verkkokauppa e commerance n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Verkkokauppa e-Commerance PowerPoint Presentation
Download Presentation
Verkkokauppa e-Commerance

Loading in 2 Seconds...

  share
play fullscreen
1 / 64
makara

Verkkokauppa e-Commerance - PowerPoint PPT Presentation

111 Views
Download Presentation
Verkkokauppa e-Commerance
An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Verkkokauppae-Commerance SISÄLTÖ • Verkkokauppa 1.1 Verkkokaupan määrittely ja kehitys 1.2 Verkkokaupan luonne ja toimintatavat 1.3 Internet markkinointi 1.4 Tietoturva ja yksityisyys verkkokaupassa 1.5 Salausmenetelmät ja maksamistekniikat 1.6 Elektroninen sanomalehti 1.7 Portaalipalvelut 1.8 Esimerkkejä • Sähköinen allekirjoitus 2.1 Määrittely 2.2 Muodostamisen periaatteet 2.3 Esimerkki 2.4 Tiivistefunktiot 2.5 Tiedon salaaminen

  2. 3. CAFE-projekti 4. Sähköinen Näkyvyys 4.1 Määrittely 4.2 Internetiin soveltuvia tuotteita 4.3 Sähköisen näkyvyyden sovellus 4.4 Ongelma-alueet 4.5 Toimintamalli maaseudun organisaatiolle 4.6 SWOT-analyysi 5. Sähköisen kaupankäynnin suunnittelu 6. CASE: Auton tilaaminen Internetin kautta

  3. 1. VERKKOKAUPPA

  4. 1.1 Verkkokaupan määrittely ja kehitys Määrittely Kaupankäynti voi tapahtua tietoverkkojen, puhelimen, television tai faksin välityksellä. Hyviä synonyymisanoja verkkokaupalle ovat www-kauppa, nettikauppa ja englanniksi e-commerce. Siihen sisältyy palvelujen, tuotteiden ja informaation myyminen, maksaminen, esittely, markkinointi ja jakelu monissa eri muodoissaan sekä teknologiat, jotka mahdollistavat nämä toiminnot. OECD (Organisation for Economic Cooperation and Development) määrittelee verkkokaupan joko yritysten tai yritysten ja kuluttajien väliseksi Internetin kaltaisissa avoimissa verkoissa tapahtuvaksi liiketoiminnaksi. Tämän määritelmän mukaan suljetuissa verkoissa tapahtuva sähköinen kauppa ei ole verkkokauppaa. Kehitys Ensimmäisissä verkkokaupoissa –90 luvun alkupuolella ei ollut paljoa tavaraa, koska internetissä ollut tiedon määrä oli niin pieni. Tilaus tapahtui sähköpostitse, jolloin tuotteet tulivat kotiin kuten nykyisissäkin verkkokaupoissa.

  5. Verkkokauppojen käytössä oleva tekniikka on kehittynyt huimasti, joka on mahdollistanut kuluttajalle ja yrittäjille: • Internet on tuotu jokaisen ulottuville (tehokkaat koneet/ yhteydet nettiin) • Maksutapojen kehittyminen • Panostus markkinointiin, koska monilla on mahdollisuus käyttää internetiä. • Hintojen edullisuus perinteiseen kauppaan verrattuna. • Kustannukset ovat paljon pienemmät kuin perinteisessä kaupassa esim. pienemmät markkinointi- ja mainontakulut, pienemmät hankintamenot Internetiä käytettäessä, alemmat suunnittelu- ja valmistuskustannukset. • Paremmat mahdollisuudet markkinoiden tutkimiseen ja suunnitteluun, ja kuluttajalle hintavertailuun. • Maailmanlaajuinen markkinoille pääsy ja tehokkaampi markkinointi kapealla markkinasegmentillä. • Kuluttajat pystyneet osallistumaan palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen.

  6. 1.2 Verkkokaupan luonne ja toimintatavat Nettikaupan ehdoton etu normaalikauppaan verrattuna on se, että voit tehdä ostoksia helposti, nopeasti ja tehokkaasti ihan mistä vain, ihan milloin vain. Se, ettei ole rajoittunut aikaan, eikä paikkaan mahdollistaa joustavan ostosten teon hankalassakin paikassa, ja aikaa säästyy muuhun elämiseen kauppojen kiertämisen sijaan. Eli kuluttaja voi itse määrätä sen milloin tekee ostoksensa, kaikki on tehty mahdollisimman helpoksi meille.

