Neuvottelua nuorisotyöntekijän paikasta yläkoulussa

1. Neuvottelua nuorisotyöntekijän paikasta yläkoulussa Piia Aho 19.2.2013

2. Tutkimuksen taustasta ja toteutuksesta • Nuorisotyöntekijän tilat yläkoulussa • Nuorisotyöntekijän asiantuntijuus etsii paikkaansa ylökoulussa • lopuksi

3. Tutkimuksen taustasta ja toteutuksesta • Taustalla kanuunan hankehakemus ja kysely + muut kyselyt • 4 yläkoulun opettajan ja 5 nuorisotyöntekijän haastattelut • Aineisto kerätty 3 kunnasta talven 2011-2012 aikana • Temaattinen sisällönanalyysi

4. Tutkimuskysymykset • Miten nuorisotyöntekijän paikasta neuvotellaan yläkoulussa? • Alakysymykset: • Mitkä ovat nuorisotyöntekijän tilat yläkoulussa? • Minkälaiset tekijät vaikuttavat nuorisotyöntekijän ja opettajan väliseen yhteistyöhön?

5. Nuorisotyöntekijän tilat yläkoulussa • Virallinen koulu, epävirallinen koulu, fyysinen tila (Gordon, Holland ja Lahelma 2000, 53) • Jaottelu toimintaympäristön eikä sisällön perusteella antaa toisenlaisen näkökulman tarkastella yhteistyötä ja tuo esille tekijöitä, joita perinteinen jako ei tuo esille

6. Pienryhmätoimintaa ja koko koulun tapahtumia • Yhteistyö keskittyi pääsääntöisesti opinto-ohjaukseen, valinnaisaineisiin ja pienryhmäopetukseen • Yhteistyötä perinteisissä lukuaineissa ei ollut. Oppiaineisiin ja nuorten oppimiseen liittyvä vastuu koettiin olevan täysin opettajalla. • Oppilashuoltoryhmä, tiimit, koulun tapahtumat • Nuorisotyöntekijät olivat mukana vain sellaisessa opetustoiminnassa, missä heillä ajateltiin olevan jotain annettavaa ja mihin heitä pyydettiin mukaan. Nuorisotyöntekijän osallisuus oli aina sidoksissa opettajan aloitteellisuuteen • Toiminta tasavertaista ja kaikkien osapuolten näkemyksiä arvostavaa ja huomioivaa

7. Piirileikkejä ja välituntitoimintaa • Nivelvaihetyö, alakoulu- yläkoulu nivelvaihe • Välituntitoiminta • Projektit, retket • Yhteys nuorten vapaa-aikaan • Epävirallisen koulun kentällä työskentely oli pääsääntöisesti nuorisotyöntekijöiden vastuulla • Selkeä työnjako, opettajien halu pysyä omassa roolissansa

8. Fyysinen tila • Koulun ja nuorisotyön yhteistyötä toteutettiin pääsääntöisesti koulun tiloissa • koulujen aika- ja tilajärjestykset (lukujärjestykset, opettajien tuntityö, valvonta) • Koulun fyysisen tilan vaikutus yhteistyön tekemiseen (rakenteelliset tekijät) • Luokkahuone fyysisenä ympäristönä tukee tietynlaisen vuorovaikutuksen syntymistä, nuorisotiloilla roolit saattoivat muuttua

9. Kohti moniammatillista yhteistyötä • Vahva ammatti-identiteetti, asiantuntijuus ja perustehtävän selkeys ovat yleensä hyvä pohja osallistua moniammatilliseen yhteistyöhön • Yhteistyö on jatkuvaa neuvottelua oman profession oikeutuksen varmistamisen ja yhteistyön vaateen välillä • Nuorisotyöntekijän paikka koulussa rakentuu pitkälti yhteistyön kautta • Professiot ovat jatkuvassa muutoksessa, jossa neuvotellen haetaan oman työn rajoja ja mahdollisuuksia yhteistyöhön -> yhteistyö osa professionkehittymisprosessia • Asiantuntijuus, dialogisuus, rajojen ylitykset, tavoitteellisuus, sosiaalisesti jaettu kognitio

10. Nuorisotyöntekijän asiantuntijuus etsii paikkaansa yläkoulussa • Arvostus nuorisotyöntekijöiden työtä kohtaan, ydinosaaminen määrittäminen haastavaa • Nuorisotyöntekijän ammatillinen epäselvyys (”oma persoona”, epäammattimaisuus – osaaminen ja työtavat eivät pohjaudu koulutukseen tai yhteisiin linjauksiin, liittolaisuus nuorien kanssa) • Rooli koulussa ristiriitainen; tärkeää, että tuntee koulun henkilökunnan ja tavat ja samalla tärkeää ettei sekoitu koulun henkilökuntaan

