1 / 14

Raha & rahapolitiikka:

Raha & rahapolitiikka:. Rahan tehtävät taloudessa: 1) Arvon mitta 2) Arvon säilyttäjä 3) Vaihdon väline Tärkein toteuttaja käytännössä keskuspankki Ennen Suomen Pankki, nyt Euroopan Keskuspankki EKP Myös valtiovarainministeriö osallistuu RaPo:n toteutukseen (esim. viite- ja viivästyskorot)

radwan
Download Presentation

Raha & rahapolitiikka:

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Raha & rahapolitiikka: • Rahan tehtävät taloudessa: • 1) Arvon mitta • 2) Arvon säilyttäjä • 3) Vaihdon väline • Tärkein toteuttaja käytännössä keskuspankki • Ennen Suomen Pankki, nyt Euroopan Keskuspankki EKP • Myös valtiovarainministeriö osallistuu RaPo:n toteutukseen (esim. viite- ja viivästyskorot) • Tehtävät: • Korkotason säätely • Valuuttavarannon ylläpito • Käteisen rahan levitys • Lainat liikepankeille • Valuuttakurssin tukeminen (kun tarpeen)

  2. Mikä kaikki on ”rahaa”? • Taloustieteen määritelmiä: M1 = Suppea raha = Setelit + kolikot + käteistalletukset M2 = Lavea raha = M1 + määräaikaistalletukset M3 = M1+ M2 + Pankkien liikkeelle laskemat lyhytaikaiset arvopaperit HUOM! - Käteistalletukset sisältävät sähköisen rahan, kuten sirukorttien rahat yms. - Määräaikaistalletus = Voi nostaa vain sovitun määräajan jälkeen • M3:ssa tarkoitetaan ilmeisesti pankkien velkakirjoja

  3. Erilaisia rahajärjestelmiä: • Jalometallikanta - Yleensä kultakanta • Keskuspankki varaa itselleen kultaa liikkeellä olevaa käteistä rahaa vastaavan määrän • Tarvittaessa rahan voisi siis vaihtaa jalometalliin • 1) Rahan arvo vakaa, luottamus rahan arvoon vakaa • 2) Valuuttakurssien stabiilius • Kultakannasta luovuttiin Suomessa 1931, ja muuallakin toisen maailmansodan jälkeen. • Nykyisin kuitenkin n. 60% maailman kullasta on vielä keskuspankkien holveissa. • Suomen pankin holveissa oli vuosituhannen taitteessa n. 60 tonnia kultaa!

  4. Suomen rahajärjestelmän lyhyt historia: • Ennen kultakantaa (1800-luvun lopulla) markka sidottu hopearuplaan. • Markka luotiin ¼ ruplan arvoiseksi, koska ruplan katsottiin olevan liian suuri yksikkö Suomen rahataloudessa • Suomen markka oli epävakaa toisen maailmansodan jälkeen => Runsaasti suuriakin devalvaatioita • 1991 markka sidottiin ecuun, päästettiin seuraavana vuonna kellumaan. Kelluva markka vuoteen 1996, jolloin liityttiin ERM:iin

  5. 2) Bretton Woodsin järjestelmä • 1944 luotu länsimaiden valuuttasysteemi • Sota oli köyhdyttänyt kultavarantoja maailmalla. Maailman rahajärjestelmällä (kultakanta) ongelmia • Ratkaisu: Dollari sidottiin kultaan, muut valuutat dollariin • Käytössä v. 1971 asti, jolloin liikkeellä olevien dollarien määrä oli jo niin suuri, ettei USA:n keskuspankki enää kyennyt takaamaan vaihtoa kultaan • Myös lähi-idän maiden öljydollarit v. 1973 jälkeen horjuttivat systeemiä • => Ratkaisuna ns. kelluvat valuutat (arvo vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan maailman valuuttamarkkinoilla) • Sijoittajien luottamus kansantalouden kehitykseen ratkaisee valuuttakurssikehityksen. Jos jonkin maan talouden uskotaan kehittyvän suotuisasti, valuuttakurssi nousee • Keskuspankin tukiostot ja talletuskorko voivat myös nostaa kurssia

