Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja, Pohjois-Pohjanmaan shp - PowerPoint PPT Presentation

slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja, Pohjois-Pohjanmaan shp PowerPoint Presentation
Download Presentation
Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja, Pohjois-Pohjanmaan shp

play fullscreen
1 / 21
Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja, Pohjois-Pohjanmaan shp
162 Views
Download Presentation
mufutau-kane
Download Presentation

Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja, Pohjois-Pohjanmaan shp

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Hoitosektorin Evo- koulutusrahoituksen esiselvitys Syksy 2013 Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja, Pohjois-Pohjanmaan shp

  2. Esiselvityksen tehtävät: • arvioida hoitotyön ammattihenkilöstön perustutkinnon jälkeiseen koulutukseen suunnattavan valtionosuuden määrällinen tarve • selvittää varsinaisen hoitotyön ammattihenkilöstön lisäksi seuraavien ammattihenkilölaissa laillistettujen ammattihenkilöiden (psykologi, proviisori, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, farmaseutti, psykoterapeutti, muut terveydenhuollon akateemiset sekä optikko ja hammasteknikko yliopisto-tasoisen tutkintojen jälkeisen koulutuksen EVO- rahoitustarve • arvioida vastaako nykyinen hoitotyön ammattihenkilöstön erikoistumiskoulutus erikoisaloineen asiakkaiden ja työelämän tarpeisiin huomioiden erityisesti gerontologinen osaaminen • tehdä ehdotus hoitotyön ammattihenkilöstön EVO- koulutuskorvauksen kohdentamisesta, organisoinnista, ohjauksesta ja maksujärjestelmästä • selvittää ja tehdä ehdotus, miten EVO- koulutusrahaa voidaan palvelujärjestelmän muutoksessa kohdentaa hoitosektorin mahdollisiin uusiin koulutustarpeisiin perustutkinnon jälkeisessä yliopistotasoisessa ja ammattikorkeakoulutasoisessa lisäkoulutuksessa • Toimeksiannon lisäksi esiselvitystyön aikana on kartoitettu ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan perustutkintoihin liittyviä ohjatun harjoittelun käytänteitä ja palkkioita

  3. Taustaa Liittymät: • Sosiaali- ja palvelurakenneuudistus • Ammattikorkeakoulu-uudistus • Yliopistouudistus • OKM:n erikoistumiskoulutusta kehittävän työryhmän ehdotukset

  4. Erikoislääkärikoulutuksiin evo-rahoitusta • Erikoislääkäri –ja erikoishammaslääkäri-koulutuksen EVO- rahoitus on tullut sosiaali- ja terveysministeriöltä ja erikoislääkärikoulutuksen ohjaus on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön kontolla. • Ensi vuodelle esitetään erikoislääkäri-koulutuksen ohjauksen siirtämistä STM:lle.

  5. Esiselvitystyön toteutus • Kuultu ja haastateltu keskeisiä toimijatahoja • Ammattiliitot ja järjestöt • Palvelujärjestelmän edustus; mm. sairaanhoitopiirit, suuret kaupungit • Ammattikorkeakoulut ja yliopistot • Verkostot • Olemassa oleva lainsäädäntö ja muu materiaali (mm. opetussuunnitelmat)

  6. Erikoistumiskoulutusten ja –opintojen nykytila 1 • Yliopistot toteuttavat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden erikoistumiskoulutusta että erikoistumisopintoja. • Ammattikorkeakoulut toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillisia erikoistumisopintoja. • Tällä hetkellä näille koulutuksille on ollut yhteistä lähinnä laajuus, joka on vaihdellut yleensä 30 opintopisteestä ylöspäin ja se, että koulutukset suuntautuvat tutkintoa suppeampaan mutta kuitenkin tarkasti määriteltyyn osaamiseen ja kokonaisuuteen (OKM 2013:7)

  7. Erikoistumiskoulutusten ja –opintojen nykytila 2 • Tällä hetkellä korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ja – opinnot ovat eri tavoin säädeltyjä, joka osaltaan vaikuttaa koulutusten järjestelyihin ja rahoitukseen. Tarkimmin säädeltyjä ovat yliopistojen järjestämät erikoistumiskoulutukset (yliopistolaki 7§, asetus 2011/ 954 ja lisäksi erilliset tutkintoasetukset). • Korkeakoulujen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) 12§:n mukaan ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot ovat ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita tutkintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä, laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joita järjestetään korkeakoulututkinnon taikka ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneille. • Eräistä ammattikorkeakoulujen järjestämistä lisäkoulutuksista tai niihin liittyvästä toiminnasta on myös säädetty asetuksilla. Näitä ovat mm. sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmäärääminen (A 1088/2010, A 1089/ 2010) ja ensihoidon hoitotason pätevöityminen (mm. A 340/ 2011 Asetus ensihoidosta). • Heikoimmin säädeltyjä ovat yliopistojen erikoistumisopinnot