11. NT4: ”Siis nuorisotyöntekijä on ihan hyvä, että näkyy siellä koulussa, mut kuitenkin sen verran vähän näkyä koulussa, ettei nuori sekoita meitä koulun henkilökuntaan.” • NT5: ”Mäoon sanonutkin sitä, että tota niin kauan, kun nuoret kysyy koululla, että mitä sä täällä teet? Niin ollaan vielä hyvällä mallilla, mutsit jos ne kysyy nuorisotilassa multa, että mitä sä täällä teet, niin sitmun mielestä ollaan jo vähän metsässä, että kyl se rooli kuitenkin meidän rooli, siis työpanoksen pitäis painottua sinne vapaa-aikaan kuitenkin. ”

12. Nuorisotyöntekijän oma näkemys roolistansa, omat vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet OPE3: ”No toi on se avain kysymys, mitä mä olen itsekin aina pohtinut ja halunnut, et miten he sen itse näkee, että totakylmä sen ite ajattelisin niin, että heidänhän se on niin kuin sisäistettävä itselleen. Kyllä siinä varmaan jokaisen oma osaaminen ja mielenkiinto vaikuttaa. Esimerkiksi tossa on yksi nuorisotyöntekijä, jolla on eräosaamista. Me ollaan pystytty sen kanssa järjestämään noille nuorille seikkailukurssi valinnaisena. Ei se olis onnistunut ihan kenen kanssa tahansa.” • Koulun tarjoamat mahdollisuudet OPE4: ”Mun mielestä se on vähän siitäkin kiinni minkälaista roolia niille annetaan”

13. Ohjausta nuorisolaista, Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta, Eu:n asiakirjoista • Lainsäädösten puute vaikuttaa siihen, että nuorisotyöntekijän täytyy rakentaa rooliansa ja saada oikeutusta työllensä muilla tavoin (vrt. Koulun muu henkilökunta) • Nuorisotyöntekijän oikeutus on sidoksissa yksilön osaamiseen ja taitoon tuoda oma osaaminen esiin • Koulussa nuorisotyöntekijä joutuu omalla ammattitaidollaan ja osaamisellaan vakuuttamaan opettajat, oppilashuoltohenkilökunnan, nuorten vanhemmat sekä ennen kaikkea nuoret • NT2: ”Kyl musta vähän tuntuu siltä, että lähes aina kun aloitan työskentelee uuden opettajan kanssa, joudun ensiksi selventämään mitä mä teen.”

14. Kohtaaminen, tukeminen kannustaminen • OPE3: ”Joo, toi on ihan relevantti kysymys, koska opettajalla on hirveen selvä, että meidän tehtävä on kasvattaa ja opettaa siis sitä omaa oppiainetta ja näin. Mut sitten just, et mikä on sen nuorisotyöntekijän rooli siinä koulupäivän arjessa, et mikä on se missio visio, et miks hän on. Helppo ajatella silleen, että on tukea tarvitsevia oppilaita tai muita, et tukee siinä kasvussa ja tämmöisessä, et mitä se sitten.” • Kokonaisvaltainen kohtaaminen ilman arvostelua • Kasvun tukeminen (positiivinen kohtaaminen, kannustaminen, läsnäolo, välittäminen) • Opettajan ammattitaito, auktoriteettiasema, aika • Kasvatustyön siirtäminen nuorisotyöntekijöille

15. Nuorisotyöntekijä ei opeta • Nuorisotyöntekijöiden esille tuoma kielteisyys opettamista kohtaan on osa oman paikan löytämistä yläkoulussa • Non-formaali oppiminen, sosiaalinen oppiminen • Nuorisotyön toiminnoissa tehtyjä asioita tulisi saada hyväksi luetuiksi koulussa sekä osaksi koulun opetussuunnitelmaa -> pyrkimys tehdä nuorisotyöstä hyväksyttävää formaalissa ympäristössä

