Hankasalmen puheenvuoro

1. Hankasalmen puheenvuoro Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen seutukierroksen keskustelutilaisuudessa 9.12.2010 Matti Mäkinen/kunnanjohtaja

2. Hallituksen esitys 26.11.2010: Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttä vahvistavat säännökset, joiden mukaan yhteistoiminta-alueelle tulee siirtää perusterveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuollon tehtävät kokonaisuutena. Edellä esitetystä poiketen yhteistoiminta-alueeseen kuuluva kunta voisi kuitenkin jatkossakin huolehtia lasten päivähoitoon sekä lasten kotihoitoon ja yksityisen kodinhoidon tukeen liittyvistä tehtävistä. • Esityksen mukaan kuntien ja yhteistoiminta-alueiden tulee täyttää laissa edellytetyt väestöpohjat vuoden 2013 alusta. Laissa perusterveydenhuollon lisäksi siirrettäväksi edellytetyt sosiaalihuollon palvelut tulee siirtää yhteistoiminta-alueille viimeistään vuodesta 2015 alkaen

3. Yhdessä toimien – terveyttä tukien

4. Jyväskylän terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen Visio Terveydenhuolto edistää vaikuttavilla, laadukkailla ja kustannustehokkailla palveluillaan yksilön ja väestön terveyttä. Tavoite Kansanterveyttä edistetään ja väestöryhmien välisiä terveyseroja vähennetään terveyspalvelutarpeiden mukaisesti terveyttä edistämällä, sairauksia ehkäisemällä ja hoitamalla sekä kuntouttamalla. Toiminnoissa vastataan väestön terveyspalvelutarpeisiin riittävillä ja laadukkailla palveluilla huomioiden lainsäädännön velvoitteet sekä toimintaympäristön muutoksen ja monikulttuurisuuden haasteet. Potilaan omaa osallistumista aktivoidaan. Palveluissa korostuvat avohoitopainotteisuus, tarkoituksenmukainen työnjako, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus sekä moniammatillinen yhteistyö.

5. Palvelut ja toiminnot kunnan alueella (lähipalvelut/alueelliset palvelut) tulevaisuudessa • Vanhusten palvelut - Kotihoito ja tukipalvelut - Päiväkeskukset - Palveluasuminen (sekä tavanomainen että ympärivuorokautinen), tukiasuminen - Pitkäaikainen laitoshoito/hoivahoito (ent. terveyskeskussairaala) • Omaishoidon tuki ja perhehoito (vanhukset ja vammaiset) • Kehitysvammaisten toimintakeskus, asuntola ja tukiasuminen • Kuljetuspalvelut - SHL -kuljetuspalvelut - VPL -kuljetuspalvelut

6. Palvelut ja toiminnot kunnan alueella (lähipalvelut/alueelliset palvelut) tulevaisuudessa • Sosiaalityö - Toimeentulotuen myöntäminen, välitystilien hoito - Aikuissosiaalityö - Kuntouttava työtoiminta ja palveluohjaus - Päihdetyö ja -huolto: ehkäisevä päihdetyö ja päihdehoito osana perustyötä, hoidon tarpeen arviointi/maksusitoumukset (mm. laitoskuntoutukseen) - Lastensuojelu: ehkäisevä lastensuojelu (ml. koulutyön tuki), avohuollon lastensuojelutyö - Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö (ehkäisevä, lastensuojelun avohuolto)

7. Avosairaanhoito Omalääkäri – omahoitaja –järjestelmä ammattiryhmien välinen työnjako Omahoidon tukeminen ”Hoitokarttaohjantaiset” hoitomallit Lääkärityö neuvoloihin, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kotisairaanhoitoon palvelutaloihin, vanhainkoteihin

8. Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Neuvolatoimintojen sisältöjen yhtenäistäminen; sairaanhoidollinen toiminta terveysasemille Asetuksenmukainen (minimi)resurssointi Matkailijoiden rokotustoiminnan keskittäminen –suunnitelma Vastuulääkäritoiminta

