1 / 45

Radioastronomia 18.9.2006

Radioastronomia 18.9.2006. http://kurp-www.hut.fi/edu/radioastronomia.html Laskarit: 11.10., 8.11. ja 29.11. Havaintotyö: 7.11 tai 15.11. (iltapäivä-ilta) Tentti: 20.12. klo 13. Ei luentoja 3.10., 17.10. Tänään: SM-säteily avaruudesta, Maan ilmakehä. Radioastronomian historia, Nobelit.

peggy
Download Presentation

Radioastronomia 18.9.2006

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Radioastronomia 18.9.2006 http://kurp-www.hut.fi/edu/radioastronomia.html • Laskarit: 11.10., 8.11. ja 29.11. Havaintotyö: 7.11 tai 15.11. (iltapäivä-ilta)Tentti: 20.12. klo 13. • Ei luentoja 3.10., 17.10. • Tänään: • SM-säteily avaruudesta, Maan ilmakehä. • Radioastronomian historia, Nobelit. • Radioastronomia Suomessa. • Maailmankaikkeuden rakenne. • Tähtitieteen käsitteistöä. • Tähtitieteelliset koordinaattijärj. • Aika.

  2. Metsähovi: 1.3 cm - 3 mm SEST: 3 mm - 1.3 mm

  3. Miksi radio? • Melko uusi tähtitieteen ala: paljon tutkittavaa. • Havaintoja 24h / vrk. • Uusia kohteita, uusia säteilymekanismeja... • (Vielä) jatkuva kehitys: uusia taajuusalueita, parempi herkkyys, parempi erotuskyky. • Interferometrian ylivoimainen erotuskyky. • Yhdessä muiden taajuusalueiden kanssa antaa kokonaiskuvan astronomisten kohteiden fysiikasta.

  4. Maapallon ilmakehä

  5. Ilmakehän vaikutus radioaaltojen etenemiselle • alarajan määrää ionosfääri: läpinäkymätön pitkille l, vaihtelee. • mm-alueella ilmakehän vaimennus kasvaa n mukana. • Kaasumolekyylit vaimentavat signaalia. • Hydrometeorit (sade, pilvet, lumi, jää, ...) sirottavat. • Pieni hiukkanen: absorptiovaimennus, suuri hiukkanen: sirontavaimennus.

  6. Radioastronomian historiaa • 1932 amerikkalainen insinööri Karl Jansky(Bell Telephone Lab.) • Tutki ukkosen radioliikenteelle aiheuttamia häiriöitä kehädipoliantennilla 20.5 MHz:n taajuudella (14.6 m). • Havainnoista löytyi tuntematon radiolähde, jonka voimakkuuden vaihtelun jakso oli sama kuin Maan pyörähdysaika tähtien suhteen  Linnunradan keskusta.

  7. ... historiaa • 1937 Grote Reber, radioinsinööri USA:sta: • Aluksi tuloksettomia kokeita Janskyn kosmisesta kohinasta lyhyillä aallonpituuksilla, 3.3 GHz (10 cm) ja 910 MHz, 9.5 m paraboloidiantenni takapihallaan Wheatonissa, Illinoisissa. • Vaihtoi yhä alemmille taajuuksille, 1940 160 MHz (1.87 m) OK. • 1944 julkaistussa paperissa kartta radiotaivaasta, josta erottuu selkeästi LR:n taso ja keskusta, sekä kaksi muuta maksimia Cygnus A ja Cassiopeia A. Image courtesy of NRAO/AUI

  8. ... historiaa • 1942 J. S. Hey: • Auringon radiosäteily havaittiin tutka-asemalla Englannissa, osoitti että häiriöt radiolähteyksessä eivät olleet peräisin vihollisen toimista vaan Auringosta, jossa oli menossa aktiivinen kausi ja runsaasti purkauksia. • 1944 J. G. Bolton & G. J. Stanley, Sydney: Ensimmäistä kertaa radiolähde identifioitiin optisen lähteen kanssa, Rapusumu (Äyriäissumu), Crab Nebula. • 1944 Reber mainitsi myös havainneensa Auringon radiosäteilyä, kaksi muuta jo tehneet saman havainnon, mutta julkaistiin vasta sodan jälkeen.

