1 / 18

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut. Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät. Lähtökohta.

oren-brock
Download Presentation

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  2. Lähtökohta • Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta sekä selvittää paikallisen yrittäjyyden edellytyksiä neuvonta-jatukipalvelujen näkökulmasta että kuulla, miten yrittäjät – usein yksinyrittäjätkin – jaksavatomassatyössään haastavassa taloustilanteessa monien muutosten keskellä. • Taustalla Suomen Nuorkauppakamareiden valtakunnallisesti toteuttama (yhteistyössä Ylivieskan teknologiakylä) selvitys yrittäjyyden nykytilasta ja neuvonta- ja tukipalveluista – Porvoon Nkk mukaan selvitystyöhön yhtenä paikallisena nuorkauppakamarina Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  3. Toteutus ja vastaajajoukko • Sähköinen kysely helmikuussa (webropol) • Porvoon Yrittäjät ry:n jäsenistö, n. joka viides vastasi (100 yrittäjää) • Vastaajat: • enemmistö, 61% miehiä. • Yrittäjyyskokemus: niin vasta yrityksen perustaneita, alle vuodesta pariin vuoteen yrittäjänä toimineita kuin pitkän linjan konkareitakin yli 10 ja 20 vuoden yrittäjäkokemuksellaan. • Iso osa edustaa joko yksinyrittäjän näkökulmaa tai muutaman hengen työllistävää yritystä. Vain 17 % vastaajista edustaa yli 6 hengen yrityksiä. • Toimialoissa hajonta runsasta – vahvimmin nousivat palvelut sekä pienempinä kauppa ja rakentaminen. • Selvitykseen vastanneiden joukko suurimmalta osin heitä, joilla todennäköisimmin aikaresurssien puolesta haasteellisinta löytää aikaa erilaisten neuvonta- ja tukipalvelujen etsimiseen. Toimialojen moninaisuus osoittaa samalla sen, että yrittäjillä on monia erilaisia kysymyksiä ja tarvitaan erityyppisiä palveluita heidän tueksi. Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  4. Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  5. Yrittäjien hyvinvointi • Yleisesti oma työhyvinvointi koetaan melko hyväksi (55,8%), joka kymmenes jopa erittäin hyväksi. • He, jotka kokevat voivansa erittäin hyvin, ovat pääosin naisia. Naisista jopa kolme neljästä kokee työhyvinvointinsa melko tai erittäin hyväksi. Heillä ei ole havaittavissa eroja suhteessa esim. yrittäjänä toimimisen aikaan. • 7,4% tuntee, että oma hyvinvointi työssä on melko tai erittäin huonoa. Tämä joukko on pääosin miehiä, jotka ovat toimineet yrittäjinä yli 10 tai jopa yli 20 vuotta. Heillä työhyvinvointiin vaikuttavat ennen kaikkea oma terveys, perhetilanne, ajanhallinta ja yhteiskunnallinen byrokratia. Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  6. Yrittäjien hyvinvointi • Vahvimmin yrittäjän hyvinvointiin vaikuttaa luonnollisesti oma terveydentila. • Varsin paljon merkitystä on myös perhetilanteella, yrityksen työilmapiirillä ja markkinatilanteella sekä ajanhallinnalla. Pienissä yrityksissä yrittäjän oma elämäntilanne onkin hyvin ratkaiseva. • Mistä kertoo havainto, että jokainen nainen kokee ajanhallinnan vaikuttavan työhyvinvointiin erittäin paljon? Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  7. Yrittäjien hyvinvointi Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  8. Arvostus – perhe ja läheiset • Yrittäjät kokevat saavansa eniten arvostusta omalta perheeltään ja läheisiltä, sekä toisilta samassa suossa rämpiviltä toisilta yrittäjiltä. • verkostojen merkitys • Naisista vain yksi 39:sta tuntee, että hänen yrittäjyyttään arvostetaan melko vähän, muutoin naiset kokevat saavansa arvostusta yrittäjinä melko tai erittäin paljon. Toisinpäin tarkasteltuna tämä tarkoittaa melko tai erittäin vähän arvostusta kokevien joukon koostuvan 97% miehistä. • Perheen tuki yrittäjyydessä näyttää hieman korostuvan vuosien myötä, sillä perheeltä ja läheisiltä tuntevat saaneensa eniten tukea pitkään yrittäjänä toimineet. Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  9. Eniten arvostusta? Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  10. Miten neuvonta- ja tukipalveluja tunnetaan tai käytetty? Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  11. Neuvonta- ja tukipalvelut – miten tunnetaan? • Yrittäjille suunnattuja sekä paikallisia että valtakunnallisia neuvonta- ja tukipalveluita tunnetaan eri tavoin. Porvoolaiset yrittäjät käyttävät ennen kaikkea pankkeja ja vakuutusyhtiöitä (lähes 75%) etsiessään tukea yrittäjyyteen. • Lähes 60% käyttänyt hyödykseen yrittäjäjärjestöjen tarjoamia neuvonta- ja tukipalveluja. • Yrityksen kehittämiseen rahoitusta ja tukea tarjoavia tahoja ELY-keskuksesta (ent. TE-keskus) Finnveraan ja Tekesiin tunnetaan myös hyvin, vaikkei niiden palveluita ole välttämättä käytetty tai tarvittu. Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  12. Neuvonta- ja tukipalvelut – miten tunnetaan? • Oman kotikunnan elinkeinopalvelujen mahdollisuuksia paikalliset yrittäjät eivättunneneuvonta- ja tukipalvelujen osalta. Jopa puolet yrittäjistä kokee kunnan elinkeinopalvelujen olevan vieraita ja vain joka kymmenes on niitä käyttänyt. • Mikä on kaupungin elinkeinopalveluiden rooli ja miten se porvoolaisille yrittäjille konkretisoituu? Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  13. Neuvonta- ja tukipalvelut – miten tunnetaan? • Uusyrityskeskus: yli 40% on käyttänyt palveluja ja vain 25% ei tätä muotoa tunne. Tämä neljännes koostuu lähes poikkeuksetta pidempään – yli 10 tai yli 20 vuotta - yrittäjinä toimineista ja heissäkin moni on hieman suuremmasta yrityksestä kuin vain yksinyrittäjänä. • Posintra: puolet tuntevat, toinen puoli ei. Suurin osa heistä, jotka eivät tunne Posintraa lainkaan, on varsin pitkään yrittäjänä toimineita henkilöitä. Kuitenkin Posintranmielletään tarjoavan palveluita nimenomaan jo toimiville yrityksille, joilla on halu kehittyä tai kasvattaa toimintaansa? Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  14. Neuvonta- ja tukipalvelut – miten tunnetaan? • Posintra omistaa ja ylläpitää myös IU-Innonettiportaalia. IU-Innon sivuille on koottu liiketoiminnan kehittämispalveluita, joita eri organisaatiot Itä-Uudellamaalla tarjoavat. Sivusto on tarkoitettu kehittämistyön tueksi yrityksille ja yrittäjiksi aikoville, mutta myös muille liiketoimintaa harjoittaville kuten järjestöille ja säätiöille. • Porvoolaiset yrittäjät eivät kuitenkaan ole lainkaan löytäneet IU-Innon palveluita, jopa 83% ei tunne IU-Innoa lainkaan ja vain kolme yrittäjää on käyttänyt palvelua. • Miten tuoda IU-Inno lähemmäs suunniteltua käyttäjäkuntaa ja luoda sille tunnettuutta? Miten profiloida se yrittäjille kohdennetuksi tukimahdollisuudeksi, jollaiseksi se suunniteltiin? Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  15. Tyytyväisyys palveluihin • Tyytyväisimmät asiakkaat pankeilla ja vakuutusyhtiöillä sekä selkeästi yrittäjäjärjestöjen jäseninä. • Myös ne, jotka ovat löytäneet paikallisesti uusyrityskeskuksen ja Posintran palvelut, ovat palveluihin tyytyväisiä. • Kaupungin elinkeinopalveluita käyttäneistä joka kolmas kokee olleensa joko melko tai erittäin tyytymätön. Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  16. Tarve neuvonta- ja tukipalveluille? • Neuvonta- ja tukipalvelujen tarve jatkossa kohdistuu • toiminnan kehittämiseen (52,4%), • verkostoihin ja kumppanuuksiin (50,8%) ja • verotukseen (38,1%) sekä • rahoituksen etsimiseen (33,3%) Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  17. Pohdinta? • Kun tarkastelee esim. Posintran, Uusyrityskeskuksen, yrittäjäjärjestöjen ja IU-Innon tarjoamia palveluita, vaikuttaa siltä, että tarjontaa kaivatuille tuki- ja neuvontapalveluille olisi. • Voiko kyse olla enemmän siitä, etteivät yrittäjät ole löytäneet näitä palveluita tai kokeneet niitä omakseen? • Millä tavoin palveluista ja niiden saatavuudesta kerrotaan? • Miten helposti ne ovat pienyrittäjänkin tavoitettavissa? Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

  18. Keskustelua yrittäjien kanssa? • Tulokset esitellään Porvoon kaupungin ja yrittäjien aamukahvitilaisuudessa Cafe Cabriolessa ke 10.3.2010 klo 8.00. • Tule keskustelemaan! • KIITOS ja kehitysmyönteistä uutta viikkoa! Marika Rauma, Porvoon Nuorkauppakamari

More Related