmistuksessa on sillä tuottajalla, jolla

  • vaihtoehtoiskustannus on pienin


… kuten edellä kriiseissä 2008 ja 2009


  • Erikoistuminen kriiseissä 2008 ja 2009

  • F erikoistuu perunan viljelyyn jos saa perunakilosta > ¼ kg lihaa

  • R erikoistuu lihan valmistukseen jos saa perunoita halvemmalla kuin ½ kg lihaa

  • vaihdannan toteutumisen ehto: perunan hinta lihassa mitattuna > ¼, mutta < ½

  • yhteistuotanto ja kokonaiskulutus kasvavat, kun resurssien = ajan käyttö

  • tehostuu


Kaupank ynti lis kulutusta
Kaupankäynti lisää kulutusta kriiseissä 2008 ja 2009


3. kriiseissä 2008 ja 2009Mitä voimme oppia?

  • yksinkertaisen esimerkin opetukset pätevät yleisesti, myös maille

  • kun tuotannossa jokainen erikoistuu siihen missä on paras suhteellinen

  • etu niin kokonaistuotanto kasvaa, tästä hyötyvät kaikki kulutuksen kasvun

  • kautta

  • tuotanto kasvaa siksi, että erikoistumalla ja käymällä kauppaa saadaan

  • tuotteita halvemmalla kuin itse valmistamalla, sillä niitä voidaan ostaa

  • siltä, jolla tuotannon vaihtoehtoiskustannus on pienin

  • suhteellinen etu mitataan tavaroissa, kaupankäynti on pohjimmiltaan

  • tavaraa tavaroista

  • rahassa ajattelu sekoittaa: kaikki tuotanto Suomessa voi olla kalliimpaa

  • kuin Kiinassa ja silti hyödymme kaupasta

  • vaihdannan täytyy olla vapaaehtoista ja perustua sääntöihin, kuten

  • omistusoikeuteen, ilman luottamusta ei synny kauppaa

  • protektionistiset argumentit sotkevat absoluuttisen ja suhteellisen edun

  • vapaa kauppa mielletään usein nolla-summa-peliksi

  • vrt EU27+, vapaakauppa-alueet, WTO-sopimus



Suomen ulkomaankauppa
Suomen ulkomaankauppa kriiseissä 2008 ja 2009


Suomen vienti maaryhmitt in 2009
Suomen vienti maaryhmittäin 2009 kriiseissä 2008 ja 2009


3 kysynt tarjonta ja markkinatasapaino
3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino kriiseissä 2008 ja 2009

  • Markkinatasapaino ja -muotoja

  • markkinat ovat paikka jossa ostajat ja myyjät kohtaavat (pörssi, sähkö-

  • markkinat, eBay, kahdenkeskinen neuvottelu …)

  • kysyntäkäyrä = relaatio kysytyn määrän ja hinnan välillä

  • tarjontakäyrä = relaatio tarjotun määrän ja hinnan välillä

  • kyseessä suhteellinen eli reaalihinta, esim. P/KHI, P = nimellishinta

  • markkinat ovat tasapainossa, kun tuotteen hinta on sellainen, että:

  • kysyntä = tarjota

  • kilpailulliset markkinat (ostajia ja myyjiä paljon, ettei kukaan voi vaikuttaa

  • hintaan, kaikki ottavat hinnat annettuina)

  • täydellinen kilpailu (markkinat kilpailulliset, tuotteet samanlaisia)

  • monopoli (yksi myyjä, joka voi määrätä hinnan)

  • oligopoli (muutamia myyjiä, yksittäinen myyjä voi vaikuttaa hintaan)

  • monopolistinen kilpailu (useita myyjiä ja ostajia, tuotteissa eroja, jokainen

  • myyjä voi asettaa oman hintansa, mutta tuotteelle on olemassa korvaava tuote)


Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen
”Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen” kriiseissä 2008 ja 2009

hyödykemarkkinat

tavaroiden ja

palveluiden tuotanto

yksityinen ja

julkinen kulutus

yksityiset ja

julkiset investoinnit

tarjonta

kotimaan kauppa

nettomuuttoliike,

työttömyys ja

räätälöinti sovellukseen

tasap

hinta

yleinen

tasapaino

ulkomaan kauppa

toimiala- ja aluedimensiot

kysyntä

tasap määrä

staattinen tai

dynaaminen

analyysi sovelluksen

mukaan

työ- ja pääoma-

panokset

kuntien ja valtion

budjetit, verotus,

tulonsiirrot ja tuet

tuotannontekijämarkkinat

2010, 2011 … 2015 … 2020 …

aikadimensio


  • Markkinatalous kriiseissä 2008 ja 2009

  • kotitalouksien = kuluttajien päätökset itsenäisiä (ostot, työnteko)

