1 / 19

Kulttuuriomaisuuden kansallinen luettelointihanke

Haag-inventoinnin lhtkohdat. Unescon Haagin yleissopimus (1954) ja pytkirjat Liittymkohtia mys:- Unescon yleissopimuksen kulttuuriesineiden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltmiseksi ja ehkisemiseksi (1970)- VN Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS, 2010)- Pela

selina
Download Presentation

Kulttuuriomaisuuden kansallinen luettelointihanke

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Kulttuuriomaisuuden kansallinen luettelointihanke Moninaisuus ja monialaisuus – kulttuuriympäristö yhteistyöhaasteena –seminaari Vaasa 20.10.2011 Minna Pesu Projektipäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK  minna.pesu@nba.fi

    2. Haag-inventoinnin lähtökohdat Unescon Haagin yleissopimus (1954) ja pöytäkirjat Liittymäkohtia myös: - Unescon yleissopimuksen kulttuuriesineiden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi (1970) - VN Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS, 2010) - Pelastuslaki (379/2011) - Valmiuslaki (1080/1991)

    3. Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa (1954) 1 artikla määrittelee kulttuuriomaisuuden, suojelu ”alkuperään tai omistajaan katsomatta” Kulttuuriomaisuudella tarkoitetaan a) ”Irtainta tai kiinteää omaisuutta, jolla on huomattava merkitys kansojen kulttuuriperinnölle, kuten rakennustaiteellisia, taiteellisia tai historiallisia muistomerkkejä, olivatpa ne uskonnollisia tai eivät, kiinteitä muinaisjäännöksiä,”...” ...taideteoksia, käsikirjoituksia, kirjoja ja muita esineitä”... b) rakennuksia, joiden pääasiallisena tarkoituksena on a kohdassa määritellyn irtaimen kulttuuriomaisuuden säilyttäminen tai näytteilläpitäminen, kuten museoita, suuria kirjastoja, arkistoja sekä suojia...” c) keskuksia, jotka sisältävät huomattavan määrän a ja b kohdissa mainittua kulttuuriomaisuutta

    4. 3 artikla: Sopimuspuolet sitoutuvat rauhan aikana järjestämään alueellaan olevan kulttuuriomaisuuden turvaamisen aseellisen selkkauksen vaikutusten varalta ryhtymällä sopiviksi katsomiinsa toimenpiteisiin Toinen pöytäkirja (1999) täydentää: määräyksiä sovelletaan rauhan aikana 5 artikla: “valmisteleviin toimenpiteisiin”… “sisältyvät mahdollisuuksien mukaan omaisuusluettelon tekeminen, hätätoimenpiteiden suunnittelu tulipalon tai rakenteiden sortumisen varalta, irtaimen omaisuuden siirtämiseen varautuminen tai varautuminen suojelemiseen paikan päällä sekä kulttuuriomaisuuden turvaamisesta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen” Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa (1954)

    5. Haagin yleissopimuksen kansallinen toimeenpano OKM, Kulttuuriomaisuuden suojelun neuvottelukunta: OKM, PLM, SM, YM, UM, Pääesikunta, Suomen Kuntaliitto, Kirkkohallitus, ortodoksinen kirkollishallitus, ICOM,  ICOMOS, SPEK Muistio Kansallisesti merkittävän kulttuuriomaisuuden inventoinnin toteuttamisesta osana Haagin yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen täytäntöönpanoa - Inventoinnin laatimisprosessi ja siihen valittujen kohteiden valinnassa sovelletut kriteerit - Inventoinnin suhde kansalliseen lainsäädäntöön ja sen vaikutukset viranomaisten tehtäviin

    6. Miksi erillinen Haag-inventointi? Haagin yleissopimus Tavoitteena kulttuuriomaisuuden luettelo viranomaiskäyttöön Keskeistä kohteiden yksilöinti ja sijaintitieto Irtaimen kulttuuriomaisuuden inventoinnit ja rekisterit Kohdejoukon laajuus valtakunnan tasolla - kohdelukumäärä vrt. suojellut kohteet ja/tai julkisessa omistuksessa olevat kokoelmat - kohteiden rajautuminen vrt. RKY-inventointi

    7. Haag-inventoinnin lähtökohdat 1/3 Haagin yleissopimus - ”kulttuuriomaisuus” - ”huomattava merkitys kansojen kulttuuriperinnölle” Inventoinnin perustana on kohteiden yksilöinti ja merkityksen arviointi, ei nykyinen suojelutilanne tai yksittäisen kohteen riskianalyysi Haag-inventointiin sisällytetään sellainen tieteellisesti, taiteellisesti tai historiallisesti arvokas kulttuuriomaisuus, jonka tuhoutuminen köyhdyttäisi huomattavasti kansallista kulttuuriperintöämme. Haagin yleissopimus ei huomioi luonnonympäristöjä tai aineetonta kulttuuriperintöä

