slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Matti Suoraniemi 09F PowerPoint Presentation
Download Presentation
Matti Suoraniemi 09F

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 17

Matti Suoraniemi 09F - PowerPoint PPT Presentation


  • 103 Views
  • Uploaded on

Matti Suoraniemi 09F. j oonian kapina. Persia valloitti Joonian vuonna 547 eaa. Hallitakseen Joonian kaupunkivaltioita , Persian kuningas Kyyros II Suuri lähetti jokaiseen polikseen tyrannin 499 eaa. Miletuksen kansa nousi tyrannia vastaan Johtohahmona Aristagoras

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Matti Suoraniemi 09F' - marlie


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide2

joonian kapina

  • Persia valloitti Joonian vuonna 547 eaa.
      • Hallitakseen Joonian kaupunkivaltioita, Persian kuningas Kyyros II Suuri lähetti jokaiseen polikseen tyrannin
  • 499 eaa. Miletuksen kansa nousi tyrannia vastaan
    • Johtohahmona Aristagoras
    • Kapina levisi laajalle alueelle
    • Aristagoras pyysi apua Eretriasta ja Ateenasta
  • 498 eaa. Eretrian ja Ateenan joukot tuhosivat Sardiksen, Persian Kreikan maaperän pääkaupungin
  • Kapina jatkui aina vuoteen 494 eaa., kunnes Persian joukot löivät Joonian kapinalliset Ladeen meritaistelussa
      • Kapina kukistettiin kokonaan 493 eaa.
slide3

persialaisten ensimmäinen invaasio

  • Persian kuningas DariusI halusi turvata oman valtakuntansa
      • Hän päätti hyökätä ja valloittaa Kreikan osaksi Persian valtakuntaa
      • Hän halusi myös kostaa Eretrialle ja Ateenalle Sardiksen polttamisen
  • Ensimmäinen invaasio alkoi 492 eaa.
    • Persialainen kenraali Mardonios johti kostoretken Kreikkaan ja valtasi Makedonian ja Traakian
    • 490 eaa. Dareios I matkasi kohti Kreikkaa
    • Matkalla valloitti useita saaria, mm. Eretrian
    • 25 000 sotilasta laskeutui syyskuussa maihin Attikaan, Marathonin lahteen, 35 kilometrin päähän Ateenasta
    • Persialaisten eteneminen pysäytettiin Marathonin taistelussa
slide4

marathonin taistelu

  • Taistelu käytiin Persian valtakunnan ja Ateenan välillä syyskuussa vuonna 490 eaa.
    • Ateena sai apua Plataiasta
  • Invaasion toinen yritys ateenalaisten kukistamiseksi.
        • Kaksi vuotta aikaisemmin myrsky tuhosi Persian laivastonmatkallaan Ateenaan
      • Joukot tarkkailivat toisiaan kahdeksan päivää
      • Yhdeksäntenä päivänä persialaiset aloittivat etenemisen
        • Kreikkalaiset myös, lähinnä siksi, koska heidän oli ehdittävä persialaisten kimppuun ennen heidän ratsujoukkojensa hyökkäysvalmiutta
        • Hyökkääjät saartoivat persialaisten joukot
        • Suurten menetysten jälkeen persialaiset pakenivat laivoilleen
slide5

marathonin taistelu

  • Milititadesymmärsi että persialaiset saattaisivat hyökätä laivastollaan suojaamattomaan Ateenaan.
    • Armeija marssi pikavauhtia takaisin Ateenaan ja ehti juuri ennen persialaisten tuloa
    • Nähdessään kreikkalaiset persialaiset päättivät olla hyökkäämättä
  • Marathonin taistelu päätti kymmenen vuotta kestäneen konfliktin Kreikan ja Persian välillä.
    • Persialaiset lyötiin ensimmäistä kertaa taistelussa maalla.
slide6

interbellum

  • Ensimmäisen hyökkäyksen epäonnistuttua Darius ryhtyi kokoamaan uutta sotajoukkoa
    • 496 eaa. egyptiläiset nousivat kapinaan, lykäten hyökkäystä
    • Dariuspäätti marssittaa armeijansa Egyptiin lopettaakseen kapinan, mutta menehtyi itse ennen sitä
  • Valtaistuimen peri hänen poikansa Kserkses I
    • Kserkses murskasi kapinoitsijat
    • Aloitti nopeasti uudelleen Kreikan invaasion suunnittelun
    • Neljän vuoden valmistelun jälkeen 491 eaa. Kserkses kutsui koolle armeijansa,joka koostui Herodotoksen mukaan 46 maan kansalaisista
slide7

