1 / 30

OPPILAAN OIKEUDET

OPPILAAN OIKEUDET Minne menet Kuopio? - keskustelutilaisuus kuopiolaisten lasten ja nuorten oikeuksista 26.2.2014 klo 18 - 20 Ylä-Pyörön koulun auditorio, KUOPIO. Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirasto. OLAUS PETRIÄ (1493 – 1552) mukaillen:

olive
Download Presentation

OPPILAAN OIKEUDET

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. OPPILAAN OIKEUDET • Minne menet Kuopio? - keskustelutilaisuus kuopiolaisten lasten ja nuorten oikeuksista • 26.2.2014 klo 18 - 20 • Ylä-Pyörön koulun auditorio, KUOPIO Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirasto Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja

  2. OLAUS PETRIÄ (1493 – 1552) mukaillen: ”Yhteisen kansan…” – OPPILAIDEN – ”…hyöty on paras laki.” > Olaus Petrin tuomarinohjeet ovat osa oikeusperinnettämme; ohjeet kirjataan edelleen lakikirjojen johdantoihin, mm. Suomen Laki –teokseen.

  3. Julkisen vallan käyttö tulee perustua lakiin Oikeusperiaatteet: yhdenvertaisuus-, objektiviteetti- (so. asianmukaisuus ja puolueettomuus), suhteellisuus-, tarkoitussidonnaisuus- ja luottamuksensuoja-periaate > näiden tarkoituksena turvata lainmukaisuus ja yksilöiden oikeuksien toteutuminen Palveluperiaate, neuvonta ja viivytyksettömyys Hyvän kielenkäytön vaatimus Viranomaisten yhteistyö Hyvän hallinnon vaatimus viranomaistoiminnassa(perustuslaki 2000 ja hallintolaki 2004)

  4. § PL 2 §: Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia – vrt. virkavastuu. PL 118 §: Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Virkamies ei saa panna täytäntöön lainvastaista päätöstä. Hallintolain mukaan ”virkamies vastaa toimenpiteistä, joihin hän on ryhtynyt”. Ei voi vedota tietämättömyyteen (aktiivinen selonotto-velvollisuus). Yksiselitteisesti tulkittavan normin vastainen teko on virkavirhe. § 4 Sivistystoimenylitarkastaja Kari Lehtola

  5. KANSAINVÄLISET RAAMIT YK/ Ihmis- ja perusoikeudet/ Lasten oikeuksien sopimus sekä EU-lainsäädäntö • YK ihmisoikeuksien yleinen julistus(1948) 26 artikla (1): Jokaisella on oikeus saada opetusta (> mahdollisuutta opetuksen saamiseen ei saa estää). Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. (2) Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen.

  6. Lasten oikeuksien sopimus(1989 > Suomi ratifioinut 1991) Yhdistyneet kansakunnat on julistanut lasten olevan oikeutettuja erityiseen huolenpitoon ja apuun. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Viranomaisten on kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissään ja päätöksissään arvioitava niiden vaikutukset lapseen, otettava huomioon lapsen etu ja kuunneltava lapsen mielipidettä. Vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa huolenpidosta ja kasvatuksesta. 3. artikla: ”Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.” ”Lasten hyvinvoinnin takaamiseksi sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin.”

  7. 12 artikla: ”Lapsella oikeus ilmaista mielipiteensä itseään / lasta koskevissa asioissa, ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.” 28 artikla: Lasten yhtäläiset oikeudet saada opetusta. 31 artikla: ”Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään.” Viranomaiset ovat velvollisia kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissään ja päätöksissään arvioimaan päätösten vaikutukset lapsiin > on tehtävä LAPSIVAIKUTUSARVIO. Paljon yhtymäkohtia lastensuojelulakiin (2007).

  8. Suomi on saanut YK:n lapsen oikeuksien komitealta toistuvasti moitteita mm. siitä, ettemmeota riittävästi huomioon lapsen etua päätöksissä tai palveluissa, joilla on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lapseen. • Määräaikaisraportti (6/2011) esitti, että Suomessa tulisi lisätä tietoisuutta lasten oikeuksista, muutoksenhakutavoista sekä taata riittävät resurssit kunnille lasten oikeuksien toimeenpanemiseksi.