9. Suun terveydenhuolto Varhaishoidon vahvistaminen Omahammaslääkäri – omahoitajajärjestelmä Ajanvarauksen keskittäminen Jyväskylässä, Muuramessa ja Hankasalmella oma ajanvaraus Yhteyspalvelu jatkuu (tekstiviestit, sähköinen asiointi) Jyväskylän alueella hammashoitolan valintamahdollisuus Erikoishammashoidon keskittäminen Hannikaisenkadun hammashoitolaan (oikomishoitoa myös Muuramessa ja Hankasalmella) Hammashoidon päivystyspalvelujen keskittäminen pääsääntöisesti Hannikaisenkadun hammashoitolaan Viikonloppupäivystys jatkuu keskitettynä ennallaan

10. Palvelut ja toiminnot yhteistoiminta-alueella (seudulliset palvelut) tulevaisuudessa • Vanhusten palvelut - ”Laitostasoinen” hoito (esim. ”raskas dementiahoito) • Vammaisten ja kehitysvammaisten palvelut - Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja etuuksien myöntäminen (kuljetuspalvelut pois lukien) - Vaikeavammaisten palveluasuminen ja laitostasoinen hoito - Vammaisten päivätoiminta (ei kehitysvammaisten) • Perheneuvolapalvelut • Lastenvalvojan tehtävät, adoptioasiat

11. Palvelut ja toiminnot yhteistoiminta-alueella (seudulliset palvelut) tulevaisuudessa • Sosiaalityö - Päihdepalvelut: laitoskatkaisu, polikliiniset päihdepalvelut, huumekorvaushoidot - Lastensuojelu: sijaishuollon järjestäminen ja seuranta, sijaisperheiden rekrytointi ja tukeminen, jälkihuoltotyö ja jälkihuollon palvelut (esim. tuettu asuminen), erityispalvelut - Poliisilaitoksen sosiaalityö • Sosiaaliasiamiestoiminta • Sosiaalipäivystys (lakisääteinen) • Talous- ja velkaneuvonta

12. Keskitetyt palvelut Erikoislääkäritoiminta: konsultatiivisuus ja koulutuksellisuus Kuntoutuksen (ml. veteraanikuntoutus) yhtenäiset toimintamallit Tähystystutkimustoiminta; keskittäminen Kyllön terveysasemalle v. 2013 Reumavastaanotto Kyllön terveysasemalla; konsultatiivisuus Diabetesvastuuhoitajat ja –vastuulääkärit 6 terveysasema-alueelle Potilastietojärjestelmätuki –sovellusyksikkö Tulevaisuudessa terveyskeskussairaalatoiminta Hankasalmen osalta todennäköisesti

13. Palvelut ja toiminnot laajan väestöpohjan alueella tulevaisuudessa • Seksuaalisen hyväksikäytön tutkimus ja hoito (lapset) • Lastensuojelun erityisen huolenpidon yksiköt (mm. huumehoito) • Päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutuspalvelut erityisryhmille • Kehitysvammaisten erityishuollon viranomaistehtävät • Kehitysvammaisten neuvola • Pienten erityisryhmien sekä monivammaisten palvelut • Tahdonvastainen hoito

15. Yhteistoiminnasta muissa palveluissa Päivystystoiminta: lähipäivystykset, keskitetty päivystys (K-S KS) Erikoislääkäreiden konsultaatiopalvelut: K-S KS, muut ostopalvelut Ensihoito ja sairaankuljetus: järjestämisvastuun siirtyminen K-S shp:lle 1/2012 Laboratoriopalvelut: KesLAB Röntgenpalvelut: fuusioituminen K-S shp:n röntgenyksikköön 1/2012(?) Aikuispsykiatria ja päihdehuollon erityispalvelut-> fuusioituminen K-S shp:n psykiatrian toimialueelle 1/2011 Logistiikka, hankintatoimi ja hankintojen kilpailuttaminen: -> yhteistoiminta / K-S shp Työterveyshuollon palvelut: -> tuottamisvastuun siirto 1/2011 Asiakas- ja potilastietojärjestelmien kehittäminen ja käyttö: yhteinen tietojärjestelmä (JYTE, Seutu-tk, K-S shp) 1/2011