  7. 1.3 Internet markkinointi Internet-markkinointi lähti huikeaan kasvuun 90-luvun loppupuolella. Mainostajat luottivat siihen, että ihmiset todellakin jaksavat ja haluavat klikkailla erilaisia mainoksia. 2000-luvun alkupuolella kuitenkin joku yhtäkkiä keksi, ettei mainoksia katso kukaan ja että sivustojen kävijämäärät olivat laskussa. Internetmarkkinointi ei enää kannattanutkaan. Internetmarkkinoinnin välineistöstä voidaan päätekijöiksi sanoa bannerit, joita voi olla ilmaisohjelmissa, kotisivuilla, sekä lukuisissa erilaisissa verkkopalveluissa. Esimerkki näkyvästä mainonnasta

  8. 1.4 Tietoturva ja yksityisyys verkkokaupassa Tietoturvaa kehitettäessä on varmistettava seuraavat asiat: • Verkkokaupan asiakastietokantoihin ei voi päästä millään tavalla käsiksi . Perustasonkin suojaukset on oltava palvelimen osalta kunnossa. • Käytetään salattua yhteyttä asiakaskoneen ja palvelimen välillä. • Palvelin on eristettävä internetistä palomuurin avulla. • Yksityisyyden suojaaminen. Käyttäjältä pitää erikseen pyytää lupa siihen, että hänen tietojansa saa luovuttaa eteenpäin esim. suoramarkkinointitarkoitukseen. • Jokaisen yrityksen, joka jollain tavalla kerää henkilötietoja, on laadittava rekisteriseloste, jossa tulee ilmetä seuraavat asiat: • Rekisterinpitäjän ja tarvittaessa tämän edustajan nimi ja yhteystiedot • Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus • Kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä ja näihin liittyvistä tiedoista tai tietoryhmistä • Mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle • Kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista

  9. 1.5 Salausmenetelmät ja maksamistekniikat Sähköisessä tiedonsiirrossa suojaukseen sopivat hyvin erilaiset kryptaus-menetelmät, jossa tieto salataan mm. Erilaisten avainten perusteella. Seuraavassa lyhyt lista yleisimmin käytetyistä salausmenetelmistä. Symmetriset salausmenetelmät • DES, FEAL, IDEA, Clipper ja One-time pad. Asymmetriset salausmenetelmät • RSA (soveltuu kaikkein tärkeimpien turvafunktioiden toteuttamiseen) Salaus julkisella tavalla: perussalauksessa käytettävät avaimet ovat vain sanoman lähettäjän ja vastaanottajan tiedossa. Suurimmat ongelmat tässä salauksessa ovat avainten hallinta ja jakelu. Digitaalinen allekirjoitus Digitaalinen allekirjoitus. Autenttisuus tarkoittaa sitä, että sanoma on siirtynyt lähettäjältä vastaanottajalle muuttumattomana, mutta ei suojaa sitä vastaan, ettei vastaanottaja muokkaisi sanomaa. Digitaalinen allekirjoitus ei salaa sanomaa, mutta suojaa sen muilta kiinnostuneilta. Digitaalinen allekirjoitus perustuu julkiseen avaimeen siten, että lähettäjä allekirjoittaa sanoman salaisella avaimellaan. Sanoman vastaanottaja taas avaa viestin julkisella avaimella. Mikäli viesti on oikea, olivat kummatkin avaimet kunnossa.

  10. Tieke Ry:n näkemys digitaalisesta allekirjoituksesta

  11. Maksutavat tilauslasku, postiennakko, tilisiirto, luottokortilla maksu, verkkopankin kautta tai Coinlet-maksupalvelu, jossa maksu tapahtuu tekstiviestillä, ja summa veloitetaan matkapuhelinlaskussa Tilattaessa ulkomaisista verkkokaupoista, maksutapoja onkin jo hieman enemmän. Erilaiset elektroniset maksutavat kuten PayPal. Sen avulla käyttäjät voivat siirtää rahaa vaivattomasti ympäri maailmaa keskenään. Varmasti tehokkain, nopein ja helpoin maksutavoista on maksu verkkopankin kautta. Ainoa vaatimus tämän maksutavan käyttöön on se, että omistat verkkopankkitunnukset. Yleensä verkkopankilla maksaminen tapahtuu seuraavasti • Täytä ostoskori haluamillasi tuotteilla • Siirry kassalle • Täytä henkilötiedot ja osoite (Tai käyttäjätunnukset jos voi rekisteröityä) • Hyväksy tilaus • Klikkaa pankkisi logoa verkkomaksukohdassa • Syötä tunnuksesi • Hyväksy maksu