  8. Yliopistojen järjestämät erikoistumiskoulutukset Selvitetty (ks. Raportti): Erikoispsykologikoulutus Erikoispuheterapeutin koulutus Farmasia-alan erikoistumiskoulutukset Sairaalamikrobiologian erikoistumiskoulutus Sairaalasolubiologien erikoistumiskoulutus Sairaalageneetikkojen erikoistumiskoulutus Sairaalakemistien erikoistumiskoulutus Sairaalafyysikon erikoistumiskoulutus Ravitsemusterapeuttien erikoistumiskoulutus Psykoterapeuttikoulutus

  9. Ammattikorkeakoulujen järjestämät erikoistumisopinnot/ täydennyskoulutukset Sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmäärääminen • Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen on uusi itsenäinen perusterveydenhuollon vastaanottohoitotyöhön liittyvä tehtävä. Tämä koulutus tuottaa sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisessä tarvittavan osaamisen (VNA 1089/2010). • Koulutuksen jälkeen on mahdollista hakea rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyttä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira) kulloinkin voimassa olevien asetusten perusteella. • Valviralta (sähköpostikeskustelu ylitarkastaja Katja Virtasen kanssa) saadun tiedon mukaisesti toukokuun lopussa 2013 rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeutettuja sairaanhoitajia (=erikoispätevyys todettu ja lääkärin kirjallinen määräys toimitettu) oli 90 kpl. Valviran mukaan määrä tulee kasvamaan, koska vastavalmistuneiden hakemuksia on alkanut saapua Valviraan. • Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen koulutuksen (45 op) sisältöinä ovat: Lääkehoidon eettinen ja juridinen tietoperusta hoitotyössä 5 opintopistettä (op), Potilaan tutkiminen ja kliininen päätöksenteko 7 op, Kliinisen hoitotyön toteuttaminen 8 op, Farmakologia ja lääkkeen määrääminen 12 op ja Turvallinen lääkehoito asiakastilanteissa 13 op.

  10. Hoitotason ensihoidon pätevöityminen • Keväällä 2011 voimaan tulleen Sosiaali- ja terveysministeriön ensihoitopalveluja koskevan asetuksen (340/2011) mukaan hoitotason sairaankuljetuksessa toimivalta sairaanhoitajalta edellytetään vähintään 30 opintopisteen hoitotason lisäkoulutus vuoden 2014 alusta lähtien. • Koulutukseen voivat hakea sairaanhoitajat, joilla on perustason ensihoidosta vähintään yhden vuoden työkokemus. Hakijalla tulee olla voimassaolevat perustason ensihoidon luvat. • Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Opintoihin sisältyy simulaatio-oppimista. Lähipäiviä on tällä hetkellä 20 kappaletta (n. kaksi päivää/kk) ja opiskelu kestää noin 2 lukukautta(=1 vuosi) Asiakasvastaava-koulutus • Asiakasvastaavan koulutus kokeneille sairaanhoitajille/terveydenhoitajille/ kätilöille: koulutus on lähdössä käyntiin kahdessa ammattikorkeakoulussa. • Asiakasvastaavan koulutuksen tavoitteena on erityisosaaminen, jota tarvitaan eri-ikäisten pitkäaikais-sairaiden, monisairaiden ja/tai paljon palveluja tarvitsevien ja käyttävien asiakkaiden terveyshyötymallin mukaiseen toimintaan. • Koulutuksen laajuus on yhteensä 30 opintopistettä

  11. Muut ammattikorkeakoulussa suoritettavat ammatilliset erikoistumisopinnot • Hoitohenkilöstölle tarjottavien erikoistumisopintojen kysyntää on paljon, koska tähän saakka kliiniset erikoistumisopinnot (30 op) ovat palvelleet kohtalaisen hyvin työelämää. • Hoitoalan työntekijöistä on jo nyt pulaa, joten erikoistumisopinnot suorittaneille on voitu ohjata vaativiakin tehtäviä ja siten parantaa terveydenhuoltoyksiköiden toimivuutta työnjakoa kehittämällä. • Perustutkinnon jälkeisiä koulutuksia ”leimaa” heterogeenisyys sekä sisällöiltään että toteuttamistavoiltaan • Ne erikoistumisopinnot, joita koordinoidaan valtakunnallisesti, ovat osoittautuneet työelämän näkökulmasta onnistuneimmaksi • Oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa esimerkillistä on puolestaan vahva työelämäyhteys

