slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Ongelmien synty ja kustannusten luonne Projektipäällikkö Jukka Ohtonen PowerPoint Presentation
Download Presentation
Ongelmien synty ja kustannusten luonne Projektipäällikkö Jukka Ohtonen

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 37

Ongelmien synty ja kustannusten luonne Projektipäällikkö Jukka Ohtonen - PowerPoint PPT Presentation


  • 161 Views
  • Uploaded on

Ongelmien synty ja kustannusten luonne Projektipäällikkö Jukka Ohtonen Sosiaalikehitys Oy / Opit käyttöön –hanke Aleksisi Kiven katu 24 C 33200 Tampere 045-86722 118 jukka.ohtonen@sosiaalikehitys.com. Yhteiskunnallinen ja tiedollinen kehys nuorten koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Ongelmien synty ja kustannusten luonne Projektipäällikkö Jukka Ohtonen' - vaughan-ware


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1

Ongelmien synty ja kustannusten luonne

Projektipäällikkö Jukka Ohtonen

Sosiaalikehitys Oy / Opit käyttöön –hanke

Aleksisi Kiven katu 24 C 33200 Tampere

045-86722 118 jukka.ohtonen@sosiaalikehitys.com

slide2

Yhteiskunnallinen ja tiedollinen kehys nuorten

koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen

Määrälliset tiedot

ilmiöiden laajuuden tunnistaminen

Opiskelu

Työssäkäynti

Koulunkäynti

Perheenjäsenet

Normatiiviset reunaehdot

lait, säädökset

Nuoren oma

elämismaailma

Lebenswelt

Vallitsevat toimintakäytännöt

Sukulaiset

Harrastaminen

Ystävät

Henkilökohtaiset

kokemukset

Sisällölliset tiedot

ilmiöiden luonteen tunnistaminen

slide3

Syrjäytymisen määrittelyjä 1.

  • Syrjäytymisen yksiselitteinen määrittely puuttuu.
  • Syrjäytyminen määritellään:
  • yksilöä yhteiskuntaan yhdistävien siteiden heikkoudeksi Raunio K. (2006): Syrjäytyminen – Sosiaalityötä kiinnostavia näkökohtia. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki
  • kasautuneeksi huono-osaisuudeksi, jossa yhdistyvät pitkäaikainen tai toistuva työttömyys, toimeentuloon ja elämänhallintaan liittyvät ongelmat sekä syrjäytyminen yhteiskunnallisesta osallisuudesta Hallinnonalojen välisen syrjäytymistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2003:20. Helsinki.
  • historialliseksi prosessiksi, jossa toisiaan seuraavat vaiheet muodostavat noidankehänSiljander P, Ulvinen V-M. (toim.) (1996): Syrjäytymisestä selviytymiseen. Vaikeuksien kautta elämänhallintaan. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita 66/1996.
slide4

Syrjäytymisen määrittelyjä 2.

Aikaisempaa syrjäytymiskeskustelua ja

Valtiontalouden tarkastusviraston huomioita 2007

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy.

Toiminnantarkastuskertomus 146/2007. Edita. Helsinki

- jos nuori ajautuu sosiaalisesti huono-osaiselle elämän uralle ja syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta, tästä aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron

kustannukset ennen kuin kyseinen henkilö täyttää 60 vuotta (s. 7).

- ”Tarkastuksen perusteella nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden pirstaleinen

kokonaisuus on osittain seurausta nykyisen lainsäädännön ja muiden toimintaa ohjaavien

säädösten ongelmista.”

- Nykyinen lainsäädäntö ei tue parhaalla mahdollisella tavalla toimivaa

hallinnonalojen välistä ja moniammatillista yhteistyötä.” … ”Paikallisella tasolla ja käytännön

moniammatillisessa yhteistyössä ongelmat liittyvät erityisesti salassapitosäädösten tulkintaan.”… ”Tarkastuksessa havaittiin, että syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden

kokonaisvaikuttavuuden arviointi on käytännössä mahdotonta.” (s. 8).

slide5

Opit käyttöön -hanke

Kuntien monialaisen yhteistyön opaskirja ja verkkojulkaisu sekä ajankohtaisseminaarit

- yhteistyö Oulun kaupungin nuorisotoimen kanssa (koordinaatti.fi)

MONIALAISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINENKirsti Mäenpää / Ulla Rasimus: Hämeenlinna ja Kangasala

MUIDEN MAIDEN KOKEMUKSET MONIALISESTA YHTEISTYÖSTÄJani Ursin: kirjallinen työskentelyTapio Kuure: aineistojen keruumatkat: Ruotsi ja Norja

KOULUPUDOKKUUDEN JA SYRJÄYTYMISEN KUSTANNUSLASKENTATuomas Leinonen: SATAEDU ja Kokemäen kaupunkiJukka Ohtonen: kustannuskäsitteet , koulutuksellinen syrjäytyminen

NUORTEN KUULEMINEN JA ASUINKUNTAIDENTITEETIN VAHVISTAMINENJukka Ohtonen: yhteistyössä Kangasalan kunta, kaavoitus, koulutoimiTapio Kuure: verkostokysely (FontainPark Oy), Kangasalayhteistyö

TIETOJÄRJESTELMÄT TUKEMAAN MONIAISTA YHTEISTYÖTÄ (TULOSSA)

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TUKEMAAN MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄ (TULOSSA)

slide6

Hyvinvointivaltio ja kansalaisyhteiskunta

nuorten asemaa ohjaava yhteiskunnallinen muutos

slide7

Pienituloisuusaste vuonna 2009 ja muutos (%) Euroopan maissa vuosina 2005–2009

12.