  • yritysten päätökset itsenäisiä (valmistus, myynti, tuotannontekijät)

  • tuottaja- ja kuluttajahinnat muodostuvat markkinoilla

  • markkinat allokoivat kansantalouden tuotannolliset resurssit

  • kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseen

  • markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa

  • mutta julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin,

  • kun ne eivät toimi hyvin

  • 1. Kysyntäkäyrä

  • tuotteen markkinakysyntäkäyrä kertoo kuinka paljon sitä ostetaan

  • kullakin hinnalla

  • estimointi edellyttää tietoja: määrät, hinnat, muut kysyntään vaikuttavat

  • tekijät



  • Kuluttajan valintateoria kriiseissä 2008 ja 2009

  • selvittää kysyntään vaikuttavia tekijöitä

  • oletus: kuluttaja toimii rationaalisesti (valintaperusteet: Lidl vs CM)

  • ostot tyydyttävät kulutustarpeita

  • ”goods are good”

  • kuluttaja maksimoi hyötyään = tarpeentyydytyksen aste

  • annetut tekijät: hinnat, muiden tuotteiden hinnat, käytettävissä olevat tulot,

  • tarpeet

  • Budjettirajoite

  • asettaa rajat kuluttajan valinnoille

  • Pa Xa + Pb Xb + … + Pn Xn < tai = Y,

  • jossa P = tuotteen hinta, X = määrä ja Y = tulot

  • Hyötyfunktio

  • kertoo mitä kuluttaja haluaa = kulutustarpeet = tarpeentyydytyksen aste

  • U = U(Xa, Xb, …, Xn)


  • Hyödyn maksimointi kriiseissä 2008 ja 2009

  • kuluttaja valitsee määrät = hyödykekorin asetelmassa:

  • Maksimoi U = U(Xa, Xa, …, Xn) siten, että

  • Pa Xa + Pb Xb + … + Pn Xn < tai = Y

  • hyödyn tulee olla mahdollisimman korkea, mutta tulojen pitää riittää

  • kulutusmenoihin

  • optimaalinen valinta X* on se jossa MU(X) = P, jossa MU = rajahyöty

  • MU mittaa hyödyn muutosta kun kulutetaan yksi tuoteyksikkö enemmän,

  • oletetaan laskevaksi määrän suhteen (vrt syödyt pizzapalat Raxissa)


  • Rajahyöty MU kriiseissä 2008 ja 2009

  • kuvaa kuluttajan maksuhalukkuutta

  • esittää kysyntäkäyrää eli kuluttajan valintoja tuotteen eri hinnoilla


  • Markkinakysyntäkäyrä (mk) kriiseissä 2008 ja 2009

  • yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä on ”hänen päässään” ja vaikeasti

  • havainnoitavissa (vrt markkinatutkimus)

  • mk saadaan teoreettisesti selville laskemalla kullakin hinnalla kaikkien

  • kuluttajien kysymät määrät yhteen

  • tarvitaan yritysten markkinointia ja talouspoliittista päätöksentekoa

  • varten


  • Markkinahinta ja rajahyödyt kriiseissä 2008 ja 2009

  • kun tuotteen markkinahinta on annettu, jokainen kuluttaja ostaa sitä

  • määrän X, jolla MU(X) = P

  • hinta sama kaikille, joten kaikkien kuluttajien rajahyödyt ovat samat

  • kuluttajille A ja B: MU_A(Xa) = MU_B(Xb) = P

  • kuviossa: MU_A(4) = MU_B(3), kun hinta on 2 dollaria per tötterö

  • hinta = maksuhalukkuus on sama, joten rajahyöty on sama, vaikka

  • kulutetut määrät eroavat

  • Erilaisia hyödykkeitä

  • normaalihyödykkeet: kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa

  • inferioriset hyödykkeet: kysyntä vähenee tulojen kasvaessa

  • substituutit: toisiaan korvaavia, toisen hinnan nousu lisää toisen kysyntää

  • komplementit: toisiaan täydentäviä, toisen hinnan nousu laskee toisen kysyntää

  • muut tekijät kuin hyödykkeen oma hinta siirtävät kysyntäkäyrää

  • koordinaatistossa, jonka akseleina ovat tuotteen hinta ja kysytty määrä


Kysynt k yr n siirtyminen a kysynt vahvistuu b kysynt heikkenee esim tulojen muutosten takia
Kysyntäkäyrän siirtyminen (a = kysyntä vahvistuu, kriiseissä 2008 ja 2009b = kysyntä heikkenee esim tulojen muutosten takia)