  12. verkkomaksu käytännössä Esimerkki Coinlet maksutavasta

  13. 1.6 Elektroninen sanomalehti Lyhyt historia Kehitettiin kovaa vauhtia, pyrittiin saamaan suuria käyttäjäkuntia ja tällä hetkellä niitä ollaan muuttamassa maksullisiksi. Nykyisin ne ovat nousseet lähinnä täydentämään paperiversioitaan, eivät korvaamaan.Mahdollistaa esimerkiksi reaaliaikainen keskustelumahdollisuus muiden lukijoiden kanssa, helppo palautteen anto, reaaliaikaiset uutiset jne. Suosituimpiin lukeutuvia elektronisia sanomalehtiä ovat mm. Helsingin sanomat, Iltalehti, sekä Iltasanomat. Maksullisuuden lisääntymisestä seuraa se, että nettilehtien käyttö vähenee ja paperiversioiden kasvaa, mikäli suurin osa nettilehdistä muuttuu maksulliseksi. Monet nettisanomalehdet vaativat kirjautumisen, esim. Lapin Kansa

  14. Iltalehden verkkoversio

  15. 1.7 Portaalipalvelut Portaalit ”ovat verkkosivustoja, joiden tarkoitus on houkutella mahdollisimman moni Internetin käyttäjä käyttämään sitä aloitussivunaan tai ainakin vierailemaan sivuilla säännöllisesti. Niillä on tekemistä, monipuolisia palveluita mobiili- ja tietokone- alalta” Portaalibusiness oli parhaimmillaanhieman ennen vuosituhannen vaihdetta, jolloin muukin IT-huuma oli kovimmillaan. Mutta tuli kuitenkin aika jolloin tämäkin vaihe alkoi hiipua, koska mainostajia ei enää kiinnostanutkaan nettimainonta.

  16. 1.8 Esimerkkejä Hyviä esimerkkejä siitä, miten perinteinen postimyynti on saatu myös internetiin on NetAnttila ja Hobby Hall. (http://www.netanttila.net) (http://www.hobbyhall.fi ) Huuto.net on Suomen ylivoimaisesti suosituin nettihuutokauppa, jossa rekisteröitynyt käyttäjä voi täysin kuluitta laittaa ylimääräiset tavaransa huutokauppaan myyntiin.

  17. Letsbuyit.comin perusidea oli se, että uutta tavaraa ostettiin isoissa erissä.Mitä enemmän ostajia tietyllä tuotteella oli, sitä edullisemmaksi hinta tippui.

  18. 2. Sähköinen allekirjoitus

  19. 2.1 Määrittely Sähköinen allekirjoitus määritellään eri maiden laeissa on hiukan toisistaan poikkeavasti. Esimerkiksi Italian ja Saksan laeissa ne määritellään epäsymmetrinen salaus ja julkiset ja salaiset avaimet, kun taas Yhdistyneiden kansakuntien ministeriön lakiehdotuksessa jätetään toteutusperiaate avoimeksi ja määritellään sähköinen allekirjoitus varsin löyhästi sähköiseen viestiin liitettynä datana, joka todistaa viestin lähteen ja sisällön. Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus direktiiviksi, että sähköinen kaupankäynti tarkoittaa: tiedon yhteydessä esitettyä, siihen liitettyä tai siihen loogisesti liittyvää digitaalisessa muodossa olevaa allekirjoitusta, jota allekirjoittaja käyttää osoittaakseen hyväksyvänsä tiedon, ja joka täyttää seuraavat vaatimukset: • se viittaa yksinomaan allekirjoittajaan • se yksilöi allekirjoittajan • se on luotu menetelmällä, jota allekirjoittaja voi täysin valvoa • se on liitetty kohteena olevaan tietoon siten, että tiedon myöhempi muuttuminen ilmenee Silti kaikissa määritelmissä on seuraava sisältö: Se on tapahtuma, joka: Vahvistaa tapahtuman lähteen ja se takaa sisällön koskemattomuuden.

