Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille

1. Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi- terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008

2. A. Seudun kuntarakenteen uudistamista / kuntien yhteistyön kehittämistä (sinänsä) B. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttömahdollisuuksien ja saavutettavuuden parantamista toiminnallisella kaupunkiseudulla (sisällöllinen kehittäminen) KPS SISÄLTÖ:MAL-yhteensovittaminen KPS SISÄLTÖ:Palvelujen käyttö ja saavutettavuus seudulla Arvioinnin lähtökohtia:-Kaupunkiseutujen toimintaedellytysten vahvistaminen edellyttää + KUNTARAKENTEEN UUDISTAMINEN / KUNTIEN YHTEISTYÖ

3. Prosessin yleishahmotus Toteuttamisen ohjelmointi Arvioinnin lähtökohtia: - Hyvässä kaupunkiseutusuunnitelmassa tarvitaan • Kattavaa prosessin yleishahmotusta: ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, eri osa-alueiden yhteensovittaminen • Selkeää suunnitelman toteuttamisen ohjelmointia +

4. Yhteistyötä edistäviä / jarruttavia kysymyksiä • Kuntien välinen kilpailu, ”kermankuorinta” • Sitoutuminen ja luottamuspula • Kuntaliitoskysymykset • Kuntien kokoero • Olevien yhteistyörakenteiden puute • Erityisesti päättäjien tasolla kokoavaa yhteistyötä melko vähän – muodot puuttuvat

5. Arvioita kuntien välisen yhteistyön nykytilasta… maankäyttö • Seudut ovat yhteistyössään keskenään erilaisissa vaiheissa, myös yhteistyön tarpeet vaihtelevat -kehittämisen tarve kuitenkin olemassa kaikilla seuduilla • Maakuntakaavoituksen ja maakunnan liittojen rooli vaihtelee maankäytön yhteistyössä • Maankäyttö on tärkeä osa kunnallista päätäntävaltaa - kilpailu veronmaksajista ja yrityksistä näkyy • Kuntien erilainen maankäyttöpolitiikka ja suhtautuminen hajarakentamiseen vaikeuttaa yhteistyötä • Erot kuntien suunnitteluresursseissa heijastuvat yhteistyöedellytyksiin - myös ympäristöä koskevan perustiedon laadussa ja tietojärjestelmissä eroja

6. … asuminen • Yhteistyö asuntoasioissa on ollut melko vähäistä ja se on liittynyt lähinnä valtion asuntorahoitukseen ja yhteisen tietopohjan keräämiseen – asuntopoliittisiin ohjelmayhteistyötä viritelty kuitenkin joillakin seuduilla • Yhteistyön syventämistä vaikeuttaa kilpailu asukkaista – yhteisvastuullinen asuntopolitiikka kaupunkiseuduilla vaikea kysymys • Asumisessa tarkastellaan usein pelkästään uustuotantoon ja valtion asuntorahoitukseen liittyviä toimia ja tehtäviä – strateginen näkökulma puuttuu

7. … liikenne • Seutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmilla (LJS) jo pitkä perinne – hyvä työväline, jota konkretisoitu hankkeiden toteuttajien välisillä aiesopimuksilla • Useilla seuduilla erilliset joukkoliikenteen suunnitelmat • Joukkoliikenteen palvelutaso on etenkin reuna-alueilla kuitenkin heikko • Kuntien panostukset joukkoliikenteeseen vaihtelevat • LJS:ssa maankäytön suunnittelu usein passiivisessa roolissa, optimoiva vuorovaikutusprosessi on puuttunut – maankäytön ja liikenteen suunnittelun kytkennät puutteellisia • LJS:t eivät useinkaan kata koko työssäkäyntialuetta • Aiesopimusten hankkeiden määrä usein epärealistisen laaja ja edunvalvontapainotteinen

8. … kuntarajat ylittävät palvelut • Monien palvelujen käyttö yli kuntarajojen jo nyt vapaata, esimerkiksi kulttuuripalvelut – ei-vapaita perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja perusopetus • Paljon kehittämishaasteita – mutta myös hyviä toimivia malleja on • Pääongelma on kustannustenjako kuntien välillä – palvelujen sisällöstä ja tuottamiskustannuksista ei riittävästi tietoa • Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus vaikeuttaa palvelujen yhteiskäyttöä