  • 2. Tarjontakäyrä kriiseissä 2008 ja 2009

  • tuotteen markkinatarjontakäyrä kertoo, kuinka paljon sitä tarjotaan

  • markkinoille kullakin hinnalla (voidaan estimoida jos on tarvittavia tietoja)

  • tuotteet valmistetaan yrityksissä = tarjoajat

  • yrityksen teoria opettaa mm miten tarjonta määräytyy

  • yritysten oletetaan maksimoivan voittojaan

  • voitto = π = myyntitulot – tuotantokustannukset

  • π = R(X) – C(X) = PX – C(X), jossa

  • R on myyntitulot (PX), C tuotantokustannukset ja X on myyty määrä

  • voiton maksimiin pääsemisen ehto on P = MC(X)

  • MC on rajakustannus ja kertoo kuinka paljon tuotantokustannukset

  • kasvavat, kun tuotettu määrä kasvaa yhden yksikön

  • jos P > MC, tuotantoa kannattaa kasvattaa koska tulot kasvavat

  • nopeammin kuin kustannukset, jolloin voitto kasvaa

  • jos P < MC, niin päinvastoin


Yrityksen optimaalinen tuotanto
Yrityksen optimaalinen tuotanto kriiseissä 2008 ja 2009

  • oletettu, että kustannukset kasvavat tuotetun määrän kasvaessa

  • optimaalinen = voiton maksimoiva valinta X* on se, jossa

  • MC(X) = P


  • Rajakustannukset ja tarjontakäyrä kriiseissä 2008 ja 2009

  • rajakustannusten kuvaaja esittää, miten yritys reagoi markkinoilla

  • vallitsevaan hintaan,

  • jolloin se kuvaa myös tuotteen tarjontakäyrää

  • tuotteen markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten

  • yritysten tarjoamat määrät kullakin hinnalla

supplied


Hinta kriiseissä 2008 ja 2009

  • Markkinatarjontaan vaikuttavat tekijät

  • tuotteen oma ja tuotantopanosten hinnat

  • tuotantoteknologia

  • muut tekijät siirtävät tarjontakäyrää hinta-määrä-koordinaatistossa

  • vahvistavat tekijät => oikealle

  • heikentävät tekijät => vasemmalle


  • 3. Markkinatasapaino kriiseissä 2008 ja 2009

  • markkinat ovat tasapainossa, kun hinta on sellainen, että

  • kysyntä = tarjonta

  • jos P >, niin liikatarjontaa, jos P <, niin liikakysyntää

  • kysyntä- ja tarjontafunktiot: kysyntä P = D(X), tarjonta: P = S(X)

  • tasapaino: D(X) = S(X) => X* ja P*


J tel markkinoiden tasapaino
Jäätelömarkkinoiden tasapaino kriiseissä 2008 ja 2009


J tel n kysynn n ja tarjonnan jakautuminen
Jäätelön kysynnän ja tarjonnan jakautuminen kriiseissä 2008 ja 2009

  • MU_A(4) = MU_B(3) = 2 $ = markkinahinta

  • MC_1(3) = MC_2(4) = 2 $ = markkinahinta

  • tasapainotilanne!


  • 4. Markkinat, resurssien kohdentuminen ja joustot kriiseissä 2008 ja 2009

  • rajahyöty MU(X) kertoo kuluttajien tarpeista

  • rajakustannus MC(X) kertoo yritysten tuotantomahdollisuuksista

  • kun MU(X) = MC(X) tarpeet ja mahdollisuudet vastaavat toisiaan

  • oletetaan, että tuotteesta ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin ennen

  • kysyntäkäyrä siirtyy oikealle, uusi tasapaino määräytyy tasolle P2, X2

  • kysynnän ja tarjonnan reagointi riippuu vastaavista joustoista


Harjoitustehtäviä kriiseissä 2008 ja 2009

Kahvin hinnan arvioidaan nousseen 30%. Syyksi arvellaan raaka-

kahvin hinnan nousua. Tilanteesta syytetään sijoittajia, jotka ovat

spekuloineet raakakahvin markkinoilla.

1) Piirrä kysyntä-tarjonta-kuvio siten, että esillä on kahvin markkinoiden

alkuperäinen tasapaino.

2) Analysoi markkinatilanteen muutosta kuvion osien avulla.

3) Mitkä tekijät voisivat alentaa kahvin hintaa. Voisiko alkuperäinen

tasapaino palata, kuinka todennäköisenä pidät sitä.