  20. 2.2 Sähköisen allekirjoituksen muodostamisen periaatteet • Sähköinen allekirjoitus on julkisen avaimen kryptografian sovellus, jolla varmistetaan välitettävän aineiston eheys ja lähettäjän alkuperä. • Sähköinen allekirjoitus muodostetaan laskemalla välitettävästä aineistosta matemaattisella laskentasäännöllä, eli hajautusfunktiollatiiviste ja salaamalla tiiviste lähettäjän salaisella avaimella. Salattu tiiviste toimii sähköisenä allekirjoituksena ja se liitetään välitettävän aineiston mukaan. Salattu tiiviste voidaan avata ainoastaan lähettäjän julkisella avaimella • Vastaanottaja purkaa tiivisteen salauksen lähettäjän julkista avainta käyttäen. Vastaanottaja laskee vastaanottamastaan aineistosta tiivisteen käyttäen samaa hajautusfunktiota kuin lähettäjä, ja vertaa näin saamiaan kahta tiivistettä, julkisella avaimella purettua ja aineistosta laskettua, toisiinsa. Mikäli ne ovat samat, voi vastaanottaja olla varma, että aineisto on lähettäjän muodostama, eikä se ole siirron aikana muuttunut. • Siis sähköinen allekirjoitus ei salaa itse viestin sisältöä, vaan takaa ainoastaan sen muuttumattomuuden.

  21. Sähköisen allekirjoituksen periaate

  22. 2.3 Sähköisen allekirjoituksen esimerkki Liisa haluaa lähettää Kallelle allekirjoitetun viestin. Liisa luo viestistään hajautusfunktion avulla tiivisteen ja salaa sen salaisella avaimellaan. Liisa liittää salatun tiivisteen eli sähköisen allekirjoituksensa viestiin ja lähettää sen Kallelle. Kun Kalle saa viestin, hän purkaa allekirjoituksen Liisan julkisella avaimella ja saa lopputulokseksi alkuperäisen tiivistelmän. Jos Kalle tuntee Liisan, voi hän käyttää allekirjoituksen purkamiseen Liisan lähettämää julkista avainta, mutta jos Kalle haluaa vahvistuksen Liisan identiteetille tai Liisa ei lähettänyt julkista avaintaan, voi Kalle hakea avaimen varmenneviranomaisen ylläpitämästä julkisten avainten hakemistosta. Vahvistaakseen viestin Kalle laskee alkuperäisestä viestistä tiivisteen samalla hajautusfunktiolla kuin Liisa ja vertaa lopputulosta Liisalta saamaan tiivisteeseen. Jos tiivisteet ovat täsmälleen samat, Kalle voi olla varma, että viesti on Liisalta ja ettei viestiä ole muutettu Liisan allekirjoituksen jälkeen. Jos tiivisteet eroavat toisistaan, on viestiä joko muutettu allekirjoituksen jälkeen tai sitten viesti on allekirjoitettu jollain muulla kuin Liisan salaisella avaimella. Sähköinen allekirjoittaminen ei siis salaa itse viestiä. Jos Liisa haluaa välittää Kallelle huippusalaisen viestin ja salata myös sen sisällön, täytyy Liisan salakirjoittaa itse viestin sisältö Kallen julkisella avaimella. Tällöin ainoastaan Kalle voi lukea viestin sisällön avaamalla sen salaisella avaimellaan.

  23. 2.4 Tiivistefunktiot Miten tiivistefunktio toimii? Kun muodostetaan sähköistä allekirjoitusta, lasketaan välitettävästä aineistosta matemaattisella laskentasäännöllä tiiviste, joka salataan lähettäjän salaisella avaimella. Tiivistefunktion laskemiseen käytettävä algoritmi on yksisuuntainen funktio, jonka tarkoitus on tuottaa viestistä kiinteän mittainen, lyhyt "tiivistelmä". Nykyään yleisin turvallinen pituus on 128 tai 160 bittiä. Tiivistefunktiolta vaaditaan, että se on yksisuuntainen. Tiivistealgoritmin tulee olla myös mahdollisimman törmäyksetön jottei syntyisi kahta samaa tiivistettä. Niiden turvallisuus perustuu ainoastaan yksisuuntaisuuteen. Tiivisteitä voidaan käyttää aineiston eheyden varmistamiseen myös ilman digitaalista allekirjoitusta. Sähköisen allekirjoituksen vahvuus perustuu myös käytettävän hajautusfunktion vahvuuteen. Hajautusfunktioita on: • SHA1-96 • RIPEMD-160 • MD4 • MD5 • RIPEMD Luotettavimpina funktioina tällä hetkellä voidaan pitää SHA1-96 ja RIPEMD-160. Ne on suunniteltu estämään mahdolliset tömäykset.