9. Suunnitelmien sisältö ja kehittämistarpeet…maankäyttö • Yhteistyöperinteen erot näkyvät suunnitelmien sisällössä • Yhteistyötä tehneet alueet: huomiota enemmän jo toteuttamiseen ja sitouttamiseen • Vähäisen yhteistyöperinteen alueet: jäädään yleispiirteiselle tasolla • Pääosa seuduista esittänyt yhteistyön tiivistämistä maankäytön suunnittelussa: rakennemalli tavallisin väline – osassa myös kytkentää MRL:n suunnitteluvälineisiin • Toteuttamisohjelmia esitetty vain joillakin seuduilla – tarvitaan myös maankäyttöpolitiikan yhtenäistämistä ja maapolitiikan tehostamista • Hajarakentamisen seudullinen ohjaaminen nostettu esille vain harvoissa suunnitelmissa – hajarakentaminen paremmin hallintaan

10. … asuminen • Asumisen seudullista kehittämistä käsitelty vähemmän kuin maankäyttöä ja liikennettä – yhteistyön kehittämisen tarve esillä kuitenkin lähes kaikilla seuduilla • Joissakin suunnitelmissa avauksia monipuolisen yhteistyön suuntaan • Keskeistä asuntopolitiikan linkittäminen seudullisiin talous-, elinkeino- ja muihin strategioihin • Seudullista pohdintaa ja sopimista tarvitaan mm. asuntojen uustuotannosta, hallintamuotojakaumasta, talotyypeistä, olevan asuntokannan kehittämisestä ja vaikeasti asutettavista

11. … liikenne • Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen, päivittämisen tai laajentamisen tarve tunnistettu kaikissa suunnitelmissa - maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus esillä vain muutamilla seuduilla. • Edunvalvonta isojen valtion hankkeiden edistämiseksi korostuu • Maankäytön liikenteellisten vaikutusten arviointi oleellinen kysymys suunnitteluprosessissa – toteuttamisen ajoitus ja aiesopimusten realistisuus tärkeää • Isojen liikennehankkeiden ohella tarvitaan myös seudun sisäisten liikennetavoitteiden tarkastelua, erityisesti joukkoliikenteen tavoitteiden / roolin määrittelyä • Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

12. … kuntarajat ylittävät palvelut • Suunnitelmissa on tarkasteltu ennen muuta palveluihin liittyvän hallinnollisen yhteistyön kehittämistä – saavutettavuuteen ja käyttäjän näkökulmaan kiinnitetty vähemmän huomiota • Kolmannes seuduista selvittää perusopetukseen ja/tai päivähoitoon liittyvien käyttömahdollisuuksien lisäämistä • Useita yhteistoiminta-alueita suunnitellaan ilman keskuskaupunkia – huono pohja käytettävyydelle • Tarvitaan seudullisen palveluverkon optimointitarkastelua – yhdyskuntarakenteellinen näkökulma yhtenä keskeisenä lähtökohtana

13. Seutujen erityispiirteitä • Tampereen seutu: voimakas kasvu seudun ydinalueella, laaja kaupunkiseutu • Turun seutu: kasvava laaja kaupunkiseutu, kuntarakenne hyvin pienipiirteinen, kaupunkiseutusuunnitelma-alue suppea, merellisyys • Jyväskylän seutu: voimakas kasvu seudun ydinalueella, merkittävä kuntaliitos tulossa, pitkä verkostoyhteistyön perinne • Porin seutu: teollinen perinne ja nauhakaupunkimuoto seudun ydinalueella, teollisuuden rakennemuutos, väestön väheneminen

14. Länsi-Suomi, väestömuutos 2004-06

15. Länsi-Suomi, huoltosuhde 2004 Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde kertoo kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa (lasta, opiskelijaa, eläkeläistä) ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Huoltosuhde ilmoitetaan kahden desimaalin tarkkuudella.