  9. ... historiaa • 1944 Leidenin yliopiston tähtitieteen prof. Jan Oort sai käsiinsä vanhempia ApJ:n numeroita, myös Reberin paperin. • Päätteli, että radioastronomiaa voisi käyttää LR:n kohteiden spektriviivojen tutkimiseen. • Henrik van de Hulst laski, että atomaarisen vedyn pitäisi näkyä 21 cm aallonpituudella. • Riippumattomasti samaan aikaan venäläinen Josef Shklovsky ennusti 21 cm viivan havaittavuuden ja ennusti myös molekyyliviivojen,mm. hydroksyyliradikaalin OH havainnot.

  10. ... historiaa • 1951 21 cm viiva havaittiin Englannissa (Ewen & Purcell), Hollannissa (Muller & Oort) + Australiassa (1952, Christiansen & Hindman). • 1963 löydettiin kvasaarit (M. Schmidt) ja OH-viiva (Weinreb & al.) • 1964 havaittiin viritetyn vedyn säteily (rekombinaatio), Z.V. & A.F. Dravskih. • 1965 3 K taustasäteily (Penzias & Wilson)  Nobel • 1967 löydettiin pulsarit (Bell & Hewish)  Nobel • 1968 löydettiin NH3 ja H2O -viivasäteilyt. Seuraavina vuosina löydettiin kymmeniä uusia viivoja. • 1975 superluminaarinen liike kaksoisradiolähteessä vapp > c.

  11. ... historiaa • Radioastronomia kehittyi nopeasti ja on lisännyt merkittävästi tietoamme maailmankaikkeudesta. • Tutkitaan sekä jatkuvaa spektriä, kontinuumia että spektriviivoja. • Radioastronomian avulla on tehty monia tärkeitä löytöjä: mm. pulsarit ja kvasaarit löydettiin radiohavaintojen perusteella. • Huom: 4 kertaa Nobel!

  12. Radioastronomian fysiikan Nobel-palkinnot • 1974: Sir Martin Ryle (1918–1984), Great Britain • "for his observations and inventions, in particular of the aperture synthesis technique” • Useampi pienempi teleskooppi saadaan toimimaan yhdessä siten, että lopputulos vastaa tilannetta, jossa olisi käytössä yksi jättimäinen teleskooppi, joka peittää koko käytettävän alueen. (Teleskoopit liikuteltavia, Maan pyörimisliike). • Ylivertainen erotuskyky verrattuna yksittäisiin teleskooppeihin. •  VLBI, avaruus-VLBI.

  13. ... Nobelit • 1974: Anthony Hewish (1924–), Great Britain • "for his decisive role in the discovery of pulsars” • V. 1967 aloitettiin havainnot, joiden perusteella löydettiin jaksollisesti sykkivät radiosäteilijät, pulsarit. • Todistavat samalla neutronitähtien olemassaolon ja auttavat ymmärtämään tähtien kehitystä. • Pulsareita tunnetaan nykyisin myös röntgenalueella ja jopa optisella. • Tunnetuin pulsari lienee Rapusumun keskellä oleva kohde. • Todellisuudessa varsinaisen löydön teki Hewishin oppilas Jocelyn Bell.

  14. ... Nobelit • 1978: Arno A. Penzias (1933–) & Robert W. Wilson (1936–), USA • "for their discovery of cosmic microwave background radiation” • 1960-luvulla tekivät kokeita 7 cm aallonpituudella, jotka paljastivat kosmisen taustasäteilyn (CMB). • Peräisin alkuräjähdyksestä, jonka jälkeen lämpötilat laskeneet, nyt 3 K. • Löytö auttaa ymmärtämään alkuräjähdystä, maailmankaikkeuden syntyvaiheita ja kehitystä alkuräjähdyksen jälkeen.

  15. ... Nobelit • 1993: Russel A. Hulse (1950–) & Joseph H. Taylor, Jr. (1941–) • "for the discovery of a new type of pulsar, a discovery that has opened up new possibilities for the study of gravitation” • Löysivät binääripulsarin, jossa kaksi lähes samanmassaista komponenttia hyvin lähellä toisiaan. • Systeemi ei noudata enää Newstonin painovoimalakia, voidaan käyttää Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ja muiden gravitaatioteorioiden testaamiseen. • Havaintojen avulla pyritään mm. todistamaan gravitaatioaaltojen olemassaolo.

