1 / 31

Yleislääketieteeseen erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa

Yleislääketieteeseen erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa. Liisa Karttunen Paula Vainiomäki Kati R etsu-Heikkilä. S idonnaisuudet.

quito
Download Presentation

Yleislääketieteeseen erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Yleislääketieteeseenerikoistuminen Suomessaja Euroopassa Liisa Karttunen Paula Vainiomäki Kati Retsu-Heikkilä

  2. Sidonnaisuudet • Liisa Karttunen (pj), yle erikoistuva, Helsingin kaupunki/Pohjoinen päihdepoliklinikka, NLY:n edunvalvontavaliokunnan jäsen, SLL:nHki:n edunvalvontavaliokunnan jäsen • Paula Vainiomäki, SYLY vara-pj ja kv-sihteeri, TY yle-professori (ma), TYKS ja SatKS, Pete-ylilääkäri, Duodecim valtuuskunta, ProMedico hallitus, aiemmin pitkään EURACT-council • Kati Retsu-Heikkilä, yleeval, Oulunsalon ta Oulu; NLY:n valtuuskunnan jäsen; SLL:n Oulun professiovaliokunnan jäsen

  3. 1. KYSYMYS • Miksi yleislääketieteeseen kannattaa erikoistua? • Parikeskustelu; valitse vieruskaveri, jota tunnet vähiten • Aikaa 3 min

  4. Yleistä erikoislääkärikoulutuksesta • EU:ssa ei toistaiseksi tunnusteta yleislääketieteen erikoislääkärin tutkintoa • SpecificTraining in General MedicalPractice on esitelty omassa luvussaan, muut erikoisalat kaikki samassa direktiivissä. Kolmen vuoden koulutus, moni maa pidentää ad 4 vuotta. Suomessa vastavalmistunut voi ilman koulutusta olla ns. yleislääkäri. • Muilla aloilla UEMS-boardit(joita esim. SLL tukee) • Yleislääkäreillä UEMO ja WONCA

  5. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus Suomessa • Yliopistoissa yhteisesti sovitut pysyväismääräykset mutta yliopistokohtaiset koulutusvaatimukset. • Ohjeet ja käytäntö kaukana toisistaan • Kenellä vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa? • Yliopisto ei saa rahoitusta erikoislääkäritutkinnoista • Työnantajan intressi ei ole ”kouluttaa” erikoislääkäreitä yleislääketieteeseen vaan saada virat täyteen, • EVO-raha ei aina kohdennu oikeaan osoitteeseen • Entäs erikoistujan intressi? • Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen ja rahoitusjärjestelmään suunnitteilla muutoksia?

  6. Eurooppalainen yleislääkäri? • Yhtenäisyyttä koulutuksessa ei ole ja koulutuksia on vaikea vertailla • Perusopetuksen yleislääkärikoulutus vaikuttaa (Suomen erivapaus kahden vuoden YEK-koulutukseen perustuu perusopetuksen käytännöllisyyteen) • Internship-järjestelmä: Onko GP-painotteista? • On maita, joissa yleislääketieteen erikoistuminenkin on pelkkää sairaalaa.

  7. Suomalainen yleislääkäri? • Tavoitteet eri yliopistoissa saman suuntaiset • Koulutusohjelmien suuret linjat ja rakenne myös varsin yhtenäiset, mutta sisällössä eroja • - sairaala- ja kliinisten alojen palvelun määrä • Johtamiskoulutus Helsinki vrt. muut • Teoreettisen koulutuksen määrä ja rajoitukset • Käytännössä paljolti kliinistä työntekoa ja lopussa sitten jättitentti – pitäisi saada suunnitelmallisemmaksi • Kliinisen palvelun kerääminen varsin/liian (?) vapaata, ei välttämättä varmista parasta mahdollista ”lopputuotetta” • Palautteen keräämisessä ja oppimisen arvioinnissa olisi kehitettävää, onko sitä?

  8. Mielipiteitä? • Onko hyvä, että koulutus on mahdollista suorittaa monella eri tavalla joustavasti? • Vai mahdollistaako sen, että koulutusta ei juuri ole? Missä olisi tasapaino? • Pitäisikö pyrkiä siihen, että YLE olisi erikoisala Euroopassakin?