  24. 2.5 Tiedon salaaminen Salakirjoitusalgoritmit jaetaan symmetrisiin ja epäsymmetrisiin. Perinteisissä symmetrisissä menetelmissä salakirjoittamiseen ja avaamiseen käytetään samaa avainta eli kuvassa K1 ja K2 ovat identtiset ja sekä salakirjoittajan että avaajan tiedossa. Epäsymmetrisissä menetelmissä käytetään kahta avainta, toista salakirjoittamiseen (K1) ja toista Salakirjoitusmenetelmiä käytetään mm. osapuolien tunnistamiseen ja asiakirjan aitouden varmistamiseen. Salakirjoitettaessa selväkielinen viesti muutetaan salaamismenetelmää (DES, RSA, …) käyttäen salakieliseksi. Salakirjoituksen periaate salauksen avaamiseen (K2), eli avaimet ovat toistensa vastakappaleita.

  25. 3. CAFE- PROJEKTI

  26. Määrittely CAFE (Conditional Access For Europe) on EU:n rahoittama ja ESPRIT- ohjelmaan kuuluva projekti, jonka tavoitteena on kehittää turvallista sähköistä maksujärjestelmää, joka suojaa käyttäjien yksityisyyttä. Projekti koskee maksuja kaupoissa, ei maksuja Internetin välityksellä. Laitteena CAFE:ssa on sähköinen älykorttipohjainen kukkaro, jota voidaan käyttää maksuihin, tietopalveluihin pääsyyn ja käyttäjän tunnistamiseen väärinkäytöstilanteissa. CAFE luo uusia mahdollisuuksia pankeille, matkailulle, tietopalveluille, terveydenhoidolle, tulli- ja turvallisuusyrityksille ja monille muille palveluille. Sähköinen kukkaro Päälaitteena on taskukokoinen, siirrettävä työasema, nk. sähköinen kukkaro (wallet), jonka ulkonäkö muistuttaa taskulaskinta tai PDA:ta (Personal Digital Assistant). CAFE-kukkaro suojaa rahaliikennettä huijareilta ja rahan katoamista vastaan. Kukkarot on mm. suojattu PIN:llä. Kommunikointi tapahtuu infrapunakanavan välityksellä, mikä helpottaa ja nopeuttaa käyttöä. Kukkarot käyttävät älykortteja sähköisen rahan säilytykseen, mutta älykortteja voidaan käyttää myös ilman kukkaroa.

  27. Valvoja Valvoja ei kommunikoi suoraan toisten osapuolten kanssa, vaan kukkaron välityksellä, jonka kautta koko rahaliikenteen pitää kulkea. Valvojan tehtävänä on taata, että käyttäjä ei käytä samoja rahoja kahdesti. Ostajan henkilöllisyys saadaan selville, jos hän yrittää käyttää samaa rahaa uudelleen. Kukkaro suojaa käyttäjän (asiakkaan) etuja, valvoja pankin. Turvallisuus ja avoimuus CAFE-järjestelmä perustuu julkinen avain -kryptaukseen. Julkisen avaimen ja yksityisen avaimen yhdistelmä takaa korkeatasoisen turvallisuusprotokollan käytön. CAFE tarjoaakin suuria etuja muihin maksu- ja ID-järjestelmiin nähden. Sähköinen raha voidaan jäljittää jokaisen maksun ainutkertaisella sähköisellä allekirjoituksella. Allekirjoitus voidaan ladata kukkaroon. Varmuuskopiot Sähköisestä rahasta pidetään varmuuskopiota jossakin kukkaron ulkopuolella. Jos käyttäjä kadottaa sähköisen kukkaronsa tai se rikkoutuu tai varastetaan, pankki voi varmuuskopion avulla selvittää paljonko rahaa on käytetty ja hyvittää loput käyttäjälle.