  16. Radioastronomia Suomessa • TKK + TY + HY • Metsähovin radiotutkimusasema (TKK), Kirkkonummi. • TKK:n erillislaitos vuodesta 1988. • 13.7-metrinen radioteleskooppi. • Radiotaajuudet 2 - 150 GHz. • Toimintaa vuodesta 1975, prof. Tiuri, 3/2004 asti johtaja prof. Seppo Urpo,tällä hetkellä dosentti Merja Tornikoski.

  17. Kvasaaritutkimus • TKK/TY yhteistyöprojekti 1980  • Metsähovissa tutkitaan kvasaareiden radiovuon vaihteluita: vuokäyriä pitkältä ajalta, tiheä monitorointi, korkeat radiotaajuudet, paljon lähteitä • Teoreettinen työ: radiopurkausten mallittaminen, radio/optiset yhteydet, gamma-säteilyn synty, kvasaarien yhtenäismallit, jne. jne.: • Yhteistyötä kaikilla taajuusalueilla! • Projektista runsaasti väitöskirjoja ja tieteellisiä julkaisuja.

  18. Pitkäkantainterferometria (VLBI) • Maanpintaverkosto 1992  • Avaruus-VLBI: VSOP/HALCA, Radioastron (?), VSOP-2, ...

  19. Aurinkotutkimus • Auringon mikroaaltosäteilykartat ja -purkaukset, radio vs. muut ilmiöt • Tietoa Auringosta  tietoa tähdistä

  20. Radiospektroskopia • erit. HY • Tähtien syntyalueet, maser-lähteet

  21. European Southern Observatory ESO Alma • Suomi vihdoin jäsen! (1.7.2004) • Swedish–ESO Submillimetre Telescope, Chilessä La Silla–vuorella, 1987-2003. • 15 m, vielä korkeammat radiotaajuudet (90–230 GHz). • Tukevat Metsähovissa tehtävää havaintotyötä, lisäksi eteläiset kohteet. • Tulevaisuus: APEX, ALMA.

  22. Muuta • Planck-satelliitti (foreground science). • Kvasaarien monitaajuustutkimus, radio vs. gammasäteily, radio vs. optinen säteily ym. • Metsähovissa tehtävä laiterakennus ja insinöörityö • VLBI-laitekehitys. • AMS: antimaterian etsiminen maailmankaikkeudesta (prof. Ting). • Ohjelmistot.

  23. Maailmankaikkeuden mittasuhteet • “Valovuosi” tms. • Aurinko: 8 valominuuttia. • Mars: 4.2 valominuuttia. • Pluto: 5.5 valotuntia. • Lähin tähti: 4 valovuotta. • Linnunradan halkaisija: 100000 valovuotta. • Lähin galaksi: 150000 valovuotta. • Parsek (parsec, "parallax of one arc second“).

  24. Magnitudi • Perustana Hipparkhoksen järjestelmä n. 200 eKr. • Näennäinen suuruusluokka:“kirkas tähti” 1m, “himmeä tähti” 6m • Nykyisin standardisoitu. • Logaritminen asteikko: m = –2.5 lg F/F0; [F]=W/m2m1 – m2 = –2.5 lg F1/F2 • Absoluuttinen magnitudi: m – M = 5 lg (r/10pc) • Tunnettujen kohteiden näennäisiä magnitudeja: • Aurinko –26.74m • Täysikuu –12.55m • Venus –4.4m • Sirius –1.46m • Pohjantähti +2.12m

  25. Aurinkokunta • http://www.jpl.nasa.gov/solarsystem/http://sse.jpl.nasa.gov/ • Aurinko. • Planeetat. • Kuut. • Asteroidit. • Meteoroidit, mikrometeoroidit. • Komeetat. • Planeettainvälinen pöly. • Aurinkotuuli.

  26. Tähdet • Tähdistöt • Tähtijoukot M45 M13

  27. Galaksit M86 (S0) M31 (Sb) M82 (IrrII) M87 (E1)

  28. Koordinaattijärjestelmistä (1) • Maapallo • Pituus- ja leveyspiirit. • Maapallon pyöriminen • Vuorokaudenajat. • Tähtien näkyminen (päivä/yö). • Maapallo radallaan • Auringon näkyminen pohj./etel., vuodenajat. • Kääntöpiirit. • Tasaukset ja seisaukset. • Tähtien näkyminen (eri kohteet eri vuodenaikoina)

  29. ... Koordinaattijärjestelmistä (2) • Horisonttijärjestelmä • Elevaatio (altitudi). • Atsimuutti. • Ekvaattorijärjestelmä • Rektanskensio. • Deklinaatio. • Tuntikulma. • Tähtiaika. • Kulminaatio(t). • Sirkumpolaarinen. • Nousu- ja laskuajat.