  9. Onko tutkinnon tavoitteet määritelty? • Monissa maissa yleislääkärin työalue on tarkkaan ja tiukasti määritelty. • Entäs tutkinnon tavoitteet? • Tutkinnon tavoitteet löytyvät opinto-oppaista mutta voivat todellisuudessa jäädä kaukaisiksi erikoistuvalle • Tutoroinnin ja ohjauksen merkitys? Miten tilannetta voisi korjata?

  10. LAATU

  11. Miten ohjelmaan tullaan • Esim. Britanniassa ja Tanskassa on tiukka ”pääsykoe” – yleensä puolistrukturoitu haastattelu, hyvät tulokset • Miten Suomessa? • Ajopuuteoriako? • Yleislääketieteen arvostus esim. Suomi vrt. Tanska

  12. Erikoistumisen peruslinjat • Onko ohjelmassa muuta kuin työntekoa? • Peer Review, laaturyhmät • Teoriakoulutus, millaista? • Tutkimusaktiivisuus • Johtamiskoulutus • Strukturoidut tuutor-tunnit • Oletko laaturyhmässä, teetkö tutkimus- tai kehittämistyötä? • Käsitelläänkö tutortunneilla muutakin kuin päivittäisiä ongelmia? • Mitä tapahtuu sairaalapalvelun aikana? • Pitäisikö tulla välillä joko omaan terveyskeskukseen tai esim. yliopistoon

  13. Tanska: Practice return days • Sairaalapalvelunaikanaerikoistujatyöskentelee 1-2 päivääkuukaudessaterveyskeskuksessa • Yleislääkärinajattelutapasäilyyjakontaktiterveyskeskukseensäilyy • Voiseurataomiapotilaitaan • Huomaa, mitäsairaalapalvelunaikanatulisioppia • Tapaaterveyskekuksessatoimivanohjaajansa/kouluttajansa • Voikerätätutkimusaineistoaomaanprojektiinsa

  14. Palvelu vastaamaan tavoitteita • Peruskoulutusvaiheessa enemmän yleislääketiedettä ja näkökulmaa • PTH-yksikköjen roolin vahvistaminen? • Sairaalapalvelun tavoitteet? • ohjauksen ja tutoroinnin merkitys, • paluu välillä ”kotipesään” • yleislääketieteen erikoistuvien sairaalapalveluvirat • Oulu: 6 kpl, joita voi hakea 3 kk pätkissä = klinikassa ovat ”ekstraa” • Johtamiskoulutus, määrä? • Tutkimustyö? • Tavoitteissa on myös paljon muuta kuin ”kovaa biomedisiinistä” osaamista – miten tähän vastataan?

  15. GP-koulutusta kaikille – Oulun malli • 2 v kestävä 30 op vapaaehtoinen koulutus. 20 lähiopetuspäivää , välitehtävät,18-20 osallistujaa • Teoriaa, itsetuntemusta (sukupuu, verkostokartta, elämänjana), • potilastapauksia työnohjauksessa • WONCA-puu lihaksi • yleislääkärin identiteetin kehittäminen ja vahvistaminen, • työnhallinnan keinojen kehittäminen, omasta jaksamisesta huolehtiminen • 3. koulutus menossa, yliopisto ja PTH-yksikkö yhdessä • Kokemukset erittäin hyviä = PALAPELIN PUUTTUVA PALA? • Voisiko jatkossa olla vaatimuksena kaikille erikoistuville johtamiskoulutuksen tapaan?

  16. Miten arvioidaan? • Arvioidaanko matkan varrella? • Britit, Tanska ja Hollanti edelläkävijöitä arvioinnin kehittämisessä • Ruotsissa ohjaaja vastaa erikoistujan osaamisesta • Mitataanko laatu vasta lopussa? • Joissakin maissa kirjallinen kuulustelu

  17. WORK-BASED ASSESSMENTS

  18. UK – MITEN ARVIOIDAAN? • Mini-Clinical Evaluation Exercise ≥ 2 / rotation (CEX) • Direct Observation of Procedural Skills ≥ 4 / rotation (DOPS) • Case-based Discussion ≥ 2 / rotation (CbD) • Rater Form mini-PAT ≥ 2 / year (Peer Assessment Tool) • Self MiniPAT ≥ 2 / year