16. Turun kaupunkiseudun kunnatPendelöintitietoa 2004 Ulospendelöivien osuus (%) työllisistä 2004 Ne kunnat, joissa ulospendelöivien osuus kaupunkiseudun yksittäiseen kuntaan yli 10 % Vahto Aura 10-20 % 21-30 % Rusko 31-40 % Lieto Naantali 41-50 % Raisio 51-60 % Turku Kaarina SK/SLP Karttapohja@Genimap Oy Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

17. Tampereen kaupunkiseudun kunnatPendelöintitietoa 2004 Ulospendelöivien osuus (%) työllisistä 2004 Ne kunnat, joissa ulospendelöivien osuus kaupunkiseudun yksittäiseen kuntaan yli 10 % Kuntaliitos 1.1.2007 Ylöjärvi ja Viljakkala, tässä kuntarajat 1.1.2006 mukaan Viljakkala 10-20 % Tampere Ylöjärvi 21-30 % Orivesi Nokia 31-40 % 41-50 % Vesilahti Kangasala Pirkkala 51-60 % Lempäälä SK/SLP Karttapohja@Genimap Oy Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

18. Jyväskylän kaupunkiseudun kunnatPendelöintitietoa 2004 Ulospendelöivien osuus (%) työllisistä 2004 Ne kunnat, joissa ulospendelöivien osuus kaupunkiseudun yksittäiseen kuntaan yli 10 % Jyväskylän mlk 10-20 % Laukaa 21-30 % Petäjävesi Jyväskylä 31-40 % 41-50 % Muurame Toivakka 51-60 % Korpilahti SK/SLP Karttapohja@Genimap Oy Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

19. Tampereen kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Kaupunkiseutusuunnitelma onnistunut lähes joka osa-alueeltaan + Esitetään erittäin laaja-alaista ja kokonaisvaltaista yhteistyötä, joka myös resurssoitu ja organisoitu - Yhteisten seudullisten tavoitteiden saavuttaminen voi olla vaikeaa, kun edetään kuntien omien tavoitteiden kautta - Yhteiset maapoliittiset tavoitteet puuttuvat eikä hajarakentamisen hallintaa ole erikseen käsitelty

20. Turun kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Kaupunkiseutusuunnitelmassa on sovittu laajasta yhteistyöstä. Alueelle laaditaan rakennesuunnitelma sekä yhteiset asunto-, liikenne- ja maapoliittiset ohjelmat + Kuntarajat ylittävien palvelujen yhteiskäyttömahdollisuuksia kehitetään esim. tuottamalla konkreettisia kustannuslaskentamalleja - Suunnitelman toteuttaminen edellyttää kuntien välisen kilpailuasetelman yli pääsemistä - Yhteistyön ja päätöksenteon organisointi on haaste seudulla, missä taajama-alue on levittäytynyt useiden erilaisten kuntien alueelle

21. Jyväskylän kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio + Suunnitelmassa esitetään monipuolista MALP-yhteensovittavaa yhteistyötä + Tuleva kuntaliitos vahvistaa merkittävästi kuntarakennetta ja muuttaa merkittäviä osia yhteistyötarpeista yhden kunnan sisäisiksi kysymyksiksi - Suunnitelman monien osien jääminen kuntakohtaisen toteuttamisen varaan muodostaa riskin toteutumiselle - Hajarakentamisen ohjaukseen seudulla tulee löytää yhteisesti hyväksytyt keinot ja periaatteet

22. Arvio Porin kaupunkiseudun tilanteesta +Alueella on tehty pitkään strategista yhteistyötä ja tavoitteet kaupunkiseutusuunnitelman laatimisessa asetettiin alunperin korkealle + Alueella on pohdittu yhdessä asuntopoliittisia linjauksia • Kaupunkiseutusuunnitelman laatimatta jättäminen viestii Porin seudun yhteistyövaikeuksista - suunnitelman tekeminen jälkikäteen on tätä taustaa vasten positiivinen päätös • Yhdyskuntarakenteen seudullinen ohjaus edellyttää riittäviä välineitä, työ voitaisiin käynnistää esim. seudullisella rakennemallitarkastelulla

23. Suunnitelmien ranking-listaus: periaatteet • Ranking-listauksen tavoitteena on seuduilla käynnistyneen prosessin jatkaminen ja syventäminen • Tarkoitettu työkaluksi yhteistyön onnistumisen kannalta keskeisten kysymysten käsittelyyn • 5 sisällöllistä osa-aluetta • Lisäksi myös kuntaliitoksista on voinut saada pisteitä • Mahdollinen maksimipistemäärä = 44, minimi = 0(kuntaliitokset mukaan luettuna 48 / 0)

25. Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa • Suunnitelmien keskinäinen vertailu edellyttää monien eri tekijöiden huomioonottamista: lähtökohdat, tarpeet ja yhteistyön vaihe ovat erilaisia – eroa on seutujen koossa, sijainnissa ja kasvupaineissa – ranking-listauksessa jo tehty yhteistyö lasketaan osaksi suunnitelmaa • Eri osa-alueilla on erilainen merkitys kokonaisuuden kannalta – onnistumisen kynnyskysymyksiä painotetaan. Näitä ovat etenkin seudun toiminnallisen kokonaisuuden ja kuntien välisen kilpailun hallinta – MALP-yhteensovittamista ja – yhteisvastuullisuutta asuntopolitiikassa painotettu rankingissa

26. Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa 2 • Palveluiden rajat ylittävän käytön mahdollistamiseen panostettu suunnitelmissa keskimäärin vähän. Osa-alueena kuitenkin keskeinen ja seudut erottuvat siinä toisistaan: – ranking-listaukseen otettu mukaan, mutta – painoarvoa ei ole korotettu • Toteuttaminen ja sitoutuneisuus ovat keskeisiä asioita, ja – mukana rankingissa, mutta toisaalta – niistä saatavilla olevan tiedon epävarmuuden takia osa-alueen painoarvoa ei ole korotettu • Ranking on pyritty rakentamaan läpinäkyväksi – siitä voi ymmärtää kunkin seudun sijoittumiseen vertailussa vaikuttaneet tekijät

27. Ranking-listaus: osa-alueet • Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen (MALP) järjestämisen yhteensovittaminen - MALP-suunnittelu sovitettu yhteen - MAL(P)-toteuttamisen ajoitus sovitettu yhteen - yhteiset linjaukset maapolitiikalle tavoitteena • Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa - uustuotannosta ja sen hallintamuotojakaumasta aiotaan sopia (lähtökohtana seudullinen näkökulma) - olemassa olevan asuntokannan ja sen käytön kehittäminen otettu huomioon - ikääntyminen ja vaikeasti asutettavat otettu huomioon • Palvelujen rajat ylittävän käytön lisääminen - kuntalaisten arjen ja palvelujen saatavuuden huomioon ottaminen sekä yhteistoiminta-alueiden muodostaminen - palveluverkon optimointi tavoitteena - palveluiden kuntarajat ylittävän käytön konkreettisia toteuttamisen edellytyksiä kehitetään

28. Ranking-listaus: osa-alueet, jatkoa • Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön - suunnitelman mukaiset toimenpiteet on ajoitettu - tuleva yhteistyö on organisoitu ja seudullinen päätöksenteko on järjestetty - yhteistyön seuranta ja resurssointi on mietitty - suunnitelma on yhtä aikaa innovatiivinen ja realistinen - seudulla on jo aiemmin tehty MAL(P)-yhteistyötä ja muuta seudullista yhteistyötä • Ohjausvälineet - maankäytön ohjaaminen - asumisen toimenpideohjelma - liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus - joukkoliikenteen järjestäminen • Kuntaliitokset- kuntaliitokset tukevat MALP-yhteistyötä

29. Ranking-lista KPS-pisteet ja kuntaliitospisteet Väestö yli 500 000 KPS-pisteet Kuntaliitospisteet yhteensä Helsingin seutu 36 0 36 Väestö 200 000–500 000 Tampereen seutu 36 0 36 Lahden seutu 34 0 34 Oulun seutu 30 1 31 Turun seutu 28 1 29 Väestö alle 200 000 Joensuun seutu 35 3 38 Jyväskylän seutu 30 3 33 Kouvolan seutu 25 4 29 Kuopion seutu 22 0 22 Hämeenlinnan seutu 19 3 22 Lappeenrannan seutu 17 3 20 Länsi-Uusimaa 17 2 19 Kokkolan seutu 15 4 19 Seinäjoen seutu 15 3 18 Kotkan seutu 16 0 16 Mikkelin seutu 14 2 16 Porvoon seutu 11 1 12 Vaasan seutu 5 0 5