Kahvin markkinatilanteen muutoksia kriiseissä 2008 ja 2009

hinta

S1

S0

30%

D1

D0

määrä

?%

?%


  • Kysynnän hintajousto kriiseissä 2008 ja 2009

  • mittaa kysynnän määrän reagoimista hinnan muutokseen

  • on: kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna (÷) hinnan suhteellisella

  • muutoksella (tästä lähtien symboli X = Q)

  • e = ΔQ/Q ÷ ΔP/P, jossa e on jouston arvo, ΔQ kysytyn määrän muutos,

  • ΔP hinnan muutos

  • jousto on arvoltaan negatiivinen, koska hinnan noustessa kysyntä vähenee

  • ja laskiessa kasvaa


Esimerkki kysynt jouston laskemisesta keskipistemenetelm ll
Esimerkki kysyntäjouston laskemisesta kriiseissä 2008 ja 2009keskipistemenetelmällä

Tulkinta: hinnan noustessa

22 %, kysyntä laskee 67 %,

eli

hinnan noustessa 1 %, kysyntä

laskee 3 %


  • Urbaani legenda: kriiseissä 2008 ja 2009 Saudi-Arabian ministerin poika oppi Harvardissa, että

  • öljyn kysynnän hintajousto on -0.5. Jäi sitten miettimään mitä tärkeää

  • kertoisi isälle oppineensa. Hän vieraili kotonaan vuonna 1972 …



  • 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi käyttämä rahamäärä (PQ) eli myyjien siitä saamat tulot muuttuvat hinnan muuttuessa

  • onko em kriteerein valikoitunut markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta

  • hyvä vai huono = toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

  • yhteiskunnan hyvinvointi maksimoituu kun kuluttajan ja tuottajan ylijäämien

  • summa on mahdollisimman korkea

  • 1. Kuluttajan ylijäämä

  • yksittäisen kuluttajan ylijäämä yhdeltä ostetulta yksiköltä

  • = maksuhalukkuus - hinta, joka täytyy maksaa

  • maksuhalukkuus voi olla > hinta esim ensimmäiseltä yksiköltä

  • (vrt ensimmäinen pala pizzaa)

  • kuluttajat erovat toisistaan maksuhalukkuuden suhteen


Esimerkki maksuhalukkuudesta ja kysynt k yr st
Esimerkki maksuhalukkuudesta ja kysyntäkäyrästä käyttämä rahamäärä (PQ) eli myyjien siitä saamat tulot muuttuvat hinnan muuttuessa


Kysynt k yr
Kysyntäkäyrä käyttämä rahamäärä (PQ) eli myyjien siitä saamat tulot muuttuvat hinnan muuttuessa


100 – 70 = 30 käyttämä rahamäärä (PQ) eli myyjien siitä saamat tulot muuttuvat hinnan muuttuessa


Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylij m n
Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään käyttämä rahamäärä (PQ) eli myyjien siitä saamat tulot muuttuvat hinnan muuttuessa

kuluttajan hyöty

kulutusmäärästä

Q1 on alue 0BACQ1

kuluttajan menot

ovat alue 0BCQ1

nettohyöty = kuluttajan

ylijäämä on alue

ABC



  • 2. Tuottajan ylijäämä hyvinvointia

  • tuottajan ylijäämä mittaa sitä ”hyötyä”, jonka myyjä saa markkinoille

  • osallistumisesta

  • tuottajan eroavat toisistaan rajakustannusten suhteen



Kuluttajan ja tuottajan ylij m t markkinatasapainossa
Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät hyvinvointiamarkkinatasapainossa

  • markkinoille tuotetaan ja sieltä vaihdetaan määrä, joka maksimoi

  • kuluttajien ja tuottajien ylijäämillä mitatun yhteiskunnan hyvinvoinnin


  • 5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia hyvinvointia

  • hyvinvointiteoria tarkastelee miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin

  • opimme edellä, että markkinat toimivat tehokkaasti kun tehokkuutta mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla

  • tarkastelutapaa voidaan käyttää esimerkiksi

  • – hyödykeverotuksen vaikutusten tarkasteluun

  • – hintasäännöstelyn vaikutusten ymmärtämiseen

  • – kansainvälisen kaupan vapautumisen vaikutusten mittaamiseen

  • 1. Verotuksen kohtaanto

  • julkinen valta kerää veroja rahoittaakseen julkisia menoja

  • verotus nostaa verotettavan hyödykkeen hintaa ja vähentää sen markkinoilla vaihdettua määrää

  • => yhteiskunnan kokonaishyvinvointi laskee, julkiset menot toisaalta nostavat hyvinvointia


  • verotuksen kohtaanto hyvinvointia mittaa kuka veron maksaa: kuluttaja vai tuottaja

  • vastaus riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta

  • asetetaan 0.50 euron vero jäätelön myyjille (esim alv = 23 %)




2. Verotuksen tehokkuustappio maksettava vero, jolloin hinta tuottajalle on P–T


3. Kansainvälisen kaupan hyvinvointivaikutus maksettava vero, jolloin hinta tuottajalle on P–T


ad