1 / 22

Eye Tracking the Visual Search of Click-Down Menus

Eye Tracking the Visual Search of Click-Down Menus. Byrne, Michael D., Anderson, John R., Douglass, Scott, and Matessa, Michael , in Proceedings of CHI99, Addison Wesley, 1999, pp. 402-409. Antti Aaltonen. Silmänliikeseminaari, XX.10.2000. Sisältö. Johdanto 1 kalvo Koeasetelma 5 kalvoa

morwen
Download Presentation

Eye Tracking the Visual Search of Click-Down Menus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Eye Tracking the Visual Search of Click-Down Menus Byrne, Michael D., Anderson, John R., Douglass, Scott, and Matessa, Michael, in Proceedings of CHI99, Addison Wesley, 1999, pp. 402-409 Antti Aaltonen Silmänliikeseminaari, XX.10.2000

  2. Sisältö Johdanto 1 kalvo Koeasetelma 5 kalvoa Laitteisto 1 kalvo Tulokset 6 kalvoa Johtopäätökset 1 kalvo Plussat 1 kalvo Miinukset 2 kalvoa 17 kalvoa

  3. Paperin motivaatio Pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: • Millaista vuorovaikutus on valikoissa? • Kuinka hyvin laskennalliset kognitiiviset mallit ACT-R ja EPIC pystyvät ennustamaan valikkovaihtoehdon valinta-aikaa? Johdanto

  4. EPIC • Paras EPIC-malleista ennustaa, että • 50% silmänliikkeistä tapahtuu ylhäältä alaspäin peräkkäin. • 50% liikkeistä tapahtuu satunnaisesti. • Oikean vaihtoehdon ohi voidaan hypätä, koska oletetaan että käyttäjä näkee monta (1-3) vaihtoehtoa kerrallaan. • Hiiren liike alkaa vasta kuin oikea vaihtoehto on löydetty. Johdanto

  5. ACT-R • Ennustaa, että valikkovaihtoehdon etsinnässä • silmän liikkeet tapahtuvat vain ylös-alas suunnassa • oikean vaihtoehdon yli ei voi hypätä • kaikkia vaihtoehtoja ei käydä lävitse • hiiri seuraa sakkadisia silmänliikkeitä Johdanto

  6. Koeasetelma1 • Replikoi (osin) E. Nielsenin (1991) tekemän kokeen, jossa tutkittiin valikkovaihtoehdon valinta-aikaa. • Eroja: • Pituus 6, 9 tai 12 vaihtoehtoa. • Suuremmat välit vaihtoehdoilla. • Sekä kirjain- että numerovaihtoehtoja. Koeasetelma

  7. Koeasetelma2 Target: 7 Koeasetelma

  8. Koeasetelma2 Target: 7 9 3 7 1 4 2 Koeasetelma

  9. Koeasetelma3 • Henkilö etäisyys 30” monitorista. • Merkin koko 13 pikseliä. • Vaihtoehtojen väli 26 pikseliä. • Vaihtoehtojen väli suurempi kuin Nielsenillä. Koeasetelma

  10. Koeasetelma4 • 36 harjoitustehtävää • 108 tehtävää per koehenkilö • 2 kohdetyyppiä (numero/kirjain) • 2 ”distractor” tyyppiä (numero/kirjain) • 6 valintaa 6 vaihtoehdon valikossa • 9 valintaa 9 vaihtoehdon valikossa • 12 valintaa 12 vaihtoehdon valikossa Koeasetelma

  11. Koeasetelma5 • 11 koehenkilöä • Perustutkinto-opiskelijoita. • Kaikilla normaali näkökyky. • Kaikki käyttäneet valikkoja aikaisemmin. • Motivaattorina rahapalkkio, jonka suuruus riippui suoritusajasta. Koeasetelma

  12. Laitteisto • ISCAN RK726/RK520 • VOG — seuraa sarveiskalvoheijastetta ja pupillin keskustaa. • Päähän kiinnitettävä optiikka. • Polhemuksen magneettinen pään seuranta. • Näytteenottotaajuus 120 Hz . Laitteisto

  13. Tulokset: Valinta-aika Nielsen, 1991 Byrne et al., 1999 Vaihtoehdon sijainti vaikuttaa valinta-aikaan. Tulokset

  14. Tulokset: Fiksaatiot1 • 6 vaihtoehtoa: sijainti ei vaikuta fiksaatioiden määrään. • 9 tai 12 vaihtoehtoa: parhaiten sopiva regressio: 0.2  sijainti + 2.5 fiksaatiota Tulokset

  15. Tulokset: Fiksaatiot2 • Ensimmäinen fiksaatio osuu suurimmalla todennäköisyydellä johonkin kolmesta ensimmäisestä vaihtoehdosta. 6 9 12 Tulokset

  16. Tulokset: Fiksaatiot3 • Haku ennemminkin ylhäältä alaspäin kuin satunnaista. • Kaikkia vaihtoehtoja ei käydä haun edetessä lävitse. • Käyttäjien välillä eroja. Tulokset

  17. Tulokset: Hiiriliikkeet1 • Yleensä enemmän kuin yksi liike per valinta. • Sijainnilla vain vähäinen vaikutus hiiren liikkeiden lukumäärään. • Kasvukerroin 0.03 Tulokset

  18. Tulokset: Hiiriliikkeet2 • Jos valittava vaihtoehto on valikon loppupuolella niin ensimmäinen liike jää yleensä lyhyeksi. • Käyttäjien välillä eroja. Tulokset

  19. Johtopäätökset • Vaikka ACT-R & EPIC sopivatkin Nielsenin dataan niin tarkempi tutkiskelu paljastaa, että kumpikaan niistä ei mallinna vaihtoehdon hakua tarkasti, koska: • 1. fiksaatio osuu lähes aina johonkin kolmesta ensimmäisestä vaihtoehdosta. • Haku tapahtuu (ei tosin pelkästään) ylhäältä alas, mutta harvoin satunnaisesti. • Jotkut valikkovaihtoehdot ohitetaan. • Ohitetut vaihtoehdot löydetään yleensä peruuttamalla. • Haku on ”kohinaista” ylhäältä alaspäin suuntautuvaa vaihtoehdon etsintää. Johtopäätökset

  20. Plussat • Arvioi laskennallisten mallien ”hyvyyttä”. • Tutki myös hiiriliikkeitä valikoissa. • Tarkempi ja rajatumpi koeasetelma kuin Aaltonen et al. (CHI’98). • Tuloksia voi validoida (osittain) Nielsenin tuloksia vasten. Plussat

  21. Miinukset1 • Testiasetelmasta olisi voinut kertoa enemmän & tarkemmin. • Testin kulkua ei kuvattu tarkasti. • Vähän koehenkilöitä – vain 11kpl. • Testitehtäviä vähemmän kuin Nielsenillä (108 vs. 1440 per henkilö) • Ei replikoinut Nielseniä täydellisesti (ts. korvasi 3 vaihtoehdon valikot 12 vaihtoehdon pituisilla valikoilla) Miinukset

  22. Miinukset2 • Tulosten esittäminen pääasiassa graafista — numeroarvoja olisi ollut mukava nähdä. • Vähän viitteitä edellisiin tutkimuksiin. • Hiirifiksaatiota ei määritelty. • Ei mitään fiksaatioiden (katse-/hiiri-) kestoista • Lyttäsi EPIC-mallia (osin) turhaan. • Ei ekologisesti validi — ts. oikeissa ohjelmissa on harvoin yhden merkin/kirjaimen pituisia vaihtoehtoja. Miinukset

More Related