  12. Erikoistuminen optikon ja hammasteknikon perustutkinnoissa • Hammasteknikon koulutuksessa voidaan suoraan erikoistua tiettyihin erikoisaloihin. Tämän lisäksi voidaan suorittaa erikoishammasteknikon erikoistumisopinnot. Koulutus antaa erikoispätevyyden itsenäisesti valmistaa ja sovittaa irrallisia kokoproteeseja niiden käyttäjille • Optisen alan erikoistumiskoulutukset - piilolasien sovittamiseen PL, heikkonäköisten apuneuvojen sovittamiseen HA ja diagnostisten lääkeaineiden käyttöoikeuteen DGL laillistavat lisäkoulutukset ovat sisällytetty tällä hetkellä kouluttavien tahojen - Metropolia ammattikorkeakoulun ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun uusiin opetussuunnitelmiin. • Helsingissä uuden opetussuunnitelman mukainen koulutus aloitettiin syksyllä 2011 ja Oulussa saadaan vastaava opetussuunnitelma käyttöön syksyllä 2013. • Optikon erikoistuminen muuttuu osaksi perustutkintoa

  13. Gerontologinen osaaminen/ erikoistumisopinnot • Vanhuspalvelulaki (L980/2012) • Gerontologinen osaamisen huomiointi perustutkinnoissa • Geronomin tutkinto (amk) • Vanhustyön ammattitutkinto (toisen asteen perustutkinto) • Ei selkeästi erillisiä erikoistumisopintoja tällä hetkellä • Opetushallitus/ vanhuspalveluiden osaamistarpeiden ennakointihanke

  14. OKM:n erikoistumiskoulutusta kehittävän työryhmän linjaukset/ esiselvitys • Esiselvitys tukee OKM:n erikoistumista kehittävän työryhmän linjauksia: • Työelämälähtöisyys • Valtakunnallinen koordinaatio • Yhtenäisemmät kokonaisuudet • Jako: Tutkintokoulutukset, erikoistumiskoulutukset (uudenmallinen; koskee sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen järjestämää koulutusta), muut täydennyskoulutukset • Erikoistumiskoulutukset rahoitusmalliin v. 2017, siirtymäajalle OKM:n tuki • Monikanavainen rahoitusmalli

  15. Yhteenvetoa esiselvityksen keskeisistä ehdotuksista 1 • EVO-rahoitus tulee laajentaa porrasteisesti koskemaan myös muiden terveydenhuoltoalan ammattiryhmien kuin lääkärien ja hammaslääkäreiden koulutusta. Tämän lisäksi tarvitaan OKM:n rahoitusta ammattikorkeakouluille ja yliopistoille erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. • EVO- rahoitusta tulisi v. 2015 alusta alkaen pystyä kohdentamaan terveyden-huollon laillistettujen akateemisten ammattihenkilöiden erikoistumis-koulutukseen (psykologit, puheterapeutit, farmaseutit, proviisorit, terveydenhuollon luonnontieteelliset erityisasiantuntijat sekä fyysikot). Rahoituksen turvin yliopistosairaaloihin ja muihin koulutusta tarjoaviin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköihin voidaan perustaa tarvittava määrä koulutusvakansseja ja vahvistaa työelämän ohjausresursseja. Arvio EVO-rahoituksen määrällisestä tarpeesta em. koulutuksiin liittyen on n. 10-13 milj. euroa. Terveydenhuollon akateemisten erikoistumiskoulutukset tarvitsevat myös OKM:n rahoitusta (yliopistoille). • Psykoterapeutin erikoistumiseen liittyvään työssäoppimiseen tulisi kohdentaa EVO -rahoitusta ohjausresurssitarpeiden (opintoviikot) mukaisesti. Evo-rahoituksen määrällisen tarpeen arvioimiseksi tarvitaan tiedot työssäoppimisen toteutumisesta muutamalta vuodelta. Lisäksi on tärkeää, että OKM kohdentaa rahoitusta yliopistoille psykoterapeutin opintojen rakentamiseen uuden erikoistumiskoulutusmallin mukaisesti.