  28. 4. SÄHKÖINEN NÄKYVYYS

  29. 4.1 Määrittely Bostonin yliopiston hallinnon professorit N.Venkatraman ja John C. Henderson toteavat, että asiakkaan ja organisaation välinen vuorovaikutus, toimintojen hankkiminen ja tiedon toimitettavuus hyvin ja laadukkaasti toteutetun tietotekniikan avulla, muokkaavat liiketoimintastrategian ja mallin tietämystaloudeksi. Tälle muutokselle he ovat luoneet muuttujamallin, jolla on yhdeksän muuttujaa: • Arvomuuttujat ovat muuttuneet. Jokaisen organisaation pitää kehittää itselleen systemaattisen lähestymistavan tunnistaa ja vastatatoiminta-arvojen muuttumiseen. Suuret internet talot, kuten Microsoft, Intel, Starbucks, Amazon.com, Yahoo ym ovat kohdistamassa liiketoimintaansa omaan tietämyshallintaan. Yritykset ovat havahtuneet huomaamaan että niiden liiketoimintatietämyksen arvo on suurempi kuin niiden taseet. • Uusi liiketoimintamalli. Liiketoimintamalli on koordinointisuunnitelma, jolla voi suunnitella toimintaa kolmen vaikuttajan välillä. Strategioiden pitäisi olla kuvaus näiden kolmen vaikuttajan välisistä riippuvuussuhteista. • Ulkoiset yhteistyökumppanit ja ulkoistus. Organisaation pitäisi rakentua siten, että organisaation ydinosaaminen havaitaan ja että, kumppanit haetaan siten että ne täydentävät tätä ydinosaamista.

  30. 4. Tietämyksen toimittaminen. Asiakkaat osallistuvat tietämyksen toimittamiseen ja sen luomiseen vuorovaikuttamalla. 5. Eri yhteisöjen vuorovaikutus 6. Olemassa olevan tietotekniikkastruktuurin hyödyntäminen 7. Kyky hallita voimavaroja ja toiminnallista riskiä 8. Tietämysorganisaation luominen 9. Dynaamisen mallin luominen Elektronisen kaupankäynnin tutkimuskeskus määrittelee sähköisen näkyvyyden (liiketoiminnan) seuraavasti: ”Elektroninen kaupankäynti on tietoverkkojen avulla käytävää liiketoimintaa. Liiketoiminta sisältää palveluiden, tuotteiden ja informaation myymisen, maksamisen, esittelemisen, markkinoinnin ja jakelun eri muodoissaan sekä teknologiat, jotka mahdollistavat nämä toiminnot.”

  31. Sähköinen näkyvyys on yhtä kuin internet-liiketoiminta. Sähköinen näkyvyys muuttuu täten yhä nopeammin aktiiviseksi liiketoiminnaksi, jossa jokaisella osallistujalla on aktiivinen rooli.

  32. 4.2 Internetiin soveltuvia tuotteita Soveltuvuutta kuvataan normaalisti matriisilla, jossa tuotteet ovat pystyakselilla ja vaaka-akselilla on niiden ominaisuudet. Esimerkiksi tietokoneet, ohjelmistot, kulutuselektroniikka ja matkat ovat ominaisuuksiltaan yhteensopivat internetin käyttäjäkunnan kanssa. Toinen internetiin sopiva osa-alue on tuotteet, joiden ostamiseen liittyy tutkimusta ja asiaan perehtymistä. Tällaisia ovat esimerkiksi traktorit, leikkuunpuimurit, tilalomat ja kiinteistöt. Kaikki nämä tuotteet joudutaan luokittelemaan. Yhtenä luokitteluperusteena on tuotteiden tunnetuimuus.

  33. 4.3 Sähköisen näkyvyyden sovellus • Sähköisen näkyvyyden sovellus rakentuu useiden eri osa-alueiden yhteensovittamiselle. • Pohjimmaisena on siirtotaso, joka perustuu tekniseen toimialatuntemukseen. Myös toimialatuntemus voidaan työstää yritystoiminnaksi. • Vakioinnin tason pitää olla samantasoista kuin esimerkiksi maitokaupassa, jossa kuluttaja tietää mitä maitoa ja laatua saa ostaessaan kulutus-, kevyt tai rasvatonta maitoa. • Alkavalla liiketoiminnalla pitää olla ylivertaisuuden saavuttamiseen tunnistetut mahdollisuudet. • Yksi merkittävä ongelma internetissä on tarpeellisen näkyvyyden saaminen, sillä samanlaisia ja samoilla periaatteilla toimivia yrityksiä on monia. • Tekniset muutokset voivat olla yritystoiminnalle kriittisiä silloin kun yrityksen liiketoiminta-ajatus ei ole tarpeeksi kiteytynyt.