  6. 3) EMS ja valuuttakori • Euroopassa luotiin 1979 järjestelmä, EMS (European Monetary System) • Uusi systeemi tarpeen Euroopan yhdentymisen kiihtyessä ja Bretton Woodsin systeemin romahdettua • Toteutus: kunkin EU-maan valuutoille laskettiin painoarvo (perusteena lähinnä kansantalouden koko) • Näin saatiin indeksinä toimiva laskennallinen valuutta ecu, johon kukin valuutta sidottiin • Jäsenvaluutat saivat vaihdella tietyissä puitteissa (teoriassa +/- 15%)

  7. EMU • EMU, eli European Monetary Union • 12 jäsenmaan talous- ja rahajärjestelmä • kansallisten keskuspankkien valta Euroopan keskuspankille (EKP) • Ns. Emu - kriteerit: • 3% katto budjettivajeelle • 60% katto julkisen talouden velalle (% BKT:sta) • Valuuttojen kurssit lukittiin 1999, ja vuoden 2002 käyttöön Euro. • Kansallinen valuutta Euro Vaihtokurssina on vuonna 1999 lukittu taso • => 1 Euro = n. 5.94573 mk.

  8. EMUn edut ja haitat: + Valuuttakurssiriskit euroalueella pois + Valuutanvaihtokustannukset pois + Hinta- ja palkkavertailu helpompaa + Aiempaa vakaampi valuutta + Korkotaso ollut alhaisempi • Päätösvaltaa EKP:lle • Suomen painoarvo/vaikutusvalta vähäinen * Kansallisen valuutan devalvaatiomahdollisuus pois ( + vai - ???)

  9. Rahapolitiikka: • Valtiovallan ja/tai keskuspankin harjoittamaa • Tärkeimmät instrumentit: • Korkotaso • Liikkeellä olevan rahan määrä • lisäksi valuuttakurssin säätely (jos mahdollista) = Valuuttakurssipolitiikka

  10. Korkotason vaikutus: • Keskuspankki voi nostaa korkotasoa, jolloin: • Lainanotto vähenee, säästäminen lisääntyy => Kulutus alenee • Kätevä työkalu inflaatioon ja ”ylikuumenneeseen” taloustilanteeseen • Koron lasku aiheuttaa päinvastaisen vaikutuksen ja piristää taloutta • Korkoon voidaan vaikuttaa ohjauskoron (repokoron) nostolla tai rakenteellisilla markkinaoperaatioilla (arvopaperikaupat)

  11. Tärkeimmät korot: • Euribor : EKP:n viitekorko, joka on keskiarvo n.60 eurooppalaisen pankin korkonoteerauksesta (= millä korolla ne haluavat lainaa) • 1-12 kk. sekä 1 viikon noteeraukset (miksi 12 kk on korkeampi kuin esim. 1 kk ???) • EKP määrittelee ohjauskorot: • Perusrahoitusoperaatioiden korko (kiinteä ja vaihtuva) (kutsutaan myös ns. Repo-koroksi), jolla se lainaa liikepankeille, ja liikepankit voivat ”huutaa” lainoja korolla joka on hieman suurempi kuin huutokauppakorko, riippuen lainojen kysynnästä) • Myös maksuvalmiusluoton korko ja talletuskorko

  12. Liikepankkien korot: • Jokaisella liikepankilla omat viitekorkonsa, jota ne käyttävät lainojen korkotason pohjana • Lainakorko = Viitekorko + korkomarginaali • Korkomarginaalin suuruus riippuu lainan määrästä ja luoton riskeistä

  13. Muut: • Valtiovarainministeriö julkaisee puolivuosittain peruskoron, joka on keskiarvo edeltäneen kolmen kuukauden ajalta vallinneesta 12kk Euribor tasosta pyöristettynä 0,25% tarkkuudella • Käytetään pohjana viivästyskorolle (peruskorko + 7) % • EKP:n maksuvalmiusluotto on liikepankille annettava kallis, 1 vrk luotto niiden hetkellisten, maksuliikenteestä johtuvien rahatarpeiden kattamiseen. Sen korko, eli Eoniakorko lasketaan euromääräisillä rahamarkkinoilla toimivien suurten pankkien ilmoittamien vakuudettomien yön yli -talletusten korkojen painotettuna keskiarvona.

  14. Rahan määrä instrumenttina: • Liikkeellä olevan rahan määrä: • Liian vähäinen rahan määrä haittaa taloutta. Sijoitettavaa rahaa vähemmän, korot pyrkivät nousemaan • Toisaalta nopea rahan määrän kasvu aiheuttaa inflaatiota, ellei tuotannon kasvu pysy samassa vauhdissa mukana

More Related