1 / 23

Erilainen oppija vieraan kielen opetuksessa

Erilainen oppija vieraan kielen opetuksessa. Yhtenäiskoulupäivät Kaarina 16.9.2011 Katrina Vartiainen. Käytetty materiaali. Moilanen 2002: Yli esteiden. Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet. Tammi Keltikangas-Järvinen 2010: Temperamentti ja koulumenestys

xue
Download Presentation

Erilainen oppija vieraan kielen opetuksessa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Erilainen oppija vieraan kielen opetuksessa Yhtenäiskoulupäivät Kaarina 16.9.2011 Katrina Vartiainen

  2. Käytetty materiaali Moilanen 2002: Yli esteiden. Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet. Tammi Keltikangas-Järvinen2010: Temperamentti ja koulumenestys Kalaja & Dufva2005: Kielten matkassa. Opi oppimaan vieraita kieliä. Finnlectura Vokabelnlernen – 100% behalten. Mindunlimited 1995. http://www.lukineuvola.fi/tietopankki/ http://www.terkkari.fi/?page=6896628&id=8321813

  3. Eri aistikanavat Visuaalinen havaintokanava eli näköhavaintoon perustuva: näkeminen, näkömielikuvat, havainnollistavat kuvat tärkeitä Auditiivinen havaintokanava eli kuulohavaintoon perustuva: kuuleminen, äänet, keskustelu tärkeitä Kinesteettinen havaintokanava eli tuntoaistiin, liikkeeseen, tunteisiin perustuva: tunnustelu, kokeminen, tekeminen, liike ja lihasmuisti tärkeitä Roger Fisherin tekemän tutkimuksen mukaan eri tyylit ilmenevät väestössä siten, että visuaalisia on 60 %, auditiivisia 15 % ja kinesteettisiä 25 %.

  4. Visuaalinen havaintokanava

  5. Auditiivinen havaintokanava

  6. Kinesteettinen havaintokanava Yleisin havaintokanava oppimisvaikeuksisten oppilaiden keskuudessa

  7. Oppimisvaikeudet: lukivaikeus Mm. runsaasti virheitä lukemisessa ja kirjoittamisessa, hidas kirjoittamaan, vaikeus jäsentää oppimaansa kirjalliseen muotoon, heikko työmuisti, kuullunymmärtämisen vaikeus, verkkaisuus Ääntämisessä ongelmia: ääneen lukeminen vastenmielistä, sanojen tunnistuskyky heikko Kieliopin sääntöjä vaikea ymmärtää, käytännön soveltaminen ei onnistu

  8. Lukioppilaan taidot Luova, visuaalinen tai kinesteettinen Oppii konkretian kautta Näkee kokonaisuuksia Voi olla hyvinkin lahjakas suullisessa tuottamisessa Spontaani Seuraa puheen rytmiä, melodiaa, sävelkulkua

  9. Tukevia työtapoja Konkreettisia muistisääntöjä, erilaisia muistitekniikoita sana-assosiaatiot, sanaperheitä (yl. muistamme max. 7 uutta sanaa kerralla) Äidinkielen rakennetietoisuuden herättäminen Analysointitaitojen ja päättelykyvyn harjoituttaminen, säännönmukaisuuden havaitseminen

  10. Opettaja voi auttaa Luomalla hyvän ja turvallisen ja luottavaisen oppimisilmapiirin Integroimalla oikea aivopuolisko mukaan: mielikuvitus, värit, huumori, luovuus, melodia, rytmi, äänne- ja sanavaikutelmat, elämykset, sävyt ja emootiot Tukemalla vasemman aivopuoliskon prosesseja: analysointi- ja päättelytaitoja, rakennetietoisuuden herättäminen, vaiheistaminen (aivotyön organisointi ja tuotosten jäsentäminen) ja verbaalisen puolen herättäminen ja aktivointi

  11. Opettaja voi edelleen tukea oppilasta Vetoamalla opetuksessaan moneen aistikanavaan Puhumalla ja käsittelemällä asioita selkeästi Antamalla riittävästi aikaa aivoille: kertaamalla, antamalla mahdollisuuden prosessoida, harjoitella monipuolisesti Ottamalla mukaan oppilaan oman kokemusmaailman Tukemalla oppilaan metataitojen kehittymistä Keskustelemalla oppilaan kanssa

  12. Oppilaan autonomian kasvattaminen Oppilaslähtöisyys: miten minä opin parhaiten? Miten haluan/toivon oppivani tämän asian? Millaisista työtavoista pidän?  Henkilökohtaiset tavoitteet Oman oppimisprosessin arviointi Oma tavoite vs. oma tuotos Vertaispalaute Vanhempien antama palaute Portfolio havainnollistamaan oppilaan kehittymistä Teknologia voi olla hyvänä apuna: video- tai ääninauhoitukset, blogit(esim. Kidsblog), verkkolehdet (magazine factory)