  34. Yksi Internet –liiketoiminnan piirre on tuote- tai tuotetietokustannusten merkittävä aleneminen. Tämä antaa organisaatiolle mahdollisuuden kilpailla samanvertaisesti perinteisen yritystoiminnan kanssa.

  35. 4.4 Ongelma-alueet • Sähköiseen näkyvyyteen liittyvät vahvuudet ovat myös Internet –alan kehittymättömyyden takia epävarmuustekijöitä. • Siirtotaso, tekninen muutos ja sähköisen näkyvyyden mahdollisuuksien vaillinainen tunnistaminen ja näiden muutoshallinnan kehittymättömyys aikaansaavat organisaatiolle selviytymispaineita. • Ongelma-alueita ovat mm. seuraavat: • Vaikeudet ymmärtää päätöksenteossa, missä ovat Internetin mahdollisuudet • Vaikeudet luoda palveluita • Vaikeudet markkinoida palveluita • Vaikeus hallita tuotelogistiikkaa

  36. 4.5 Toimintamalli maaseudun organisaatiolle • Maaseudun organisaatioilla on yhdistävänä tekijänä asiakaspalveluketjun kokonaisuuteen tarvittavien osasten, komponenttien osittainen tai kokonainen puuttuminen. • Näitä osa-alueita eli komponentteja ovat: • Alueellinen hallinta • Teknologia-alustan, koordinoinnin ja liiketoimintastrategian suunnittelun avustaminen • Sähköisen näkyvyyden konseptin vaiheistus mikro/PK –yritysten tukena • Vertaistamisen ja mitattavuuden kehittäminen • Viestinnän kuntoon saattaminen ja teeman nosto maaseutupolitiikan esityslistalla • Edellisten kautta internet-liiketoiminnan portaittainen nosto

  37. 4.6. SWOT-analyysi • Yrittämistä ja sen kannattavuutta arvioidaan yleisimmin SWOT -analyysillä (Strengths -Weaknesses -Objectives -Threats). • Analyysi antaa käsityksen ympäristön vaikutuksesta. • Seuraavassa kohteena on Internet ja tietotekniikka yrittämisen keinona maaseudulla.

  38. Vahvuudet: - Valmis struktuuri tukemassa yritystoiminnan aloittamista - Kokemus yrittäjänä olemisesta - Hyvä valmius aloittaa uusi toimintamalli - Hyvät tuotemahdollisuudet • Heikkoudet - Seutukuntien ja kuntien investoinnit ovat muualla kuin Internet – liiketoiminnan aloittamisen tukemisessa - Elinkeinoasiamiesten eritasoisuus - Teknisen osaamisen mataluus - Internet –liiketoiminnan kypsymättömyys - Internet –liiketoiminnan teknisyys

  39. Mahdollisuudet - Olemassa olevan elinkeinojärjestelmän hyödyntäminen- Päästä internet -buumin sisällöntuottajaksi ennen muita- Löytää uusi ansaintamekanismi- Saada lisäarvoa sivutuotteilla- Pystyä työllistämään itsensä ilman muuttamista kotipaikkakunnaltaan Uhat - Ymmärtämättömyys mahdollisuuksista - Väärä yhteiskunnan tukirooli - Ymmärtämättömyys käynnistämisessä tarvittavasta prosessiohjauksesta

  40. 5. Sähköisen kaupankäynnin suunnittelu

  41. Ulkoiset tekijät • Asiakaskohderyhmän määrittely • Vanhat ja uudet kilpailijat • Yhteistyösuhteet • Markkinointikanavien hallinta • Tuote- ja palveluvalikoiman suunnittelu

  42. Asiakaskohderyhmän määrittely • Asiakaskohderyhmän määrittely ja sen tarpeiden tunnistaminen on osa sähköisen kaupankäynnin suunnittelua. • Samalla täytyy arvioida asiakasryhmien kykyä, resursseja ja halua sähköiseen kaupankäyntiin. • Erilaisista asiakasryhmistä yritys valitsee itselleen tärkeimmät. • Suurin asiakasryhmä sähköisessä kaupankäynnissä on yritysasiakkaat ja näin ennustetaan olevan myös jatkossa.

