Donald davidson ja tulkinnan suopeus
Download
1 / 11

Donald Davidson ja tulkinnan suopeus - PowerPoint PPT Presentation


  • 58 Views
  • Uploaded on

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Donald Davidson ja tulkinnan suopeus' - moke


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Donald davidson ja tulkinnan suopeus

Donald Davidson (1917 – 2003) oli yhdysvaltalainenfilosofi ja emeritusprofessori Berkeleyn yliopistossaKaliforniassa. Hänen työnsä on ollut hyvin merkittävää lähes kaikilla filosofian aloilla 1960-luvulta alkaen, mutta erityinen vaikutus sillä on ollut mielen-filosofian ja kielifilosofian alueilla. Davidson julkaisi enimmäkseen lyhyehköjä esseitä, mutta hänen kirjoituksissa on nähtävissä yhte- näisen teorian piirteitä. Hänen teoriansa keskeisin väite on, että ei ole olemassa tiukkoja deterministisiä lakeja, joiden pohjalta voitai-siin mentaalisia tapahtumia ennustaa ja selittää. Davidson erottaa ns. propositionaalisen (“väitteellisen”) asenteen (henkilö uskoo, että p; toivoo, että p; pelkää, että p jne.) fyysikaalisista tapahtu-mista ja tiloista. Davidsonin ajatteluun vaikutti voimakkaasti hänen opettajansa W.V.O. Quine, joka vastusti ankarasti Wienin piirin uuspositivismia.

Lähteet: Wikipedia, Internet Encyclopedia of Philosophy ja Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia

Donald Davidson ja tulkinnan suopeus


Donald davidson ja tulkinnan suopeus1

Donald Davidson ja tulkinnan suopeus

Hyvä suomenkielinen lähde Davidsonin filosofiasta on Lauri Seppäsen kirja Kieltä ei ole - uuspragmatistista kielifilosofiaa: Richard Rorty ja Donald Davidson

http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ekirjat/index.jsp?&book=951-44-5919-9.ellibs.com/login?


Donald davidson ja tulkinnan suopeus2

Donald Davidson ja tulkinnan suopeus

Davidson lähtee siitä, että toiminnan ymmärtämi-nen edellyttää tutkimuskohteen tarkastelemista rationaalisena toimijana. Vieraita kulttuureja on tutkittava siten, että oletetaan toimijoiden usko-musten olevan loogisesti ristiriidattomia. Sekä Quine että Davidson kieltävät ns. ei-loogisten kulttuurien olemassaolon. Jos esitys vieraan kulttuurin käytänteistä, johtaa oletukseen toimijoiden ristiriitaisista uskomuksista, esityksessä on todennäköisesti mennyt jotain pieleen.


Donald davidson ja tulkinnan suopeus3

Otetaan esimerkkikuvaus ristiriitaisesta vieraan-kulttuurin uskomuksesta:

Kulttuuriantropologiassa on esitetty väite, että tietyt Australian alkuasukkaat olisivat tietämät-tömiä raskauden todellisesta syystä. Raskauden syylle tässä kulttuurissa on esitetty lapsen omai-sia uskomuksia (esim. seisoo liian lähellä tiettyjä kaloja). Tulkinnan suopeuden vaatimus (principle of charity) edellyttää, että väitettä muo-kataan esim. niin, että tällaiset uskomukset tulkitaan symbolisesti olettaen toimijoiden käytännössä tietävän seksin ja raskauden yhteyden.

Donald Davidson ja tulkinnan suopeus


Donald davidson ja tulkinnan suopeus4

Davidson olettaa, että kulttuurista riippumatta eri ihmisten uskomukset ovat samassa tilanteessa paljolti samoja. Siksi vieraan kulttuurin tuntemat-toman kielen merkitysten selvittäminen ei ole mahdoton tehtävä. Davidson väittää, että jos tul-kittavia ei pidetä rationaalisina olentoina, tulkit-tavilla ei ole lainkaan uskomuksia, toiveita tai mentaalisia tiloja ylipäätään. Meidän on oletet-tava, että toisten ihmisten mentaaliset tilat ovat olemuksellisesti rationaalisia. Tätä oletusta hän kutsuu SUOPEUDEN PERIAATTEEKSI.