persialaisten toinen invaasio

  • Kostonhimoinen Kserkses I lähti vuonna 480 eaa. suuren sotajoukon kanssa kukistamaan kreikkalaisia
    • Herodotos kirjoitti joukkojen määrän olleen 1,7 miljoonaa, mutta lukua on epäilty
    • Nykyään uskotaan armeijan koon olleen n. 200 000 sotilasta
  • Persialaisia vastaan nousi kreikkalaisten liitto, jota johtivat Sparta ja Ateena
  • Kuitenkin monet kreikkalaiskaupungit, mm. Theba, asettuivat persialaisten puolelle, joita pitivät sodan varmoina voittajina
  • Päästäkseen käsiksi Kreikan eteläosaan jalan, persialaisten tarvitsisi kulkea kapean Thermopylain solan lävitse
slide8

thermopylain taistelu

  • Kserkses suunnitteli kulkevansa Thermopylain solan lävitse Olympialaisten aikaan
    • Hän tiesi että spartalaiset pitivät olympialaisten keskeyttämistä jumalattomana tekona
    • Vastoin odotuksiaan Spartan kuningas Leonidas piti vaaraa niin suurena, että lähti 300 henkisen eliittijoukkonsa kanssa Thermopylain solaan
    • Spartalaiset saivat täydennystä muista kaupunkivaltioista
    • Yhteensä kreikkalaisia oli n. 7000
  • Persialaisten saavuttua, taistelua edelsi kolmepäiväinen odotus
    • Persialaiset odottivat kreikkalaisten hajaantuvan nähdessään valtavan armeijan
    • Lopulta Kserkses komensi armeijansa hyökkäykseen
slide9

thermopylain taistelu

  • Kreikkalaisten sijainti solassa oli taktisesti kestävä
    • He kestivät persialaisten hyökkäyksiä kahden päivän ajan
    • Toisen päivän loppupuolella kreikkalainen asukas Ephialtes petti kreikkalaiset kertomalla vuoritiestä, joka johti kreikkalaisten joukkojen selustaan
    • Tajuttuaan toivottoman tilanteen Leonidas käski suurimman osan liittolaisien joukosta perääntymään
    • Hän jäi taistelemaan n. 2000 sotilaan kanssa ja suunnitelmana oli tappaa niin monta persialaista kuin mahdollista
  • Lopputuloksena oli persialaisten voitto, mutta voitto ei tullut helposti
slide10

artemisionin meritaistelu

  • Persialaiset pyrkivät pääsemään etelä-Kreikkaan myös meritse
    • Persialaisten laivaston suuruus oli n. 800 laivaa
    • Kreikan kaupunkivaltioiden liittouma taisteli persialaisten laivastoa vastaan 271 triremen kanssa
  • Taistelu käytiin samaan aikaan kuin Thermopylain taistelu
    • Kreikkalaiset taistelivat persialaisia vastaan Artemisionin niemessä kahden päivän ajan
    • Menetykset olivat melko samansuuruisia, joskin kreikkalaisten pienemmälle laivastolle se oli liikaa
  • Suunnitelmana oli pysäyttää hyökkäykset sekä Artemisionissa että Thermopylaissa
    • Kuullessaan Leonidaksen epäonnistumisesta, kreikkalaiset perääntyivät
    • Tuloksena Attika oli avoimena persian hyökkäykselle
slide11

ateenan menetys

  • Uhan ollessa läsnä, Ateenan väestö evakuoitiin Salamiin saarelle
    • Kreikkalaisten liittouma perusti puolustuslinjan Korintin kannakselle rakentamalla muurin
    • Ateena jätettiin persialaisille ja Ateenan Akropolikseen linnoittautuneet joukot lopulta lyötiin lyhyessä taistelussa
    • Kserkses antoi komennon tuhota Ateena maan tasalle
  • Persialaiset olivat valloittaneet suurimman osan Kreikkaa, vaikkakin se oli ollut vaikeampaa kuin Kserkses oli suunnitellut
    • Nyt hänen tärkein tavoitteensa oli valloittaa loput Kreikasta niin nopeasti kuin mahdollista
    • Tuhoamalla lopullisesti liittouman laivaston, hän voisi pakottaa liittoumaa antautumaan
slide12

salamiin meritaistelu

  • Myös kreikkalaiset suunnittelivat meritaistelua ylivoimaista vihollistaan vastaan
    • Kreikkalaiset houkuttelivat persialaiset taistelemaan ahtaaseen Salamiin salmeen
    • Lopulta Persian laivasto lankesi ansaan
    • Ahtaassa salmessa persialaisten laivaston suuruudesta tuli haitta ja muodostelmat hajosivat
    • Huomatessaan tilaisuutensa tulleen, kreikkalaiset hyökkäsivät laivaston kimppuun
    • He upottivat ja valloittivat ainakin 200 alusta
  • Voitokas taistelu varmisti Peloponnesoksen turvallisuuden
  • Herodotoksen mukaan Kserkses suunnitteli tappion jälkeen pengertien rakentamista, jotta pääsisi Ateenasta evakuoitujen kimppuun
    • Suunnitelma hylättiin ja Kserkses pakeni takaisin Aasiaan ottaen mukaansa valtaosan armeijastaan
slide13

