slide1 n.
Download
Skip this Video
Download Presentation
ASTMAN HOITO 2006

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 39

ASTMAN HOITO 2006 - PowerPoint PPT Presentation


  • 223 Views
  • Uploaded on

MED-KOULUTUSOHJELMA A 117. ASTMAN HOITO 2006. OHEISMATERIAALI. MED-VIDEO OY (03) 380 2500. Hoitosuositus 2006. Uutta mm: selvennetty aikaisempaa suositusta jaksottainen hoito uutena 12% bronkodilataatiovaste spirometriassa riittää asiantuntijoiden näkemys astman hoidosta. YLEISTÄ.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'ASTMAN HOITO 2006' - miriam


Download Now An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1

MED-KOULUTUSOHJELMA A 117

ASTMAN HOITO 2006

OHEISMATERIAALI

MED-VIDEO OY (03) 380 2500

hoitosuositus 2006
Hoitosuositus 2006

Uutta mm:

  • selvennetty aikaisempaa suositusta
  • jaksottainen hoito uutena
  • 12% bronkodilataatiovaste

spirometriassa riittää

  • asiantuntijoiden näkemys astman hoidosta
slide3

YLEISTÄ

  • - astma on keuhkoputkien limakalvojen
  • tulehduksellinen sairaus
  • - inflammaatio ja keuhkoputkien supistuminen toimivat astmaan taipuvaisella henkilöllä liian herkästi ja voimakkaasti
  • määritelmä painottaa
  • tulehduksen merkitystä
slide4

PATOGENEESI

- astman ajatellaan liittyvän mm. epiteelin irtoamiseen

- epiteelin muutokset saattavat helpottaa ärsyttävien tekijöiden

pääsyä syvemmälle hengitysteiden limakalvolla

- epiteelisolut ohjaavat ehkä tulehdussolujen kutsumista

tulehduspaikalle ja niiden aktivoitumista

- histamiineja, prostaglandiineja ja leukotrieeneja

- keuhkoputken sileän lihaksen supistumista

- liman erityksen lisääntymistä

- tulehdussolujen kerääntymistä keuhkoihin

- plasman vuotamista kudokseen

Tulehdussoluista vapautuu välittäjäaineita

Välittäjäaineet aiheuttavat

slide5

ETIOLOGIA

- atooppinen taipumus: limakalvojen tulehdusta

hengitettäessä allergeenisia pienhiukkasia, kuten

eläin- ja siitepölyjä

- taipumus keuhkoputkien yliherkkään supistumiseen

- allergeenit pääsevät elimistöön

limakalvojen ja ihon kautta

- kun atooppista allergiaa ei todeta

- varsinkin vanhemmilla ihmisillä

Astmalle altistavia perinnöllisiä tekijöitä

Ulkosyntyinen astma

Sisäsyntyinen astma

slide6

Astmapotilaan oireilua pahentavat

- erityisesti virusten aiheuttamat hengitystieinfektiot

- lapsilla erityisesti Respiratory syncytial -virus

- aikuisilla influenssavirukset

- ilmansaasteet, kylmä ilma, tupakansavu, pölyt, hajut,

jotkut ruoka-aineet, muut sairaudet ja niiden hoidot

sekä stressi

- osalla astmapotilaista asetyylisalisyylihappo ja sen

johdannaiset voivat aiheuttaa vaikean astmareaktion

- ns. aspiriiniastma

slide7

OIREET

- alkavat tavallisesti hengitystieinfektion, voimakkaan

allergeenialtistuksen tai fyysisen rasituksen yhteydessä

- ensimmäinen oire on tavallisesti keuhkojen limaneritys

- potilas pyrkii yskimällä poistamaan ylimääräistä limaa

- usein ns. kuivaa yskää

- yskän jatkuessa hengitys alkaa ajoittain

vinkua ja tuntua raskaalta

- mahdollisesti hengenahdistusta erityisesti

ponnisteltaessa, jolloin yskä pahenee

slide8

Oireet (jatkoa)

- potilas ei useinkaan osaa sanoa, tuntuuko hengitysvaikeus sisään

vai uloshengityksen aikana

- astmassa uloshengitys tyypillisesti vaikeutuu

- hengityksen vinkuminen illalla makuulle käydessä ja

ahdistusoireet aamuyöllä

- yleensä oireet alkavat vähitellen

- joskus astma alkaa äkillisellä

hengenahdistuskohtauksella esim.

allergeenialtistuksen tai kovan

ruumiillisen rasituksen yhteydessä

slide9

Oireet (jatkoa)

- lievät oireet ovat voineet vaivata vuosia ennen

kuin potilas hakee apua

- usein astmaan sairastuvalla on heinänuhaa, kroonista

eosinofiilista nuhaa ja on tai on ollut atooppista ihottumaa

Lapsilla oireilu

voi ilmetä mm.