    8. Inventoinnin lähtökohdat 2/3 Kiinteän kulttuuriomaisuuden osalta mukana on keskeisiä ja kansallisesti merkittäviä muinaisjäännöksiä ja rakennettua kulttuuriomaisuutta edustavia kohteita. Kohteiden valinnassa on otettu huomioon: kohteen arkeologinen, rakennushistoriallinen, rakennustaiteellinen, ja/tai rakennustekninen merkitys kansallinen identiteetti- tai symbolimerkitys merkitykset, jota liittyvät kohteen käyttöön tai siihen liittyviin tapahtumiin Haag-inventoinnissa ovat edustettuina Suomen esihistorian ja historian eri kaudet, rakentamisen päälinjat ja yhteiskunnan ilmiöt. Valintakriteereitä ovat kohteiden säilyneisyys, edustavuus ja/tai pitkä ajallinen jatkuvuus. Rakennetun kulttuuriomaisuuden osalta inventoinnissa kiinnitetään huomiota myös rakennusten sisätilojen säilyneisyyteen. Rakennusperinnön suojelusta (LaRS 2010) annettuun lakiin kirjattuja suojelukriteereitä on hyödynnetty inventoinnin lähtökohtana.

    9. Inventoinnin lähtökohdat 3/3 Irtaimen kulttuuriomaisuuden suojien eli arkistojen, kirjastojen ja museoiden ja niissä sijaitsevien kokoelmien osalta inventoinnin lähtökohtana on kansalliskokoelman käsite. Kansalliskokoelmalla tarkoitetaan tässä yhteydessä seuraavia kokoelmia: Arkistojen osalta inventointi sisältää Kansallisarkiston ja sen alaiset seitsemän maakunta-arkistoa sekä täydentäviä muita arkistoja. Inventointiin sisältyy maamme hallinnon, politiikan, elinkeinoelämän, järjestötoiminnan sekä kulttuurielämän keskeiset arkistoaineistot. Kirjastojen osalta lähtökohtana ovat Kansalliskirjaston kokoelmat, niitä täydentävät vapaakappalekirjastokokoelmat ja näitä tukevat muut aineistot. Museoiden osalta kansalliskokoelman ytimen muodostavat Kansallismuseon, Valtion taidemuseon ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmat. Muita taide- ja kulttuurihistoriallisia museokokoelmia arvioitaessa on otettu huomioon kokoelman ikä, harvinaisuus, edustavuus ja/tai liittyminen kansallisen historian merkittäviin henkilöihin, tapahtumiin tai ilmiöihin. Lisäksi osa irtaimen kulttuuriomaisuuden suojina toimivista rakennuksista sisältyy inventointiin myös rakennettua kulttuuriomaisuutta edustavina kohteina.

    10. Haag-inventoinnin sisältö Kiinteää ja irtainta kulttuuriomaisuutta edustavia kohteita Valmisteluvaihe (09/2011) yht. noin 500 kohdetta (sijaintia) Rakennettu kulttuuriomaisuus: 215 kohdetta Muinaisjäännökset ja vedenalaiset muinaisjäännökset: 124 kohdetta Arkistot ja kirjastot: 37 kohdetta Museot ja taidemuseot: 133 kohdetta Museolaivat: 4 kohdetta Muistomerkit: 7 kohdetta

    11. Haag-inventointi, Kohteet kulttuuriomaisuuslajeittain tilanne 09/2011

    12. Haag-inventointi Kohteet sotilaslääneittäin tilanne 09/2011

    13. Haag-inventointi Kohteet maakunnittain tilanne 09/2011

    15. Viranomaiskäyttö Viranomaiskäyttö; normaali- ja poikkeusolojen varautuminen Haag-kohteiden yksilöinti, sijaintiin perustuvat kohteet Inventoinnin tietokanta kaksitasoinen: kiinteistö (kohde) ja rakennustaso Poikkeuksena maailmanperintökohteet, joista huomioidaan maailmanperintösopimuksen aluerajaus

    16. Viranomaiskäyttö OKM koordinoi hallinnonalojen välistä yhteistyötä kulttuuriomaisuuden turvaamiseksi Museovirasto toimii keskeisenä asiantuntijaviranomaisena tehtävänä kohteiden määrittely, inventoinnin ylläpitäminen ja päivittäminen asiantuntija-avun antaminen yhteistyössä muiden asiantuntijatahojen, mm. Kansallisarkiston kanssa

    17. Inventoinnin käyttö: Puolustusvoimat Alueiden käyttö harjoitustoiminnassa Tietoisuus kohteiden sijainnista jo suunniteltaessa normaaliaikana poikkeusolojen aikaisia alueiden ja rakennusten käyttötarpeita Eri asejärjestelmien maalittaminen Lisäksi esimerkiksi pelastusviranomaisille annettavan puolustusvoimien virka-avun suunnittelussa

    18. Inventoinnin käyttö: Pelastusviranomaiset Pelastuslaki ja –asetus (379/2011), valmiuslaki (1080/1991) Asetus pelastustoimesta: pelastussuunnitelma tulee laatia kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuurimaisuudeksi määriteltyihin kohteisiin  sekä erinäisten lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin

    19. Lisätietoja: www.nba.fi > Etusivu > Museovirasto >Haag

More Related