Tilastokeskus: Tulonjaon muutokset Euroopassa vuosina 2005–2009

slide8

Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa

Suhteellinen köyhyys on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1990 jälkeen

Pienituloisia (alle 60% mediaanitulosta) oli 13% väestöstä vuonna 2010

slide13

Muuttoliike 1946-2010

ja kuinka Suomesta tuli nettoluovuttajasta vastaanottajamaa

Koko sodan jälkeisenä aikana (1945-2009) Suomesta on muuttanut ulkomaille 883 000 henkilöä ja ulkomailta Suomeen 728 000. Suomesta on siis vuoden 1945 jälkeen muuttanut 155 000 henkilöä enemmän ulkomaille, kuin ulkomailta on muuttanut Suomeen.

slide17

Vain peruskoulun suorittaneet 29-vuotiaat

äidinkielen mukaan vuosina 1990-2010

slide19

30-34 –vuotiaiden suorittamat tutkinnot

koulutusasteen mukaan vuonna 2010

Koko maa Satakunta

slide21

Tutkinnon suorittaneet 30-24-vuotiaista

koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna 2010

slide22

Tutkinnon suorittaneet 25-29-vuotiaista

koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna 2010

slide23

29-vuotiaiden kohortin koulutus- ja työtietoja v. 2009

*Satakunnassa on tällä hetkellä arviolta 4 500 nuorta (16-29v), jotka eivät hanki perusasteen jälkeistä koulutusta.

Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi.

Ks. Häggmanin seminaarissa esittämä taulukko.

slide24

Koulutuksen keskeyttäneet 2009/-10

Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan

koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin

seminaarissa esittämä taulukko.

Lukujen lähde: Tilastokeskus

slide25

Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet

lukuvuonna 2009-2010, kaikki koulutusalat

Opintonsa keskeyttäneiden osuus riippuu laskentavasta. Tässä on yhden lukuvuoden aikana keskeyttäneiden osuus. Mikäli lähtökohdaksi otetaan

koko koulutusaikana, esim. 3 vuodessa opintonsa keskeyttäneet, kuten Häggmanin tarkastelussa, osuus muodostuu korkeammaksi. Ks. Häggmanin

seminaarissa esittämä taulukko.

slide26

Koulutuksen kokonaan keskeyttäneet 2009/10

ammatillinen koulutus maakunnittain

slide27

Syrjäytymisprosessi ja yhteiskunnan toimet

7 500 /v suorittaa vain peruskoulun (n. 12% ikäluokasta)

60 000 on koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella

60 000 17-29 –vuotiasta on työttömänä

50 000 on syrjäytynyt ja näistä 32 000 ei näy tilastoissa ja

neljännes on maahanmuuttajataustaisia

40 000 perusaste & työmarkkinoiden /koulutuksen ulkopuolella

40 000 15-29v käyttää psyyken- tai unilääkkeitä

13 000 16-29v on eläkkeellä, joista 10 000:lla psyyken ongelmia

3 400 on ollut yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä

200 15-29v tekee itsemurhan

100 vankilassa

slide29

Sataedussa opintonsa keskeyttäneiden

elämäntilanne tänään

slide31

18-75 -vuotiaat pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2009

sekä 40-74 -vuotiaiden vertailu suhteessa syntymäkohortin kokoon

slide32

Terveyspalvelujen käyttö

  • Suomenkin osalta tiedetään, että alempiin sosiaaliryhmiin lukeutuvat ja vähemmän koulutetut ihmiset sairastavat eniten.
  • Tästä huolimatta ylempiin sosiaali- ja tuloluokkiin kuuluvat ja pitkälle koulutetut käyvät muita enemmän:
  • terveystarkastuksissa,
  • seulontatutkimuksissa,
  • hammashoidossa,
  • fysikaalisessa hoidossa ja
  • käyttävät lääkäripalveluja tarpeeseen suhteutettuna enemmän kuin heikommassa sosiaalisessa asemassa ja vähäisemmällä koulutuksella olevat kansalaiset.

Häkkinen U, Alha P, toim. (2006): Terveyspalvelujen käyttö ja sen väestöryhmittäiset erot. Terveys 2000 -tutkimus..

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B10 / 2006. Helsinki.

slide33

Terveyspalvelujen saatavuus

Perusterveydenhuollon saatavuudessa ilmenee selkeät tuloryhmittäiset erot.

21 OECD -maan vertailussa Suomi sijoittuu heikoimmin perusterveydenhuollon lääkärissäkäyntien ja toiseksi heikoimmin erikoissairaanhoidon lääkärissäkäyntien tasa-arvon suhteen.

OECD esitti vuonna 2005 Suomelle 20 suositusta, joista ensimmäinen on juuri väestön yhdenvertaisuuden parantaminen lääkäriin pääsyssä.

http://www.oecd.org/dataoecd/40/57/35817834.pdf

Ks. myös Valtonen H. (2006): OECD, rakenteet ja politiikka. Sairaala-lehti 3/2006.

slide34

Pätkätyöt ja terveys

”Tutkimus osoitti, että terveysongelmaisten pätkätyöläisten on vaikea vakiinnuttaa työuraansa.

Kun pätkätyösuhteita jatketaan, suositaan terveitä.

Toisaalta havaittiin, että pätkätyönkin menettäminen huonontaa henkistä hyvinvointia ja yleistä terveydentilaa.”

Tilapäisenä kunnan töissä II -tutkimus

Virtanen P. (ym.). Työsuojelurahasto. 2005.

http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/hanke?h=101295

slide35

Vain peruskoulun suorittaneet 25-vuotiaat

äidinkielen mukaan vuosina 1990-2010

slide37

Tutkinnon suorittaneet (%) 15-29-vuotiaista

koulutusasteittain ja maakunnittain vuonna 2010