- hengitystieoireina

- väsymyksenä

- kasvun viivästymisenä

- ponnistelun välttämisenä

slide10

POTILAAN TUTKIMINEN

Diagnosoinnissa keskeisiä:

- oirehistoria, keuhkojen kuuntelu,

keuhkofunktio- ja ysköstutkimukset

- potilaan atooppinen ominaisuus, sen merkkinä krooninen ihottuma

- nuha

- positiiviset reaktiot ihon pistotestissä tai allergeenispesifiset

IgE-vasta-aineet seerumissa tai molemmat

- allergologiset perusselvitykset tärkeitä

- allergian paljastaminen

Astmaepäilyä vahvistavat

slide11

Keuhkojen auskultointi(perustutkimus)

- selvästi oireilevan astmaatikon keuhkoista kuuluu vinkuvia rahinoita

sisään- ja uloshengityksessä

- vinkunat korostuvat uloshengityksessä

- normaali kuuntelulöydös ei kuitenkaan sulje astmaa pois

- jos potilaalla on lievä astma tai astman kaltainen tulehdus,

kuuntelulöydös on suurimman osan aikaa normaali

- lievät vinkunat tulevat esiin

vasta voimistetussa

uloshengityksessä

(paras kuuntelualue keuhkojen

yläosassa)

slide12

Sydämen auskultointi

  • - samalla tutkitaan verenkiertostatus muutenkin
  • - tutkitaan nenän limakalvot ja todetaan esim.
  • mahdolliset polyypit
  • - kuiva, kutiava ekseema voi paljastaa atooppisen taipumuksen
  • jos dilatoivan lääkkeen jälkeen PEF-arvot suurenevat
  • vähintään 15% ja > 60 I/min, tulos viittaa astmaan
  • (spirometriassa FEV1 12%/200 ml nousu riittää)

Eturhinoskopia

Ihon tutkimus

Bronkodilataatiokoe

slide13

Astmapotilaan yleistutkimuksia

- lasko, CRP, pieni verenkuva, thoraxröntgen, EKG

- ergometripyörällä tai juoksumatolla

- voidaan tutkia fyysisen rasituksen vaikutusta keuhkoputkiin

- allergologinen selvitys; prick-testi

- seerumin IgE-vasta-aineet (esim. RAST)

Ysköksen ja nenäliman tutkiminen

PEF-seuranta

Rasituskoe

Allergiatutkimukset

slide15

Allergiatutkimukset erikoisklinikassa

  • - keuhkoputkien altistuskokeet
  • - eosinofiilien sisältämän ja vapauttaman kationisen
  • proteiinin (ECP) määrä ysköksistä
  • - hengitysäänten tietokonepohjainen analyysi
  • - uloshengityksen typpioksidimittaus
  • - keuhkoahtaumatauti?
  • - vanhemmalla potilaalla
  • sydämen vajaatoiminta?
  • primaarinen hyperventilaatio?
  • (dilatoivan lääkkeen yhtäkkinen tehon
  • loppuminen)

Erotusdiagnoosi

slide16

- varhainen ja oikea hoito tärkeää

- tupakoinnin lopettaminen

- allergiasaneeraus kiistanalainen (tärkeää, jos selvät oireet)

- kotieläimille herkistyminen => eläin poistetaan läheisyydestä

- sisäilman homealtistuksen lopettaminen

- myös formaldehydi, ammoniakki ja haihtuvat orgaaniset

yhdisteet voivat pitää yllä oireilua

HOITO

slide17

Hoito (jatkoa)

- siedätyshoitoa voidaan käyttää siitepölyille, pölypunkille

tai eläimille allergisilla potilailla

- liikunnallinen kuntoutus ja tehokas lääkehoito yhdessä

antavat usein erinomaisia tuloksia

- yliherkkyys asetosalisyylihapolle => ei tulehduskipulääkkeitä

- psyykkiset tekijät ja stressi voivat

pahentaa tilannetta, mutta niille

ei pidä antaa liikaa painoa

- rentoutusharjoittelu

- hengityskoulu; sairaanhoitaja

tai fysioterapeutti

slide18

LÄÄKEHOITO

  • - alkuvaiheen hoidon tavoite: potilaan oireettomuus
  • hengenahdistuksen, yskän ja limanerityksen suhteen
  • - inhaloitavat ja systeemiset kortikosteroidit
  • - leukotrieenisalpaajat
  • (kromoglikaatti)
  • nedokromiili tehoaa hyvin yskään
  • - teofylliini

