SALLI OSALLISUUS! Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys 75 v.

2. SALLI OSALLISUUS!Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys 75 v. Mona Särkelä-Kukko 3.10.2013

3. Sisältö: • Mistä puhumme kun puhumme osallisuudesta? • Osallisuuden ulottuvuudet • Osallisuusvajeet

4. Mitä on osallisuus? • Osallisuus on käsitteenä moniulotteinen ja vaikeasti rajattava • Kuvaa yksilön kiinnittymistä yhteisöön ja yhteiskuntaan • Merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista • Linkittyy mm. yhteisöllisyyteen, toimijuuteen, sosiaaliseen pääomaan, luottamukseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen • Osallisuuden kokemukset ovat kytköksissä ihmisen henkilökohtaiseen elämismaailmaan, identiteettiin ja sosiaalisiin verkostoihin. • Ihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja yhteiskunnassa esimerkiksi työn ja harrastusten, osallistumis- ja vaikuttamistoiminnan kautta • Osallisuus on pieniä arjen asioita: kuulluksi ja huomioiduksi tulemista, omaan elämään linkittyviin asioihin vaikuttamista ja omista asioista päättämistä, keskusteluja ja tapaamisia. • Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima

5. Osallisuus yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla • Osallisuus yhteiskunnan tasolla • Tarvitsee toteutuakseen demokratiaa, kansalaisyhteiskuntaa, kansalaisosallistumista ja aktiivista kansalaisuutta • Osallisuus yhteisön voimavarana • Edellyttää sosiaalisia verkostoja, luottamusta, sosiaalista pääomaa ja vastavuoroisuutta • Osallisuus yksilön kokemuksena • Tarkoittaa identiteettiä, eheyttä, vaikutusmahdollisuuksia, voimaantumista ja toimijuutta (ks. Esim. Rouvinen-Wilenius & Koskinen-Ollonqvist 2011) Tarkastelussa osallisuus yksilön kokemuksena/näkökulmasta

6. Osallisuus jostakin, johonkin ja jossakin • Osallisuutta jostakin – osuus jaettavissa • Oikeus yhteiskunnan jäsenyyteen ja yhteiskunnan tuottoon • Osallisuutta johonkin – mukana rakentamassa • Yhteisöllisyys (lähiyhteisöt, työyhteisö, ihmissuhteet) • Oikeus yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumiseen • Osallisuutta jossakin – huolenpidon kohde • Mukana olo yhteisöissä/yhteiskunnassa ilman odotuksia (esim. Nivala 2008; Ilmonen 2011)

7. Osallisuus • Kohtaamista • Kansalaiset arkiyhteisöissä • Osallistumista • Kansalainen osallistujana • Päämääränä osallisuuden kokemus • Vaikuttamista • Osallistumisoikeus • Rooli kansalaisena demokratiassa • Emansipaatiota • Subjektiivista tunnetta ja kokemusta • Osallistumis- ja demokratiataidot • Toimijuutta • Vuorovaikutusmekanismit, asemat, valtakysymykset • Identiteetti (vrt. Mattila-Aalto 2009)

8. Osallisuuden ulottuvuudet - lähtökohtia • Sen & Nussbaum(individualcapabilities, humancapabilities) • Taustalla Aristoteles & oikeudenmukaisuus-ajattelu • Yksilön hyvinvointi linkittyy hänen mahdollisuuksiinsa toimia niissä institutionaalisissa olosuhteissa, joissa elää • Yhteiskunnassa jokaisen tulee vapaasti voida määritellä oman elämänsä sisältö • Yksilön kykyihin luottaminen edistää koko yhteisön hyvinvointia • Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvä elämä • Allardt, Hyvinvoinnin ulottuvuudet • Elintaso (having), kuuluminen (loving) & itsensä toteuttaminen (being) • Yksilön resurssit muodostuvat tarpeiden tyydyttämisestä, arvojen toteutumisesta ja sosiaalisesta kuulumisesta • Osallisuus on hyvin monitasoinen ja -syinen tuntemisen, kuulumisen ja tekemisen kokonaisuus

9. Osallisuuden kokemuksiin vaikuttavat Yhteiskunnanrakenteet ja asenneilmapiiri • Yhteiskunnallinen asenneilmapiiri • Talous, turvallisuus, politiikka, hallinto • Yhteiskunnallinen keskustelu • Demokratian tila • Vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekoon • Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet • Kansalaistoiminnan laajuus • Rakenteiden määrittelemä yksilön yhteiskunnallinen asema • 2000-luvun Suomessa osallisuuden yhteiskunnalliset rakenteet ovat hyvin erilaisia ja eri ihmisryhmiä suosivia kuin 1900-luvun alun Suomessa

10. Osallisuuden kokemuksiin vaikuttavat Yksilön voimavarat • Arkitodellisuus • Elinolosuhteet • Elämänkokemukset • Yksilön kehitysympäristö • Sosiaaliset suhteet • Perusturvallisuus ja luottamus • Yksilöiden voimavarat vaihtelevat elämäntilanteen mukaan • Yksilöllä ei ole aina mahdollisuutta, kykyä tai jaksamista hyödyntää voimavarojaan • Yksilöllä voi olla käytössään voimavaroja, joita yhteiskunnan tasolla ei osata tunnistaa