  13. Erilaiset temperamentit luokkahuoneessa ”Temperamentin voi ottaa vapaaehtoisesti huomioon ennalta ehkäisevästi tai pakon edessä silloin, kun hoidetaan seuraamuksia.” Kaikenlaisilla temperamenteilla on mahdollista yltää hyviin suorituksiin, johon oppilaan kyvyt, lahjakkuus ja motivaatio ulottuvat. Koulu ja opettajat suhtautuvat temperamentteihin eri tavalla. Koulun ja luokan koko, luokan rakenne, vapaa-ajan tilat ym. vaikuttavat eri oppilaisiin eri tavoin oppilaan temperamentin mukaan. Opettaja voi vaikuttaa istumajärjestyksellä, tapahtumien ennakoitavuudella, muutosten määrällä luokassa, melutason säätämisellä, luokan koristelulla.

  14. Koulunkäyntiä ”helpottavat” luonteenpiirteet - Korkea sopeutuvuus: menee aina muiden mukana, ei aiheuta häiriötä, kaikki sopii  vaarana, että hukkuu massaan (”kiltit tytöt”) - Sinnikkyys: tekee sinnikkäästi tehtävän loppuun asti  vaarana, ettei lopeta, kunnes on saanut tehtävän päätökseen  selkeä aikarajoitus, opettaja muistuttaa, paljonko aikaa on jäljellä. Opettajan suunniteltava etukäteen, minkä tehtävän antaa tehtäväksi koulussa. Sinnikkyys = jääräpäisyys?  anna muita vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia puntaroitavaksi Sinnikkyys = jääräpäisyys = heikot sosiaaliset taidot?

  15. Lisää ”positiivisia” luonteenpiirteitä Matala häirittävyys: ei häiriinny metelistä, tarkkaavainen  liian tarkkaavainen? Ei kuule ohjeita  katsekontakti, merkin antaminen siitä, että pitää kuunnella Lähestymistaipumus: lähestyy helposti uusia asioita, on sosiaalinen, kiinnostunut ihmisistä, hakee kontakteja. Kiinnostunut kaikesta uudesta ja uuden oppimisesta  paljon konkreettisia tehtäviä

  16. Huomioitavia luonteenpiirteitä Hidas sopeutuja: vähäinen muutosten määrä, asioiden ennakoitavuus, rutiinit. Läksyt ym. aina samaan vihkoon  elämän hallinnan väline Tunnin kulun kertominen: mitä tapahtuu. Esim. taululle tunnin ohjelma, opettaja yliviivaa aina sen, mitä on saatu valmiiksi. Ei yllätyksiä, ei liian nopeita siirtymiä. Mieti muutosten tarpeellisuus ja esim. kokeen sijoittuminen muutosten jälkeen. Näistä toimenpiteistä ei ole haittaa muulle luokalle, vaikka ne tehtäisiin vain yhden oppilaan takia.

  17. Korkea aktiivisuus Korkea fyysisen toiminnan ja liikunnan tarve  lisää kinesteettisiä harjoituksia, rytmiharjoituksia, venyttelyjä. Kannattaa hyödyntää taulun pyyhkijänä, sienen kastelijana, oven avaajana, ikkunan sulkijana. Voidaanko välillä tehdä tehtäviä lattialla? Työpistetyöskentely, juoksusanelu, sanojen etsiminen luokasta, suulliset harjoitukset liikkumalla, sanapalapelit, noppapelit, selkään kirjoittamiset, reitin neuvominen ”sokealle” (lattiassa teippireitti), laululeikit, sanojen kiinnittäminen omaan kehoon, eri aivopuoliskojen samanaikainen herättely käsien kanssa, korvien hieronta ennen kuuntelua Rauhoittuminen välitunnin jälkeen  aktiivisuudelle pysähdys ja pieni rauhoitus.

  18. Istumajärjestys Korkean ja matalan sinnikkyyden omaavat voivat istua vierekkäin  saavat toisiltaan tukea Kaksi korkean häirittävyyden omaavaa ei koskaan Helposti häirittävissä oleva ja hyvin aktiivinen oppilas kauas toisistaan Aktiivinen oppilas lähelle opettajaa, pois kuhinasta. EI koskaan luokan keskelle. Sopii myös ihan taakse. Aktiivisella oppilaalla pitäisi olla tilaa ympärillään Sensitiiviset oppilaat ja hitaat mukautujat: oma reviiri. Muut eivät saa päästä koskemaan (mieti esim. selkään kirjoittamiset ym. harjoitukset uudestaan).