  9. Lasten oikeuksien sekä heidän perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta ongelmana on Suomessa ollut, että lasten ja nuorten kysymyksiä – esim. opetuspalveluja koskien (mm. koululakkautus ja opettajien lomautus) - on Suomessa lähestytty hallinto-oikeudellisista lähtökohdista. • LOSjää usein kokonaan huomioimatta päätöksenteossa, koska tiedossa on, etteivät hallinto-oikeudet näitä kysymyksiä arvioi. • Hallinto-oikeudet ja Korkein hallinto-oikeus eivät arvioi asiaperusteita, vain menettelyperusteita.

  10. Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan, tuomioistuimen tutkimisvaltaa ei tulisi rajoittua pelkästään muodolliseen lainmukaisuuden arviointiin. • Vaatimus edellyttää, että hallinto-oikeudet arvioisivat kunnallisvalituksen perusteella myös harkintavallan lainmukaisuutta. • Lisäksi hallinto-oikeuksien tulisi selvittää oikeuskäsittelykohteena olleen tilanteen totuudellinen tila eikä perustaa päätöksentekoaan pelkästään asianomistajalta (/vastaajalta) saatuihin kirjallisiin selvityksiin.

  11. Euroopan perustuslaki(2004) ja siihen liittyvä perusoikeuskirja – demokratia, avoimuus, hyvä hallinto • Tavoitteena yhteiskunta, jonka lähtökohtana mm. moniarvoisuus, yhteisvastuullisuus • Lapsen oikeuksien suojaaminen II-24 art.: ”Kaikissa lasta koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.” - - mielipide otettava huomioon - - Kari Lehtola, sivistystoimenylitarkastaja

  12. Suomen perustuslaki(2000) - 6 § Yhdenvertaisuus Perustuslain mukaan kansalaisten yhdenvertaisuus on turvattava Suomessa … kaikkialla ja kaikille. ”Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.” - 19 § Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Kari Lehtola, sivistystoimenylitarkastaja

  13. - 16 § Sivistykselliset oikeudet Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada perusopetusta. Jokaisella on oltava yhtäläinen mahdollisuus kehittää itseään. 4 koulutuksen oikeusperiaatetta (lähtökohtana perustuslain sivistykselliset perusoikeudet): • Oikeus opetukseen –periaate = pakollisen maksuttoman perusopetuksen -periaate + julkisten koulutuspalvelujen ensisijaisuuden ja saatavuuden -periaate • Koulutuksen laadun -periaate • Itsemääräämisen-periaate • Omatoimisuuden-periaate Kari Lehtola, sivistystoimenylitarkastaja

  14. Kuntalaki (1995) 1 §: Kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 2 §: Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. - - - • Valtio valvoo kuntien toimintaa aluehallintovirastojen kautta.

  15. Lastensuojelulaki(2007) - Korostuu ennaltaehkäisevä lastensuojelu (vrt. uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki > voimaan 1.8.2014): • Edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia (3 §). - Lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (4 §). - Lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä on kiinnitettävä erityistähuomiota lapsen tai nuoren mielipiteeseen ja toivomukseen (5 §). - Kunnan on edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä (7 §). - Kunnan laadittava lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kerran 4 vuodessa. Se on otettava huomioon joka vuosi talousarviota ja –suunnitelmaa laadittaessa (12 §).