12. Osallisuusvajeet Osattomuus pahimmillaan laaja-alaista elinolojen, elämäntapojen ja elämisen laadun puutteiden esiintymistä • Faktoja: • Eriarvoisuudesta on muodostunut Suomeen pysyvä olotila • Yhteiskunta on vahvasti polarisoitunut • Ongelmat kasautuvat usein samoille ihmisille ja perheille, jotka tarvitsevat useiden tahojen yhdessä tuottamia palveluja • Tutkimusten mukaan elämänlaatua heikentävät erityisesti työttömyys, työkyvyttömyyseläkkeellä olo, toimeentulotuen asiakkuus ja alhainen koulutustaso • Osallisuus omaa itseään koskevaan päätöksentekoon ja osallistumismahdollisuudet laajemmin osallisuusvajeista kärsivillä heikommat kuin ihmisillä keskimäärin • Toiminnan puutteen ja sosiaalisen eristäytymisen välillä vallitsee vahva yhteys. Tekeminen on itsensä toteuttamisen edellytys

13. Osallisuusvajeet • Kansalaiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan heikosti omaan elinympäristöönsä ja yhteiskuntaan • Niukka koulutus ja pienet tulot näyttävät olevan tärkeimpiä passiivisuuden selittäjiä • Yhteiskunnan rakenteet, kansalaisuus ja osallisuus määritelty valtaväestön näkökulmasta – erilaisuudelle jää vähän tilaa • Toisaalta jokaiseen väestöryhmään liittyy ennakkoasenteita, jotka saattavat vaikeuttaa osallisuuden kokemusten syntymistä • Esimerkkinä ikääntyneet vrt. Milla Risku/ Eloisa ikä -ohjelma

14. Osallisuusvajeet vs osallisuus Kärjistetysti kaikista heikoimmassa asemassa olevien osallisuus: • Osallisuutta tarkastellaan helposti viranomais- ja aktivointipolitiikan näkökulmista -> osallistamista • Yksilöllä vastuu aktivoitua viranomaisten vaatimalla tavalla, mutta ei valtaa vaikuttaa niihin muotoihin, joilla osallistua • Toimeentulotuensaajien, työttömien aktivointi ja karenssit • ”Osallisuus” on toimenpiteiden kohteena olemista eri yhteiskunnan tasoilla • Osallisuus on mahdollisena tulevaa osallisuutta • Päihteidenkäyttäjien osallisuus hoitokytkös-osallisuutta • Asunnottomien osallisuus mahdollistuu kotiin pääsyn jälkeen • Osattomuus omaa elämää koskevassa päätöksenteossa • Vakavasti sairaan tai ikääntyneen arkielämän päätöksenteko saattaa siirtyä hoitohenkilökunnalle tai omaisille

15. Heikommassa asemassa olevien osallisuutta lähestytään helposti osallistavasta ja aktivoivasta näkökulmasta sen sijaan, että keskityttäisiin omaehtoisen osallistumisen mahdollisuuksien lisäämiseen ja osallistumisen kynnyksen madaltamiseen (järjestelmien näkökulma) Suomalainen yhteiskunta sietää edelleen huonosti erilaisuutta, joka vaikeuttaa osallisuuden kokemusten syntymistä arkiyhteisöjen ja kanssakäymisen tasolla

16. Suomalaisen kansalaisen stereotypia on terve, työssäkäyvä, lakia noudattava, heteroseksuaalinen ja suomalaisen identiteetin omaava kansalainen. Stereotypian takaa jää usein huomaamatta rajapinnalla elävät. Heidän osallisuutensa on usein toimenpiteiden kohteina olemista, ei tasavertaista osallisuutta yhteiskunnassa. NÄE STEREOTYPIAN TAAKSE, SALLI OSALLISUUS!

17. Lähteitä: • Allardt E. (1976) Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo. • Ilmonen Kari esitys Sosiaali- ja terveysturvan päivillä 21.8.2011 • Mattila-Aalto M. (2009) Kuntoutusosallisuuden diagnoosi. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 81/2009. • Nivala, Elina (2008) Kansalaiskasvatus globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnassa. Kansalaiskasvatuksen sosiaalipedagoginen teoriakehys. Snellman-instituutin A-sarja 24/2008, Kuopio • Nussbaum M. (2000) Women and Human Development. The Capability Approach. University Press, Cambridge.Pohjola A. (1994) • Pohjola A. (1994) Näemme köyhyyden, mutta emme köyhiä. Teoksessa: Heikkilä M. & Vähätalo K. (toim.) Huono-osaisuus ja hyvinvointivaltion muutos. Gaudeamus,Tampere. 191–211 s. • Pohjola A. (1995) Asiakkaasta kansalaiseksi? Teoksessa Väärälä R. (toim.) Asiakkaat verkossa? Hyvinvointipalveluprojektin osaraportti 6. Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja no: 44, Rovaniemi. 89-106s. • Rouvinen-Wilenius p. & Koskinen-Ollonqvist (toim.) (2011) Tasa-arvojaosallisuusväyläterveyteen. Terveydenedistmisenkeskus. • SenA. (1999) Development as freedom. University Press, Oxford. • Särkelä M., Viander R., Häkkilä K. & Blomqvist J. (2009) Jokainen on kansalainen. Huono-osaisten osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Jyväskylän yliopisto. e-julkaisu: http://kans.jyu.fi/tutkimuksia/copy_of_aineistot/esitysaineistoja/JokainenOnKansalainen2009.pdf/view • Särkelä M. (2009) Miten huono-osainen voi olla osallinen? Jyväskylän yliopisto. • Särkelä M. (2013) Osallisuuden eriarvoisuus ja eriarvoistuminen (julkaisematon artikkeli)

18. KIITOS! Suomen Setlementtiliitto Mona Särkelä-Kukko mona.sarkela-kukko@setlementti.fi 050 341 3258 www.setlementti.fi