16. Tahto edistää yhteistyötä • Yhteistyö oli alun perin usein lähtöisin osapuolten omista, ei yhteisistä lähtökohdista • Yhteistyön lähtökohtana olivat yhteiset nuoret, yhteinen alue sekä osapuolten työn helpottaminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yhteistyön tavoite olisi yhteinen tai työtä tehtäisiin yhdessä • Innostus yhteistyön tekemiseen • Edelläkävijöitä, jotka halusivat kehittää alueellista yhteistyötä sekä omaa osaamistansa ja työmuotoja • Yhteistyön näkeminen resurssina • Lisäresurssit, resurssien parempi kohdentaminen, lisäasiantuntijuutena, nuorten tavoittaminen

17. OPE3: ”Mut toinen asia on sitten tietysti tämmöiset erityistaidot ja tiedot mitä heillä on. Että jos on just tämmöinen liikuntaan, retkeilyyn, nuorten kulttuuriin, tämmöisiin juttuihin liittyviä juttuja, mitä ei sit välttämättä opettaja ei itse harrasta eikä koulutuksessa ole ollut mitään. Ilman muuta tämmöisissä taidoissa, missä me ollaankin hyödynnetty näissä valinnaisaineissa ja tämmöisissä ja ryhmäyttämishommissa, siellä varmaan myös ihan konkreettisesti sellaista mistä, mut en tiedä tarviiko sitä oppi vaan siinä jos pystyy heitä hyödyntämään ja heidän kanssa yhteistyötä tekemään, niin ottaa sen sitten sitä kautta.” • NT3: ”Varmaan joo, niin totamun mielestä ryhmäytyksistä ei ole paljoakaan hyötyä, että se on lähinnä, siitä on lähinnä hyötyä meille tänne nuorisotalolle, et ne nuoret näkee, et tämmöinen paikka on ja voi tulla sitten joskus käymään.”

18. Dialogi syntyy kahvipöytäkeskusteluissa ja satunnaisissa palavereissa • Yhteisten tapaamiset tärkeitä luottamuksen syntymisen kannalta • OPE1: ”Kyllä sen täytyy perustua molemminpuoliseen luottamukseen ja toisen osaamisen kunnioittamiseen… kunnes tottuu tekemään yhteistyötä… sitä on niin tottunut luokassa toimimaan yksin… keskustelemalla usein yhteinen sävel löytyy.” • Matalankynnyksen tapaamiset (epävirallinen kommunikointi) • Vuorovaikutus paljolti sidoksissa siihen, kuinka paljon nuorisotyöntekijä pystyy olemaan koululla • NT4: ”Ja sit se just, et menee sinne opehuoneeseen niin sä pääset siihen juttuun mukaan mikä siellä menee, siellä on hirveen avoin ja mukava se ilmapiiri ja siellä pystyy sitä vitsiä heittämään ja olla niin kuin sitä kautta myös mukana siinä koulun arjessa.”

19. Luottamuksen kehittyminen pitkä prosessi ja se täytyy ansaita aina uudestaan (nuorisotyöntekijä) • Luottamus voi syntyä myös annettuna, jolloin se perustuu institutionaaliseen rooliin (opettaja, oph–henkilökunta) • Nuorisotyöntekijöillä toive konsultoinnista • NT5: ” monet esim pojat saattaa olla hyvin erilaisia nuorisotilaympäristössä kuin täällä koulussa eli on sellaisia poikia, jotka on iloisia, ystävällisiä, mukavia, nauravaisia tuolla nuorisotilaympäristössä ja täällä koulussa ne kulkee ja haistattelee, potkii seiniä ja kaikilla tavoin tuo sellaista angstia esiin. Ja sit kun näkee sen, että opettajat reagoi siihen angstiin angstilla niin. Ne on semmoisia tilanteita, että välillä on aika vaikea pysyä erossa siitä konfliktista ja sit vaan täytyy odottaa kärsivällisesti sitä, et tulkaa nyt kysymään multakin jotain, että tavallaan semmoinen älä mene neuvomaan olo tulee välillä.”

20. Yhteistyö vaatii rajojen ylityksiä • Kun pyritään tulokselliseen moniammatilliseen yhteistyöhön, ylitetään perinteisiä ammatillisia ja tehtäväkeskeisen ajattelun luomia ammattirajoja (Isoherranen 2012, 110) • Rajojen ylittämisestä on syytä käydä neuvottelua, jossa yhteisesti sovitaan tavoitteista ja näkemyksistä. Tämä vaatii työntekijöiden ja johdon jatkuvaa vuoropuhelua. Rajojen ylitys ilman yhteistä näkemystä, synnyttää helposti ristiriitaisia tilanteita.