Donald Davidson ja tulkinnan suopeus


Donald davidson ja tulkinnan suopeus5

Suopeuden periaatetta on pidetty argumenttina metodologisen dualismin puolesta. Sen mukaan ihmistieteet eroavat metodologiansa puolesta perustavanlaatuisesti luonnontieteistä. Luonnon-tieteellissä selityksissä ei nojata suopeuden peri-aatteeseen. Esim. elektroneja ei pidetä ratio-naalisina olentoina, vaikka jotkut fyysikot ovatkin metaforisesti puhuneet alkeishiukkasten ”tahdon vapaudesta”, koska niiden tarkkaa osumiskohtaa ei voida ennustaa.

Donald Davidson ja tulkinnan suopeus


Donald davidson ja tulkinnan suopeus6

  • Raatikaisen mukaan olisi kolmenlaista suopeutta, joita Davidson ei erota toisistaan:

  • Tulkittavien uskomukset ovat tosia tulkitsijan näkökulmasta.

  • Tulkittavien uskomukset ovat rationaalisia suhteessa heidän toisiin uskomuksiin.

  • Tulkittavien toiminta on rationaalista suhteessa heidän uskomuksiinsa ja toiveisiinsa

  • Lisäksi Raatikainen ihmettelee, missä määrin tulkinnan suopeus sallii irrationaalisuutta. Minkä rajan jälkeen ei enää voida puhua uskomuksista.

Donald Davidson ja tulkinnan suopeus


David hendersonin selitett vyyden periaate

Raatikainen suosii Hendersonin Davidson ei erota toisistaan:selitettävyyden periaatetta, koska se sallii metodologisen monismin. Metodologisen monismin mukaan vieraan kulttuurin tutkimus on luonnontieteen kaltaista tutkimusta. Viimekädessä on pyrittävä tieteellisiin kausaaliselityksiin ja tulkinnan suopeuden periaatteeseen turvaudutaan vain tulkinnan ensimmäisessä vaiheessa. Hendersonin selittävyyden periaate on vaihtoehtoinen malli Davidsonin suopeuden periaatteelle.

David Hendersonin selitettävyyden periaate


David hendersonin selitett vyyden periaate1

  • Hendersonin mukaan tulkinta etenee kahdessa vaiheessa nojautuen erilaisiin periaatteisiin:

  • Tulkinnan ensimmäinen vaihe tuottaa alustavan tulkinnan, jossa suopeuden periaate on välttämätön. Tulkitsijan on alkuvaiheessa oletettava, että tulkittavien uskomukset ovat tosia ja ristiriidattomia.

  • 2) Tulkinnan toisessa vaiheessa esitetään korjattu tulkinta ja suopeuden tarve vähenee. Tavoitteena on tässä vaiheessa selittää uskomukset tavalla, joka on yhdenmukaista luonnontieteiden kanssa (esim. psykologiset selitykset). Uskomusten ei tarvitse olla tosia, jos ne pystytään selittämään.

David Hendersonin selitettävyyden periaate


David hendersonin selitett vyyden periaate2

Raatikainen antaa esimerkin, miten selitettävyyden pe-riaatetta voisi soveltaa. Esimerkkinä toimii kulttuuri-antropologi Malinowskin tulkinta melanesialaisesta magiasta. Magian ei tarvitse olla totta, mutta se on vastaus primitiivisen teknologian rajoituksiin erityisesti kalastuksen alkeellisuuteen. Magia antaa epävarmas-sa tilanteessa hallinnan tunteen. Maagiset uskomuk-set siis täyttävät psykologista tarvetta, mutta ne eivät ole tosia. Näin näitä uskomuksia ei pidä yrittääkään selittää davidsonilaisella suopeuden periaatteella, vaan on pyrittävä löytämään tieteellinen selitys.

David Hendersonin selitettävyyden periaate


Rauno huttusen painava kommentti

Me olemme Immanuel Kantin mukaan sekä rationaalisia olentoja että kausaalilakien alaisia. Me olemme sekä vapauden valtakunnan jäseniä, jossa itse päätämme rationaalisesti teoistamme. Me olemme myös välttämättömyyden valtakunnan jäseniä, jossa toimintaamme määrittävät monet kausaalilait. Miten ihnmistieteiden pitäisi tutkia ihmistä näiden molempien valtakuntien jäseninä? Johtaako kantilainen metodo-loginen dualismi loogiseen ristiriitaan? Milloin ihmistä on tutkittava laadullisesti rationaalisena ja ymmärtävänä olentona. Milloin häntä on taas tutkittava irrationaalisena tai arationaalisena kausaalilakien vietävissä olevana kohteena.

Rauno Huttusen painava kommentti


ad