  16. Perusopetuslaki (1998) > Huom. tässä esityksessä käsitelty lomautus-näkökulmasta. 2 §:Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen. - - On turvattava riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. 3 §:Opetus järjestettävä ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. 16 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  17. Kunnalla on yleinen ja poikkeukseton… 4 §: velvollisuus järjestää kuntansa alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä esiopetusta (1 v. ennen OV:n alkamista, 26 §). > Koulutusta koskeva lainsäädäntö siirtää päätösvallan kuntiin, kouluihin ja oppilaitoksiin (vrt. kuntien itsehallinto, kuntalaki 1995). > Kunnan johtosäännössä määritellään, miten perusopetuksen järjestämisen velvollisuudet hoidetaan. > Valtio maksaa kunnalle valtionosuutta koulutuksen järjestämiseen. Kunta vastuussa toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. 17 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  18. 25 §: oppivelvollisuus alkaa, kun lapsi täyttää 7-v. > Suomessa ei ole koulupakkoa > > 26 §: Jos oppivelvollinen ei osallistu lain mukaan järjestettyyn opetukseen, tulee asuinkunnan valvoa oppivelvollisen edistymistä (vrt. ”kotiopetus”). 45 §: Huoltaja voidaan tuomita sakkoon, jos hän laiminlyö oppivelvollisuuden täyttämisen valvonnan. 35 §: Oppilaan velvollisuudet (sama lukiolaissa 1998) - Oppilaan tulee osallistua opetukseen. - Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. - velvollisuus korvata aiheuttamansa vahinko (vahingonkorvauslaki 1974) 18 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  19. 30 §: OPPILAALLA ON OIKEUS SAADA KOULUN TYÖPÄIVINÄ… (190 työpäivää pois lukien vappu, itsenäisyyspäivä, loppiainen; työpäiviä voi lisätä enintään 6 päivällä, jos OPS-tavoitteita ei ole saavutettu POL 23 §) OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISTA OPETUSTA, OPPILAANOHJAUSTA SEKÄ RIITTÄVÄÄ OPPIMI- SEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKEA HETI TUEN TARPEEN ILMETESSÄ. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 21.2.2014: ”Opetusministeri Krista Kiuru tuomitsee kuntien viimeaikaiset opettajien lomautukset. Lomauttaminen voi vaarantaa oppilaiden oikeuden saada perusopetuslain edellyttämää opetusta ja ohjausta ja tämä ei ole hyväksyttävää. > > jatkuu seur. dia >> 19 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  20. >>> tiedote jatkuu ”Vaikka opettajien kuten muidenkaan kunnan virkamiesten lomauttamista ei sinänsä ole kielletty, lomautus ei saa vaikuttaa opetuksen järjestäjän velvollisuuksiin turvata oppilaiden oikeuksia koulun jokaisena työpäivänä. Opetusta on lomautuksista huolimatta annettava määrältään ja laadultaan lainsäädännön ja määräysten edellyttämällä tavalla. Lomautukset eivät myöskään saa vaikuttaa oppilaan oikeuteen saada erityisopetusta, tukiopetusta ja muita perusopetuslain mukaisia palveluja. Ministeri Kiuru muistutti myös, että kunnille avustuksina annettua rahaa voidaan periä takaisin, jos lomautuksiin joudutaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut 60 miljoonaa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Mikäli avustusta saanut kunta lomauttaa opetushenkilökuntaa, tulee rahoitus palauttaa opetus- ja kulttuuriministeriöön siltä osin kun lomautuksen vaikutukset kohdistuvat ryhmäkokorahaa käyttävään ryhmän toimintaan, hän sanoo.” 20 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  21. 29 §: OPETUKSEEN OSALLISTUVALLA ON OIKEUS TURVALLISEEN OPISKELUYMPÄRISTÖÖN. > Opiskeluympäristön tulee olla turvallinen niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. > 29 § asettaa opetuksen järjestäjälle kokonaisvastuun oppilaiden kaikkinaisesta turvallisuudesta (koskee myös koulumatkoja). Koulutuksen järjestäjän edustajat (so. koulun henkilökunta) toimivat virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, mikäli eivät toimi tiedossaan olevan oppilaan turvallisuuden vaarantavan tekijän poistamiseksi. > esim. perusopetuksen oppilaita ei voi jättää kesken koulupäivän valvomatta. 21 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  22. 31 a §: Oikeus saada maksutta opetukseen osallistu- misen edellyttämä tarvittava OPPILASHUOLTO. > sisältyvät opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat terveydenhuoltolaissa (2010) tarkoitettu - kouluterveydenhuolto sekä - lastensuojelulaissa (2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. > mm. koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut 22 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  23. 