  30. Koordinaateista • Esimerkki lähdelistasta:Epoch B1950.0048-097 00h48m09.99s -09°45’24.6"3C 120 04h30m31.60s +05°14’59.5"2155-304 21h55m58.30s -30°27’54.0"BL Lac 22h00m39.40s +42°02’09.0" • RA: Koska lähde kulminoi,Dec: kuinka korkealla. • Koordinaatit oikeita havaintoja varten muutettava nykyiselle epookille (ks. koordinaatteja muuttavat tekijät).

  31. Nousu- ja laskuajat • cos h = -tan d tan f + sin a / (cos d cos f) • Nousu/lasku: a=0 —>cos h = -tan d tan f • Kun kohteen rektaskensio tunnetaan, saadaan tähtiaika laskettua kaavalla Q = h + a

  32. Aurinko ja Maa

  33. Aurinko ja Maa 2

  34. ... Koordinaattijärjestelmistä (3) • Tähtiluettelot ym. • Epookki. • Aurinko • Koordinaatit. • Ekliptikaaliset koordinaatit. • Galaktiset koordinaatit. • Koordinaatteja muuttavat tekijät.

  35. Koordinaatteja muuttavat tekijät • Prekessio. • Nutaatio. • Parallaksi. • Aberraatio. • Refraktio.Otettava huomioon teleskoopin suuntauksessa!

  36. Aurinkoaika ja tähtiaika (1) • Sideerinen eli tähtivuorokausi. • Synodinen eli aurinkovuorokausi. Dt = 3m56s

  37. Aurinkoaika ja tähtiaika (2) • Sideerinen vuosi: tähtien suhteen. • Synodinen vuosi: kevättasauspisteen suhteen. • Keskiaurinkoaika. • Vyöhykeaika. • Ajantasaus. • Kesäaika. • “Kello on ...”“Vyöhykeaika on ... “

  38. Ajantasaus

  39. Aikajärjestelmiä • Yleisaika UT1 (Universal Time), UT11 , UT01 . • Kansainvälinen atomiaika TAI2 . • Terrestriaalinen dynaaminen aika TDT2. • Barysentrinen dynaaminen aika TDB2. • Koordinoitu yleisaika UTC1 (“rannekello”).1 = Ottaa huomioon Maan pyörimisen; kokeellinen ja epätasainen.2 = Atomikellot; ei riipu Maan liikkeestä; tasainen.

  40. Juliaaninen päivämäärä • Nollakohtana 4712 eKr. • 1.2.2000 JD=2451545.0. • Myös modifioitu juliaaninen päivämäärä, MJD. • Huom: Ei liity mitenkään juliaaniseen kalenteriin!

  41. Tähtiajan arvioiminen • Kevättasauspäivänä (n. 21.3.)Q = T + 12h.T = paikallinen aurinkoaika. • Muuten Q = T + 12h + n*4min.n = vuorokausia kevätpäivän tasauksesta.

  42. Tähtiajan arvioiminen, esimerkki • Esim. Paljonko on tähtiaika Helsingissä 15.4. klo 23? • “Klo 23” oletettavasti “virallista aikaa”, voimassa kesäaika  22 Suomen vyöhykeaikaa. • T Helsingissä n. 20 min jäljessä Suomen vyöhykeajasta  21h40min. • Voidaan huomioida vielä ajantasaus: huhtikuussa hyvin pieni. • Kevättasauksesta kulunut n. 10 + 15 vrk. • Siispä:Q ≈ 21h40min + 12h + 25*4min = 35h20min = 11h20min.

  43. Radioastronomia 18.9.2006 http://kurp-www.hut.fi/edu/radioastronomia.html • Tänään opimme: • SM-säteily avaruudesta, Maan ilmakehä. • Radioastronomian historia, Nobelit. • Radioastronomia Suomessa. • Maailmankaikkeuden rakenne. • Tähtitieteen käsitteistöä. • Tähtitieteelliset koordinaattijärjestelmät. • Aika.

More Related