Anti-inflammatoriset lääkkeet

Astmatulehduksen hoitoon ja ehkäisyyn lähinnä

Muita lääkkeitä

slide19

- tällä hetkellä käytössä beklometasoni, budesonidi ja flutikasoni

- ovat mullistaneet astman hoitokäytännön

- sekä astman alkuvaiheen että kroonisen taudin lääkehoidon

kulmakivi aikuisilla ja lapsilla

- anti-inflammatorinen hoito vähentää keuhkoputkien herkkyyttä supistua

- alkavassa astmassa hoito aloitetaan inhaloitavan steroidin annoksella,

joka riittää rauhoittamaan oireet

- sen jälkeen etsitään pienin annos,

jolla potilas pysyy hyvässä

kunnossa

Inhaloitavat kortikosteroidit

slide21

- inhaloitava ß2-agonisti varalla

satunnaisiin hengenahdistusoireisiin

- inhaloitavaa steroidihoitoa jatketaan,

kunnes keuhkojen toiminta

normaalistuu (jaksottainen hoito

mahdollista)

- jos astmaoireita ilmenee tai ne pahenevat hengitystieinfektion

aikana, potilasta kehotetaan aloittamaan hoito uudestaan tai

tehostamaan sitä heti ensimmäisenä flunssapäivänä

- sama koskee tilannetta, jossa potilas altistuu

allergeeneille esimerkiksi siitepölyaikana

- monet potilaat tarvitsevat tehokkaan alkuhoidon jälkeen

anti-inflammatorista lääkitystä vain näinä aikoina

slide22

Inhaloitavien steroidien haittavaikutuksia

  • - suun hiivainfektio ja äänen käheytyminen
  • mahdollisia
  • - vaikutukset luustoon, ihoon sekä hiilihydraatti-
  • ja rasva-aineenvaihduntaan mahdollisia
  • - nämä liittyvät yleensä vasta suurten inhalaatioannosten käyttöön
  • (aikuisilla yli 2000 mikrogrammaa/vrk)
  • lapsilla mahdollinen vaikutus kasvuun on ollut suurin huolen aihe
  • (kasvu voi ottaa kiinni tilapäisen laskun)

Paikallisia haittavaikutuksia

Systeemisiä haittavaikutuksia:

slide23

- suun kautta annettava steroidihoito kroonisen astman

  • pahenemisvaiheissa
  • - silloin prednisolonia tai metyyliprednisolonia esim.
  • 30 mg päivässä noin viikon ajan
  • - kuurin voi lopettaa kerralla
  • pitkäaikaishoidossa tavallisin
  • annos: 5-15 mg joka päivä tai
  • joka toinen päivä
  • - vaikeiden systeemisten sivuvaikutusten
  • vaara on tablettihoidossa suurempi kuin
  • inhalaatiohoidossa

Systeemiset kortikosteroidit

slide24

Leukotrieenisalpaajat

  • uusin astmalääkeryhmä
  • Suomessa montelukasti ja tsafirlukasti
  • - ovat tuoneet uutta tietoa astman mekanismeista ja tarjonneet uuden
  • hoitomahdollisuuden
  • - sekä keuhkoputkia laajentava että tulehdusta hillitsevä vaikutus
  • - voivat olla kätevä peruslääkitys lievässä astmassa tai potilailla,
  • jotka pelkäävät kortikosteroideja tai eivät osaa tai halua
  • inhaloida lääkettä
slide25

Leukotrieenisalpaajat (jatkoa)

- niiden avulla voidaan pienentää steroidiannoksia

vaikeammassa astmassa

- lapsilla voivat korvata steroidien käytön

- rasitusastman hoitoon

- särkylääkkeille herkille astmaatikoille

- atooppisen tai eosinofiilisen nuhan hoitoon

- haittavaikutukset vähäisiä; lieviä vatsaoireita, pahoinvointia ja

päänsärkyä

slide26

Nedokromiili

- vaikutukset astmatulehdukseen ovat samantapaiset kuin

kromoglikaatilla, mutta mahdollisesti laaja-alaisemmat

- tehoaa hyvin yskään

- soveltuu yksinään lievän astman hoitoon

- vaikeassa astmassa siitä voi

olla hyötyä steroidin tukena

slide27

- yleensä vain yhdistelmähoidoissa

- runsaat haittavaikutukset ja yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden

kanssa

- illalla otettava pitkävaikutteinen teofylliini vähentää

aamuyön astmaoireita

- se on vaihtoehto pitkävaikutteiselle ß2-agonistille

- pitkäaikainen teofylliinihoito

vaatii veren lääkepitoisuuden

mittauksia

- ylläpitoannos säädetään

tulosten mukaan

Teofylliini

slide28

Keuhkoputkia laajentavat lääkkeet

Sympatomimeetit

- adrenaliini on tehokas ensiapulääke

(vaikuttaa myös limakalvoturvotukseen,

ß1 ja ß2 –reseptorien kautta)