6 §: Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat - - mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetukseen osallistuvilla tulee olla mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. 32 §: Maksuton koulukuljetus, jos koulumatka > 5 km tai jos matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioiden muodostuu liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulumatka saa odotuksineen kestää enintään a) 2,5 h ja b) 3 h, jos oppilas 13-v. (ennen lukuvuoden alkua). Jos oppilas hakeutuu muuhun kuin lähikouluunsa, ei kunta ole velvollinen järjestämään kuljetusta. 23 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  24. Perusopetusasetus (1998) 2 §:Opetusryhmän koko enintään 10, kun opetusryhmässä pelkästään erityistä tukea saavia oppilaita. - enintään 8, kun pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita - enintään 6, kun vaikeimmin kehitysvammaisia oppilaita > jos e.m. oppilas on integroituneena yleis- opetuksen ryhmään > enintään 20 opp. + POL 30 §: Opetusryhmät muodostettava niin, että opetuksessa voidaan saavuttaa OPS:n tavoitteet. 24 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  25. Lukiolaki (1998) 21 §: Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. 22 § Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä opinto-ohjausta. 25 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  26. Päivähoito on osa varhaiskasvatusta • - Suomalainen päivähoito koostuu hoidosta, kasvatuksesta, ja opetuksesta, jotka tukevat lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. • Tänä vuonna 2014 tulossa uusi varhaiskasvatuslaki (ent. 1973) > tämän jälkeen opetushallituksen johdolla aloitetaan uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tekemisen. • Lomautukset ja ja palkattomat vapaat eivät saa vaikuttaa päivähoitoasetuksen 6 §:n mukaiseen henkilöstön määrään ja rakenteeseen. 26 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  27. QUO VADIS, FINLANDIA? • Suomen oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmässä on SOKEA PISTE lapsen kohdalla. Koska valitustuomioistuimet eivät arvioi lasten oikeuksien toteutumista 1) lapsen mielipidettä ei kuulla eikä sitä selvitetä päätöksenteossa 2) Lapsivaikutusarvioita ei tehdä miltään osin milloinkaan. 3) lasten oikeuksien toteutumista ei turvata päätöksenteossa >>> 27 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  28. Oikeusjärjestelmäämme - sekä sitä kautta kuntien päätöksentekoa - tulisi kehittää niin, että tässä maassa voitaisiin lasten oikeudet turvata nykyistä paremmin. • On pakko kiittää ja onnitella vilpittömästi OAJ:ä, sillä juuri se on ollut se merkittävä taho, joka on nostanut yhteiskunnalliseen keskusteluun takaisin kasvatus- ja koulutuspolitiikan. Vain laadukkaalla kasvatuksella, opetuksella ja sivistyksellä Suomi pärjää myös tulevaisuudessa. • OAJ on täten vaikuttanut hyvin myönteisellä tavalla myös lasten oikeuksien kehittymiseen. Haasteena OAJ:lle se, että se nostaisi lapsen itsensä eteen myös silloin, kun sitä tai opettajaa kohti ei ammuta. 28 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  29. On nimittäin käynyt myös niin, että jos vastakkain ovat joutuneet opettajan ja lapsen etu, on järjestö opettajien edunvalvontajärjestönä edennyt ensisijaisena etunaan opettajan etu. Lomautuksissa edut ovat yhteiset. Samalla tavalla kun vetoan siis OAJ:n suuntaan, vetoan myös kaikkien kuntien suuntaan, että ne nostaisivat lapsen edun toteutumisen tosiasiallisesti ensisijaiseksi kaikessa päätöksenteossaan, kaikissa tilanteissa. Olen itsekin opettaja ja tiedän, että suurin osa opettajista toimii työssään aidosti lapsen parhaaksi – lapsen edun mukaan. Eli OAJ:n jäsenistössä kannatusta löytyy. Eettisenä linjapäätöksenä lapsen edun korostaminen nostaisi entisestään OAJ:n nauttimaa sivistyksellistä arvonantoa. 29 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

  30. Mukavaa kevään odotusta ja kiitos! Kari Lehtola sivistystoimen ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto kari.lehtola@avi.fi , puh. 040 505 0740 www.avi.fi/ita 30 Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola

More Related