16. Potilasasiamiestoiminta: toiminnan keskittäminen K-S shp:iin 1/2012(?) Rekrytointi: yhteistoiminta JYTE / K-S shp Yhteistoiminta suun terveydenhuollon viikonloppu-päivystyksessä Yhteistoiminta terveysasemien ja terveyskeskussairaaloiden käytössä (Vaajakosken terveysasema, Palokan terveyskeskussairaala,…) Yhteistoiminta investointisuunnittelussa (kts. edellä) Muu yhteistoiminta Yhteistoiminnasta muissa palveluissa

17. Mutta miten nyt edetään??? • Lähtökohta on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue tulee päätettäväksi ennemmin tai myöhemmin – ja toteutettavaksi 2015 alkaen tai myöhemmin • Rahoitusmallin tulee olla senkaltainen, että se turvaa asukkaiden tasa-arvoisen palvelusaannin myös lähipalveluissa – kunta siis rahoittaa pääosin omat palvelunsa jatkossakin • Osaltaan sitä edellyttää nykyinen verotulo-valtionosuusjärjestelmäkin – vaikka järjestelmä osin on epäreilu • Varsinaisen yhteistoiminta-alueen tulee muodostua aidosta yhteistoiminta-alueesta – muu on palapelin rakentamista, etenkin jos tavoitteena on yhteistyö myös kuntien muiden sektoreiden kanssa (maankäyttö, sivistystoimi, vapaa-aika)

18. Lähihistoriaa terveydenhuollon yhteistoiminnan suhteen- eli kiirus voi tulla • Takana Jyväskylän seudulla viisi vuotta valmistelua • 2005 syksyllä (ennen PARAS-hanketta siis!) lääkärikunta alkoi suunnitella yhteistä palvelujen järjestämisaluetta – 1. selvitysvaiheessa mukana Jyväskylän ja Keuruun seutukunnat • Laajennetun verkostokaupunkihankkeen projektina syntyi seututerveyskeskuksen esiselvitys vuonna 2006 • Jos jatketaan nykypohjalta kiirus ei niin todennäköinen Kunnanjohtaja Matti Mäkinen 2010

19. Keskeisimmät syyt JKL ja JYTE • Kuntalaistemme normaali elinpiiri on Jyväskylän seutu – sille tulee suunnitella myös yhteistoiminta • Asuminen • Liikenne • Työssäkäynti • Palvelujen käyttö (julkiset, kaupalliset ja harraste) • Joukkoliikenne vie Jyväskylään • Kaikki JKL:n isäntäkuntamallin kunnat kuuluvat normaaliin yhteistoiminta-alueeseen keskenään – selkeä ero srh-piirin malliin, jossa montaa elinpiirialuetta ja osa niistä osittain • Yhteinen maankäytön, liikenteen ja asumisen toimintasuunnitelma syntymässä JKL:n seudun kuntien välille – siihen linkittyvät palvelutkin, mitä suurimmassa määrin. • JYTE:ssä kuntahallinto – jolla myös merkitystä • Mahdollinen sosiaalitoimen siirtyminen jatkossa (Paras-jatko) Kunnanjohtaja Matti Mäkinen 2010

20. Miksi sitten tarve yhteistoimintaan • Paras-hanke ei tähän ole mikään ainoa syyllinen – se pitäisi keksiä nyt, jollei sitä jo olisi • Muutosta tarvitaan, jotta kuntalaisilla ylipäätään olisivat jatkossa palvelut tasavertaisesti olemassa • Henkilöstön saatavuus, erityisempien palvelujen asukaspohja, rahoitusmahdollisuudet  kaikki edellyttävät muutosta • Tanskassa mentiin suoraan minimissään 20 000 asukkaan kuntiin  Suomessa se ei olisi hyvä ratkaisu (maantiede kertoo jo siihen syynsä) • Yhteistoiminta-alueet sen sijaan hyvä vaihtoehto liitoksille, mutta toteutettava samassa hengessä Kunnanjohtaja Matti Mäkinen 2010

21. Kommentit esitettyyn malliin • On looginen linjaus, että maakunnassa on 3-6 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualuetta, jos tavoitteena aito seudullisuus ja palvelujen yhteiskäyttö • Yksi maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri sisältäisi sitten useita omia aluekokonaisuuksiaan / ihmisten elinpiirejä  ja ei olisi siis yhtenäinen alue • Perusteltu se kyllä olisi, jos tähdättäisiin yhteiseen rahoituspohjaan  mutta se taas etäännyttäisi palveluja