- inhaloitavat ß2-agonistit (fenoteroli, formoteroli, salbutamoli,

salmeteroli ja terbutaliini) vaikuttavat suoraan hengitysteiden sileään

lihakseen, eivät vaikuta limakalvon turvotukseen

- pääasiassa astman pahenemisvaiheen ensiapuun ja oireiden

ehkäisyynesim. ennen rasitusta tai ulkoilua

- haittavaikutuksia: lihasvapina ja sydämentykytys

slide29

- krooniseen astmaan varsinkin silloin, kun hoitotasapaino ei ole hyvä

steroidilääkityksestä huolimatta

- tai kun steroidiannos pitkäaikaishoidossa tulisi liian suureksi

(aikuisilla noin 2 000 mikrogrammaa/vrk)

- aamuin illoin käytettävän pitkävaikutteisen ß2-agonistin avulla voidaan

vähentää lyhytvaikutteisen lääkkeen liiallista käyttöä

- pitkävaikutteisen ß2-agonistin kanssa on aina käytettävä myös

inhaloitavaa steroidia

- haittavaikutuksia: lihasvapina ja sydämentykytys

Pitkävaikutteiset ß2-agonistit

slide30

Inhalaattorien käyttö

- oikea käyttötekniikka tärkeä

- tilanjatkeilla voidaan helpottaa inhalaation tekniikkaa

- tehostavat lääkkeen perillemenoa keuhkoihin

- tilanjatkeiden suuri koko vaikeuttaa käyttöä

- jauheinhalaattorit ovat yksinkertaistaneet

inhaloitavien lääkkeiden käyttöä

- niitä käytettäessä annoksen otto ei vaadi tarkkaa hengitystekniikan ja

annostelun koordinointia

- ongelmia: lähinnä inhalaattoriin päässyt kosteus ja se, että potilas ei

ole välttämättä huomannut saaneensa lääkeannosta

slide31

Muut lääkkeet

- yskä ja limaneritys ovat merkkejä limakalvon tulehduksesta, jota

hoidetaan ensisijaisesti anti-inflammatorisilla lääkkeillä

- yskää hillitseviä lääkkeitä voidaan käyttää häiritsevän yöyskän

lievittämiseen, mutta vain lyhyen aikaa

- liman eritystä edistävien lääkkeiden pitkäaikainen käyttö ei ole

astmassa tarpeen

- antibiootteja on käytetty

astman hoitoon vaihtelevasti

slide32

ASTMAN UUSI LÄÄKEHOITOKAAVIO

  • Ajoittaiset oireet.
  • - Inhaloitavaa kortikosteroidia käytetään esimerkiksi kuukauden kuureina.
  • - Lyhytvaikutteista beeta2-agonistia käytetään tarvittaessa.
  • Lievät jatkuvat oireet.
  • - Inhaloitavaa kortikosteroidia käytetään säännöllisesti, mutta annos voi vaihdella.
  • - Vaihtoehtona voidaan kokeilla leukotrieenisalpaajaa.
  • - Lyhytvaikutteista beeta2-agonistia käytetään tarvittaessa.
  • Keskivaikeat jatkuvat oireet.
  • - Inhaloitavaa kortikosteroidia ja pitkävaikutteista beeta2-agonistia käytetään säännöllisesti
  • (joko kahdesta erillisestä tai yhdestä inhalaattorista)
  • Anti-inflammatorista hoitoa voidaan tehostaa suurentamalla kortikosteroidin annosta tai
  • liittämällä hoitoon leukotrieenisalpaaja tai teofylliini (200–300 mg iltaisin), jolloin säännöllisen
  • beeta2-agonistilääkityksen tarve voi poistua. Silloin käytetään lyhytvaikutteista beeta2-agonistia
  • tarvittaessa.
  • Vaikeat jatkuvat oireet.
  • Hoitoon lisätään prednisoloni tablettina, joka otetaan mieluiten aamuisin.
  • Hoida pahenemisvaiheet ajoissa.
slide33