  43. Sähköiset markkinat • Sähköisillä markkinoilla Internet-ostaminen on elämys. • Vertailevan ostamisen hakukoneet etsivät edullisia tuotteita ja palveluja. • Kauppa perustuu uudenlaiselle osaamiselle. • Asiakkaat tietävät mitä haluavat ja hakukoneet löytävät sen verkosta, jolloin hinta ja tarjonta on läpinäkyvää. • Hintakilpailu kiihtyy ja hintataso putoaa.

  44. Sähköiset asiakassuhteet • Sähköiset asiakassuhteet ovat yksilöllisiä. • Asiakas luovuttaa valtaa kauppiaalle. • Asiakas ei ole kiinnostunut www:ssä surffaamisesta ja ostamisesta, vaan luottaa siihen mitä kauppias tarjoaa. • Kauppiaat rakentavat entistä syvempää ja leveämpää asiakassuhdetta ja parempaa palvelua.

  45. Hinta- ja palvelujohtajuus • Sähköisessä kaupankäynnissä yritys voi olla sekä hinta- että palvelujohtaja, jos se esimerkiksi hyödyntää toiminnan tehostamisessa tietojärjestelmiä ja niiden integroimista sekä lisäksi käyttää sähköisen kaupankäynnin mahdollistamia keinoja asiakassuhteen kehittämiseksi ja palvelun parantamiseksi. • Esimerkiksi sähköisessä päivittäistavarakaupassa myymälää ei enää tarvita ja tehokkuus keräilyn ja kuljetuksen muodossa voi ylittää perinteisen kaupan mahdollisuudet.

  46. Kilpailijat • Sähköisessä liiketoiminnassa yritys kohtaa vanhojen kilpailijoidensa lisäksi uusia. • Kilpailijat voivat olla myös kansainvälisiä. Esimerkiksi suomen markkinoille on tullut useita ruotsalaisia yrityksiä. • Kilpailu voi tulla myös toisen toimialan yrityksistä.

  47. Yhteistyöverkostot • Sähköinen kaupankäynti tuo tullessaan myös uusia yhteistyön muotoja. • Yritykset voivat muodostaa sähköisen liiketoimintaverkoston, jossa asiakasta palvelee koko verkosto, ei vain yksi yritys. • Esimerkkinä yhteistyöverkostoista on Ruka, jonka eri yritykset tarjoavat majoitus, ravintola ja vapaa-ajan palveluita sekä näihin liittyviä tuotteita. Ruka muodostaa asiakkaan kannalta tuote- ja palvelukokonaisuuden.

  48. Sisäiset tekijät • Yrityksen toiminta-ajatus ja ulkoiset tekijät toimivat ohjaavina tekijöinä sisäistä strategiaa laadittaessa. • Sisäisten tekijöiden suunnitteluun kuuluu: • Sähköisen kaupankäynnin suunnittelun vastuuhenkilön nimeäminen • Aikataulu ja osatehtävät • Henkilöstöresurssien tarpeen määrittely • Oppimistarpeiden määrittely • Alihankintatarpeiden määrittely • Laitehankintojen tai vuokraustarpeiden määrittely • Kehittämiskustannusten määrittely ja rahoituksen suunnittelu

  49. Tuote- ja palveluvalikoima • Sähköisen kaupankäynnin suunnitelmaan kuuluu yrityksen sähköisten palvelujen ja sähköisen kaupan toimitettavien tuotteiden määrittely. • Tuotteiden ja palvelujen määrittely perustuu valittuun asiakaskohderyhmään. • Asiakkaiden tarpeita voidaan selvittää ennen suunnitelman tekemistä. • Mikä saa käyttäjän tulemaan palveluun, millainen palvelu houkuttelisi asiakkaan käyttäjäksi tai mitä tuotteita he haluaisivat ostaa sähköisesti.

  50. Vastuuhenkilö ja työryhmä • Yrityksessä nimetään sähköisen kaupankäynnin suunnitteluun yksi vastuuhenkilö. Hän vastaa siitä, että toteutus on suunnitelman mukainen. • Vastuuhenkilön tukena on työryhmä, joka koostuu yrityksen eri toiminta-alueiden edustajista. • Työryhmän jäseniä voivat olla esimerkiksi markkinointi-, asiakaspalvelu-, viestintä-, logistiikka- ja tietotekniikka-asiantuntijat yrityksen sisällä. • Työryhmällä tulee olla johdon tuki.