  16. Yhteenvetoa esiselvityksen keskeisistä ehdotuksista 2 • OKM:n tulisi kohdentaa rahoitusta hoitotyön ammattihenkilöstön erikoistumiskoulutuksiin, joita ohjataan asetuksella (sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmäärääminen ja hoitotason ensihoito). Rahoituksen turvin voidaan ylläpitää koulutusten volyymeja palvelujärjestelmän tarpeita vastaavina. Palvelujärjestelmälle tulisi kohdistaa EVO- rahoitusta moniammatillisen opetuksen ja ohjauksen kustannusten kompensoimiseksi. Arvio EVO-rahoituksen määrällisestä tarpeesta em. koulutuksiin liittyen on yhteensä n. 1,0 – 1,4 milj. euroa. • Hoitotyön ammattihenkilöstön erikoistumiskoulutusten laajempaa EVO- rahoitustarvetta tulee arvioida myöhemmin uudelleen. Erikoistumiskoulutusten työelämälähtöisyyden kehittäminen edellyttää erikoistumisalojen kansallisen viitekehyksen luomista sekä osaamiskuvausten ja opetussuunnitelman perusteiden laatimista erikoisaloittain. Yhtenäiset kansalliset viitekehykset on hyvä määritellä STM:n johdolla yhteistyössä keskeisten toimijoiden, kuten viranomaisten, koulutustahojen, työelämän, järjestöjen jne. kesken.

  17. Yhteenvetoa esiselvityksen keskeisistä ehdotuksista 3 • Sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutuksista tulee jatkossa pitää rekisteriä. • Sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin liittyviin kliinisiin harjoitteluihin ja työssäoppimiseen tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäinen ja kestävä rahoitusratkaisu. Laajempaa erityisvaltionosuuden tarvetta tai muuta rahoitusmahdollisuutta tulee selvittää kokonaisuutena huomioiden terveysalan perus- ja jatkotutkinnot sekä erikoistumiskoulutukset. • Uusissa palvelurakenteissa koulutus- evo on järkevää ohjata erityisvastuualueille perustettaviin koulutusyksiköihin tai vastaaviin muihin rakenteisiin, joiden koulutustoimikunnat päättävät sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoille koulutusrahan jaosta alueillaan. Myös valtakunnan tason koordinaatiota tarvitaan, joten tätä varten tulee nimetä sopiva elin STM:n toimesta.   • EVO-rahoituksen mahdollista uudelleenarviointia varten tulisi perustaa työryhmä STM: ään. Tässä esiselvityksessä on ehdotuksia työryhmän tehtävistä ja jatkoselvitystarpeista.

  18. Liite 1: Sosiaali- ja terveysalan kliinisten harjoittelujen koulutuskorvauskäytänöt • Vastaajat: 23 sosiaali- ja terveysalan organisaatiota • Kliinisiä harjoitteluja toteutui näissä organisaatioissa yli 100 000 opintoviikkoa vuoden 2012 aikana (taulukko 1). Henkilötyöpanoksiksi laskettuna tämä tarkoittaa kokonaisuutena n. 2000-2500 henkilön ohjausresurssia vuositasolla (riippuen millaisella jakajalla vuosityöpanos lasketaan). • Sopimuskäytännöt ovat hyvin erilaiset ja yhteensä em. vastaajaorganisaatioilla on yli 550 erilaista sopimusta oppilaitosten kanssa. Sopimukset ovat luonteeltaan jatkuvia sopimuksia, puitesopimuksia ja erillissopimuksia. • Vastaajaorganisaatioille maksettiin harjoittelukorvauksia vuonna 2012 yhteensä reilut 4 miljoonaa euroa (taulukko 2). • Harjoittelukorvauksien ohjautumisessa ja käytössä oli monenlaisia käytäntöjä ja malleja. Osassa organisaatioita korvaukset ohjautuvat keskitetysti ja osassa hajautetusti ohjausta järjestäviin yksiköihin. • Lähes kaikissa organisaatioissa ohjauspalkkioita käytetään ainakin osin opetus- ja koulutustoiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Ohjauspalkkioita ohjataan myös henkilökunnan kouluttamiseen ja työhyvinvointitoimintaan. Jonkin verran opetuspalkkioita ohjataan suoraan myös opiskelijoita ohjaaville työntekijöille.

  19. Taulukko 1: Kliinisen harjoittelun toteutuminen organisaatioittain (v.2012) Organisaatio n = opintoviikko

  20. Taulukko 2: Ammattikorkeakoulujen maksamat ohjauspalkkiot (v.2012) organisaatioittain Organisaatio n = ohjauspalkkiot, €

  21. Kiitos mielenkiinnostanne!Mukavaa päivän jatkoa!