OHJATTU OMAHOITO

- potilas päättää anti-inflammatorisen peruslääkityksen

tarpeen käyttäen hyväksi oireiden seurantaa ja mielellään

objektiivista PEF-mittausta

- astmapäiväkirja

- PEF-arvojen perusteella potilas säätää inhaloitavan

steroidin annostuksen ja aloittaa tarvittaessa viikon pituisen

oraalisen steroidikuurin

- vaikeuksien yllättäessä potilas ottaa yhteyttä omaan

hoitopaikkaansa tai hätätilanteessa lähimpään ensiapuun

Lääkehoidon yksinkertaisuus

ja joustavuus ovat tavoiteltavia asioita.

slide34

Astmapotilaan muut lääkehoitoa vaativat sairaudet

- toisen sairauden hoitoon käytettävä lääke ei

välttämättä sovi astmaatikolle

- lääkkeiden yhteisvaikutus voi olla haitallinen

- beetasalpaajat voivat

pahentaa astmaoireita

- muita sairauksia hoidettaessa potilaan astma ja astmalääkitys

tulisikin olla hoitavan lääkärin tiedossa

- psykososiaaliset seuraukset otettava huomioon

- kunnollinen ohjaus ja tarvittaessa

kurssimuotoinen sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennus

slide35

KERTAUSTA

Esimerkki inhaloitavien kortikosteroidien käytöstä aikuisten alkavassa astmassa

Beklometasoni 200 - 250 mg/annos, budesonidi 200 mg/annos,

flutikasoni 100 -125 mg/annos

2 - 4 inhalaatiota 2 - 4 kertaa päivässä (muutama viikko)

2 - 4 inhalaatiota 2 kertaa päivässä (muutama kuukausi)

1 - 2 inhalaatiota 2 kertaa päivässä (jatkuvasti tai

2 viikon - 2 kuukauden jaksoina jaksottaisissa oireissa)

Rauhoitetaan oireet:

Säilytetään tulos:

Varmistetaan tulos, haetaan pienin annos, jolla oireet

pysyvät poissa:

slide36

Jos astma ei pysy kurissa, inhaloitavan steroidin ylläpitoannos kaksin-

tai kolminkertaistetaan ja haetaan uudelleen oireet hallitseva

pienempi annos.

* Inhaloitavaa steroidia käytetään aina hengitystieinfektioiden aikana

tai sen annos kaksinkertaistetaan 1-2 viikon ajaksi.

* Inhaloitavaa steroidia käytetään satunnaisissa pahenemisvaiheissa

vähintään kaksi kertaa sen pituinen aika, mikä kuluu oireiden rauhoit-

tumiseen.

* Inhaloitavaa steroidia käytetään pahimman siitepölykauden ajan,

jos potilas on saanut siitepölyistä alempien hengitysteiden oireita.

Kroonisessa astmassa tarvitaan yleensä säännöllistä hoitoa

inhaloitavalla steroidilla.

Tilannetta tulisi seurata kotona suoritettavin PEF-mittauksin. Näin

voidaan määrittää se keuhkojen toiminnan taso, johon on järkevää

pyrkiä ja jota voidaan pitää yllä.

slide37

lnhaloitavien ß2-sympatomimeettien käyttö

Lyhytvaikutteiset sympatomimeetit

- pahenemisvaiheen ensiapuun

- oireiden ehkäisyyn esimerkiksi ennen rasitusta

- pitkäaikaishoidossa lievän ja keskivaikean astman oireiden

hallintaan tarvittaessa

- pitkäaikaishoidossa vaikean astman hallintaan säännöllisesti

- keskivaikean ja vaikean astman hoitoon, jos lyhytvaikutteisia

sympatomimeettejä tarvitaan useita kertoja päivässä huolimatta

asiallisesta anti-inflammatorisesta hoidosta

Pitkäaikaishoidossa käytetään mieluiten pieniä annoksia.

Pitkävaikutteiset sympatomimeetit

slide38

Yhdistelmävalmisteet

  • pitkävaikutteinen sympatomimeetti/steroidi (Seretide®, Symbicort®)
  • ei lievässä astmassa
  • keskivaikeassa ja vaikeassa astmassa
  • helpottaa annostelua
  • tarkistettava ajoittain yhdistelmän tarve:
  • riittäisikö steroidi ja erillinen lyhytvaikutteinen ß2-sympato-
  • mimeetti
  • ei automaattista uusimista
slide39

Kiitos

mielenkiinnosta.

MED-VIDEO - MEDICAL VIDEO SERIES

Tampereentie 4, 37500 Lempäälä

Puh. (03) 380 2500, fax (03) 3802510

www.medvideo.fi

sähköposti: medvideo@medvideo.fi