  19. Melu ja luokan koristelu Sensitiivinen oppilas voi menettää melussa kokonaan oppimiskykynsä. Sensitiivinen ja helposti häirittävissä oleva kärsivät, jos ympäristössä paljon ärsykkeitä. Sensitiivinen kiusaantuu, helposti häirittävissä oleva keskittyy ärsykkeisiin. Jos visuaaliset ärsykkeet tarkoitettu oppimisen tueksi, voivat toimia tehokkaasti. Kuitenkin toisen aineen ärsykkeet voivat häiritä keskittymistä. Sopusointuinen, harmoninen, rauhallinen oppimisympäristö tukee sensitiivisen oppijan oppimista.

  20. Opettajan oma opetustyyli Opettajajohtoisuus sopii parhaiten niille, jotka tarvitsevat järjestystä, hiljaisuutta ja rutiineja. Oppilaskeskeinen opetus ja vapaus liikkua sopii sellaisille, joilla täytyy olla tunne, että kykenevät kontrolloimaan niitä tilanteita, joihin joutuvat. Epämääräiset rajat oppilaskeskeisyydessä voivat muodostua toisille kaaokseksi  näennäisestä vapaudesta huolimatta opettajan kontrolli tärkeä. Projektityöskentely sopii kaikille temperamenteille Rutiinit ja uuden oppimisessa vanhan kertaaminen tukevat huonosti sopeutuvia. Konstruktivismi sopii kaikille! Siirtymiset aktiviteetista toiseen rutiinien avulla: sanattomia tai sanallisia merkkejä. Yksilöllinen ohjaus, oppilaan huomioiminen ja tukeminen.

  21. Hämmennystä ja härdelliä luokkahuoneessa? Avataan niitä syitä, miksi joku reagoi tietyllä tavalla: muut oppivat ymmärtämään toisia, myös itseymmärrys kasvaa. Kun aktiivinen oppilas tulee levottomaksi  laita ”töihin”, anna liikkua luokassa. Ei auta, jos pyydetään vain rauhoittumaan. Touhuaminen ei saa häiritä muita. Matala aktiivisuus: hitaus, aina kesken jäävät tehtävät  ei kirjoiteta tunnilla niin paljon. Tehdään tehtäviä suullisesti ja kotona kirjallisesti. Tunnilla keskeneräinen työ pitää saada kotona valmiiksi, jotta saa onnistumisen kokemuksia. Hidas sopeutuvuus: ei halua vaihtaa tekemistä, lopettaa aloittamaansa, luovuttaa koetta pois anna aikamerkki, kerro ajan kulusta  oppilaan asioiden hallintatunne kasvaa. Vetäytyvä oppilas: tarvitsee aikaa ja etäisyyttä. Observoija. Voi jäädä yksin, ei osaa pyytää apua. Ryhmätöissä vetäytyy. Jos muu ryhmä protestoi, voi ryhmätyön rakentaa niin, että yhdellä on observoijan osa. Tarvitsee turvaa. Esiintymisujous /kielijännitys kielten tunnilla?

  22. Lisää haastavia tilanteita Matala sinnikkyys: kiitä ja kehu jokaisesta tehdystä työstä. Ei liikaa tehtäviä kerralla, jottei lannistu. Auta lopettamaan edellinen tehtävä ennen kuin annat luvan siirtyä toiseen. Babysteps: tehdään vähän aikaa ja vähän kerrallaan. Korkea häirittävyys: koulussa ehkä eniten haittaa tuottava temperamenttipiirre. Oppilas ei pysty keskittymään mihinkään, kun ympärillä tapahtuu koko ajan muita mielenkiintoisempia asioita ja ajatuksiin tulee kaikenlaisia juttuja  istumapaikka! Kuulokkeista tuleva musiikki voi auttaa. Kokeessa korvatulpat. Katsekontakti ennen instruktioita, lähelle meneminen, opettajan käsi pulpetille. Pidempikestoiset tehtävät jaetaan osiin, opetetaan käyttämään muistitekniikoita, ohjataan läksyjen ja tehtävien tekemiseen.

  23. Miten tiedän, millaisia oppilaani ovat? Keskustellaan yhdessä muiden opettajien kanssa Tee kysely tai keskustele oppilaittesi kanssa: miten opit parhaiten? Millaisista tehtävistä pidät? Milloin viimeksi tunsit oppivasi tätä kieltä? Tuntuuko jokin asia hankalalta? Häiritseekö jokin oppimistasi? Millä mielellä tulet tunnilleni? Miten ja missä teet läksyjä kotona? Miten minä opettajana voisin tukea sinua tämän kielen oppimisessa, mitä sinä toivot minulta?

More Related