21. Reviiriajattelu, keskittyminen vain omaan tehtävään • Opettajan perinteinen rooli luokan hallitsijana • OPE3: No siinä on se perinteet, että yleensä se niin kuin mä sanoin se yhteistyön kulttuuri niin eihän sitä silleen Suomen koululaitoksessa hirveesti ole ollut niin kuin opettajienkaan kesken, että tosiaan opettaja opettaa omaa luokkaa yksin siellä omassa luokassa, et se vaan vaatii aikansa et löytyy ne luontevat yhteistyötavat tähän ja sitten vielä kun ei oo kaksi opettajaa vaan nuoriso-ohjaaja ja sit on opettaja, jolla on vähän eri professio niin tota siitä se löytäminen mikä se on, että… Sitä täytyy olla kummankin valmiita luopumaan hiukan omasta roolistansa.” • Varovaisuus rajojen ylityksessä -> neuvottelun vähäisyys • yksittäisiä näkemyseroja haastavien nuorten kanssa työskentelyssä

22. Tavoite ohjaa yhteistyötä • Yhteisen tavoitteen kautta syntyy yhteinen käsitys toiminnasta, joka voi tuottaa jotain sellaista mitä yksi ammattiryhmä ei voisi yksin saavuttaa • NT3: ”Mutta ei ole mitenkään tavoitteellista tai semmoista mietitty tavallaan, miksi me tehdään sitä muuta kuin, että mitä hyötyä siitä on koululle ja mitä hyötyä on meille. Et pitäis tavallaan miettiä just niitä nuoria ja ryhmiä, että mitä hyötyä siitä yhteistyöstä on niille.” • Kahdessa kunnassa tehty kirjallinen suunnitelma yhteistyöstä (harvoin tekstiä työmuodoista, prosesseista ja tavoitteista ) • Sopimukset työntekijöiden mukaan väljiä, keskeistä että yhteistyötä on tehtävä • Kahdessa koulussa kirjallinen vuosikello (tehtiin yleensä rehtorin ja opon kanssa, opettajat eivät mukana) • Nuorisotyöntekijöiden ja opettajien yhteinen suunnittelu on paljolti tiedon välittämistä ja työnjakoa. • Opettajille yhteistyö vapaaehtoista

23. NT2: ”Just istuttais sen koulun edustajien kanssa alas ja mietittäis just mikä olis järkevää ja milloin se tapahtuu ja miten ja sitten kehittäis sen toiminnan myös sellaiseksi järkeväksi.” • Tavoitteet määritellään väljästi tai ne määrittää joku ulkopuolinen taho. Tällöin tavoitteet jäävät usein melko abstrakteiksi. Tällöin tavoite ei tue myöskään yhteisen toiminnan sisällöllistä suunnittelua eikä siirry toimintaan.

24. Yhteistyön toteuttamiseen vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä • Yhteistyö tarvitsee tukea kaikilta tahoilta • Rehtorin tuella suuri merkitys • Tukea omalta ammattikunnalta ja johdolta • Yhteiset linjaukset merkkinä siitä, että työtä arvostetaan ja halutaan kehittää • Vaitiolovelvollisuus • Oppilashuoltolait haasteellisia yhteistyön ja nuorisotyöntekijän työn kannalta • Työkulttuurinen ilmiö • Resurssit • Aika • Yhteistyö vie paljon aikaa, mutta se voi lopulta osoittautua aikaa ja muita resursseja säästäväksi työn mahdollisen tehostumisen takia.

26. Lopuksi • Nuorisotyötä pidetään tärkeänä ja heidän työtä arvostetaan, mutta usein kun puhutaan vastuusta ja vallasta nuorisotyöntekijä siirretään sivuun • Nuorisotyöntekijän keskeinen tehtävä oli nuorten tukeminen ja kokonaisvaltainen kohtaaminen, ammatillinen epäselvyys, kasvatustyö • Nuorisotyöntekijän paikka määräytyi pitkälti neuvottelun tuloksena kaikilla tasoilla • Yhteistyötahto, luottamus, tavoitteiden monitasoisuus

27. Toiminnan tasavertaisuus (lainsäädäntö, professioiden kehityserot, nuorisotyön ammatillinen epäselvyys) • Ohjataanko nuorisotyö aidosti ottamaan paikka koulussa? • Miten nuorisotoimi itse määrittelee paikkansa ja asiantuntemuksensa suhteessa kouluun? • Miten koulu ja opettajat muokkautuvat suhteessa nuorisotyöhön?