  19. UK - KUKA ARVIOI? Deanery 3x / rotation = 12 assess. / year Educational supervisor Clinical supervisors 2x / year Continous during rotation Assessor SpR Assessor Consultant Assessor MDT team Assessor other Self-assessment Trainee

  20. Tukeeko palaute ja arviointi oppimista? • Arviointi ja palautteen keruu pelkästään opintosuunnitelmassa? • Lokikirjoissa ja Ohjaajan oppaassa hyviä työkaluja – miten ne saataisiin käytäntöön- Tutorilla suuri vastuu mutta myös erikoistuvalla • Väli/osatentit? Tai muu arviointi • Konkreettiset tavoitteet joka jaksolle, arviointi toteutumisesta • Koulutusjärjestelmä pitäisi saada niin hyväksi että erikoistumistentti menettäisi merkityksensä • LAATUA EI VOI MITATA VAIN LOPUSSA!

  21. Ohjaajien/kouluttajien koulutus http://euract.eu/official-documents/

  22. Kuka maksaa ja mitä maksaa • palkkaus erikoistumisen ja internshipin aikana? • EVO • Yliopiston pinnat nollassa

  23. Kuka maksaa ja mitä ja millä ehdoilla? • Erikoislääkäritutkinnoista pinnoja yliopistolle? • Erikoistuvan lääkärin statuksella pitäisi pystyä liikkumaan palvelujärjestelmässä ilman rajoja joustavasti esim. 3kk pätkissä ilman loma tms. etuuksien menettämistä – Vaatii suunnitelmallisuutta ja käytäntöjen yhtenäisyyttä ja ohjausta • Ohjaajalääkäreiden palkkaus ja ajankäytön mahdollistaminen tärkeä asia, TUTOR ei vain nimi paperissa • EVO-rahat korvamerkittynä opetukseen • Erikoistuvan lääkärin virat terveyskeskuksiin, erillisiä YEK-vaiheen virkojen kanssa, ”kotipesä”-ajattelu • Vaaditaan myös panostusta virkalääkäreiden asemaan jotta erikoistuminen on mahdollista

  24. Millaisen mallin sinä haluaisit? • Millainen malli olisi hyvä? • Miten saada yliopisto-terveyskeskus ja erikoissairaanhoito toimimaan yhdessä?

  25. Mitä erikoistuva odottaisi? • Odotukset alkavat hahmottua vasta erikoistumisen lopussa eli kun on jo ”liian myöhäistä” • Suunnitelmallisuus, palvelujärjestelmän joustavuus jotta valintojaan tekisi erikoistumisen lähtökohdista • Palautteen (myös asiakkaat, työtoverit) saaminen pitkin erikoistumista, väliarvioinnit, ”välitentit?” • Perusterveydenhuoltoon erikoistuvien lääkäreiden virkoja = ”kotipesäajattelu” • Pitäisi olla mahdollista alkaa yleislääkäriksi myöhemminkin eli tietty määrä palveluita pitäisi voida hyväksyä ”jälkikäteen” jatkossakin?

  26. Tulossa ammattioikeuksien uudelleenarviointi? • Miten pidät kirjaa osaamisestasi? • ProMedico on luonut työvälineen taitoni.fi • Tulossa vähitellen tiukempi järjestelmä, nyt jo luvassa eurooppalainen ammattikortti ja jatkuvan ammatillisen kehittämisen osoittaminen. • Valtioiden on annettava raportti terveydenhuollon ammattilaisten jatko- ja täydennyskoulutuskäytännöistä EU-komissiolle.

  27. Resertifikaatio • Pitäisi olla osaamisen ja ammatillisen kehittymisen seuranta, elinikäinen prosessi • Pitäisi lähteä lääkärikunnan sisältä

  28. Yleislääkäreiden resertifikaatio-käytännöt Euroopassa Resertifikaatio Ei resertifikaatiota

  29. Yleislääkäreiden resertifikaatio-käytännöt Euroopassa Resertifikaatio-pakollinen Resertifikaatio-vapaaehtoinen Ei resertifikaatiota

More Related