22. Toinen periaate • Sosiaali- ja terveydenhuollon täysi integraatio? • Tavoite hyvä lainsäädäntö huomioiden, mutta entä kuntien elinkaarimallit, miten tavoite istuu niihin • Ei siis enää sosiaali- ja terveyslautakuntia /perusturvalautakuntia kaikissa nyt/tulevaisuudessa  miten päätöksenteko organisoituu yhteistoiminnassa??? • Ei ihan olematon kysymys hallinnollisesti eikä toiminnallisestikaan – ratkaistavissa KH:n kautta?

23. Kolmas periaate • Säilytetään maakunnan eheys • Tavoite ok, mutta halu ja vastuu siinä pitää olla kunnilla  maakunnallisuudella ei saa kiristää • Nyt on reuna-alueiden kuntia, jotka niin toimivat ja kuntia jotka eivät toimi  ja lähes kaikki kunnat sijaitsevat reunalla (Kannonkoski, Uurainen, Petäjävesi, Jyväskylä, Muurame ja Laukaa vain eivät) • Ja osa muodostaa jo muissa yhteistoiminnoissa hyvinkin maakunnan rajoista piittaamattomia alueita (esim. maaseutuhallinto, ympäristöterveys) jos kehitys jatkuu, herää siis kysymys, mikä on näiden kuntien normaali elinpiiri nykyisin? • Hallinnollisilla ratkaisuilla ei pitkälle pötkitä – yhteistoimintaan on oltava aito halu sekä aidot elinpiiristä lähtevät perusteet

24. Itse mallin kehittelystä • Olennaista muistaa, että päätäntävalta vielä ja toivottavasti jatkossakin kunnilla  missä roolissa tämän selvitystyön valmistelussa päättäjät jatkossa? • Nyt valmistelu tässä selvitystyössä viranomaisvetoista, jossa hyvää asiantuntemus, verkostot, tieto ja taito • Päällekkäistä suunnittelutyötä ei kannata paljon tehdä • Kuntia ei taas voi ulkoistaa oman keskeisen ratkaisun suunnittelusta – ja toisaalta sitä ratkaisua tämän selvitystyön kautta ja esillä olevan mallin kautta on hyvä suunnitella • Seutukuntakierrokset ja seminaarit pidettävä siis herkällä korvalla – ja toisaalta kuntien oltava aktiivisia, jotta kuntalaisten ääni tulee kuuluville päättäjien kautta

25. Summa summarum • Ministeritasoltakin on kommentoitu isäntäkuntamallia vertaamalla muita kuntia siinä rengin asemaan isännän rinnalla, vaikka vähintään emäntäpiikoja ollaan… - eli hyvä valmistelukulttuuri kuvaa JYTEä ja luottamuskin • Nyt ollaan päättämässä ehkä jo lähivuosina kuntaliitoksiin verrattavan kokoluokan tapahtumista, jos koko sote yhteistoiminta-alueella – tätä hankkeen valmistelua kannattaa siinä hyödyntää • Toisaalta kuntia on aidosti kuultava • Ja loppujen lopuksi kunnat tekevät itse ratkaisut yhteistyössä yhteistyökuntiensa kanssa ja kunnilla säilyttävä vaikutusvalta

26. eli • Hankasalmi lähtee sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valmistelussa samoista periaatteista, kuin tähänkin saakka terveydenhuollon yhteistoimintavalmistelussa • Olennaista on nyt saada ensin terveydenhuollon yhteistoiminta toimimaan ensin • Asiantuntijahanketta kuullaan kunnassa tarkasti, mutta päätökset yhteistoiminnan suhteen tehdään myös nimenomaan kunnassa ja Jyväskylän seudun kuntien välisissä neuvotteluissa – ja JYTE-pohjalta

27. Oma tärkein periaatteeni kunnalliseen yhteistoimintaan Yhteistoimintaa tulee tehdä alueella joka yhteisesti jo toimii  eli palveluja käytetään ja töissä käydään kuntarajoista piittaamatta kuntalaisten itsenäisten valintojen kautta ja vaikkapa uutta asuntoa etsittäessä katsotaan koko tuon alueen tarjontaa