potidean ja olynthuksen taistelut

  • Kenraali Mardonius jäi vapaaehtoisesti Kreikkaan pienemmän armeijan kanssa samalla luvaten kuninkaalleen vievänsä loppuun valloitusretken
  • Herodotoksen mukaan kenraali Artabazoksen kuljetettua Kserkseksen takaisin Aasiaan 60 000 miehen saattueessa, hän päätti Mardoniuksen luokse palatessaan hyökätä kapinoivaan Potideaan
    • Valloitusyritykset kestivät kolme kuukautta
    • Potidean piirityksen aikana Arthabazos myös hyökkäsi Olynthukseen ja kukisti kaupungin kapinalliset
    • Persialaiset yrittivät päästä käsiksi kaupunkiin meren kautta matalan vuoroveden aikaan
    • Palaava vuorovesi kuitenkin saattoi useat sotilaat veden varaan hukuttaen monia ja pinnalla olevat tapettiin veneissä olevien potidealaisten toimesta
    • Lopulta Arthabazos joutui perääntymään

Potidea & Olynthus

slide14

viimeiset hetket lähestyvät

  • Kenraali Mardonius talvehti Boiotiassa ja Thessaliassa
    • Ateenalaiset pystyivät palaamaan tuhottuun kaupunkiinsa talven ajaksi
  • Talven aikana liittouman keskuudessa oli pientä jännitettä
    • Erityisesti ateenalaiset tunsivat olonsa hyväksikäytetyiksi
      • Heidän laivastonsa oli elintärkeä Peloponnesoksen turvaamisessa, mutta heitä ei kannaksen puolustus suojellut
      • He vaativat, että liittouman joukot marssisivat Peloponnesoksesta Attikaan vuoden alussa turvaamaan heitä
      • Vaade ei käynyt toteen ja ateenalaiset kieltäytyivät liittymästä liittouman laivastoon
  • Molempien joukkojen meri- ja jalkavoimat piileskelivät omilla alueillaan, eivätkä uskaltaneet aloittaa taistelua
slide15

viimeiset hetket lähestyvät

  • Saadakseen Ateenan laivaston pois taistelusta, Mardonius tarjosi Ateenalle rauhaa, itsehallintoa ja aluelaajennusta
    • Ateenalaiset kieltäytyivät, ja joutuivat jälleen perääntymään kannaksen eteläpuolelle
    • Mardonius toisti uudelleen tarjouksensa ja Ateena, yhdessä Plataian ja Megaran kanssa, lähetti Spartaan lähettiläitä pyytämään apua
    • Samalla he uhkasivat liittyä Persian joukkoihin jos apua ei kuuluisi
  • Vastauksena Sparta kokosi suuren armeijan Peloponnesoksen kaupungeista ja lähtivät apuun
    • Mardoniuksen kuullessa kreikkalaisten armeijan olevan liikeellä, hän perääntyi Boiotiaan, lähelle Plataiaa
    • Hän yritti houkutella kreikkalaiset aukealle alueelle, jotta voisi käyttää ratsujoukkojaan
slide16

plataian taistelu

  • Pausaniuksen komennossa oleva liittouman joukko ei kuitenkaan langennut ansaan vaan jättäytyi ylängölle
  • Mardonius käski ratsumiesten hyökätä siitä huolimatta, mutta yritys epäonnistui ja ratsumiesten komentaja kuoli
  • Ensimmäisen yhteenoton voitto houkutteli kreikkalaisia lähestymään persialaisia silti edelleen pysyen ylängöllä
  • Tuloksena persialaisten onnistui katkaista kreikkalaisten huoltoyhteydet ja pakottiaaheidät perääntymään uusiin asemiin
  • Huomatessaan tilaisuutensa koittaneen, Mardonius komensi koko armeijansa hyökkäykseen
  • Persialainen jalkaväki ei kuitenkaan pärjännyt raskaasti panssaroiduille hopliiteille
  • Lopulta spartalaiset murtautuivat Mardoniuksen henkivartijoiden linjan lävitse ja tappoivat hänet
  • Artabazos pakeni komennossaan olevien 40 000 persialaisen kanssa Thessaliaan vievää tietä pitkin
slide17

plataian taistelu

  • Voitokkaat kreikkalaiset jatkoivat etenemistään samalla kun johtajansa menettäneet persialaiset pakenivat kohti leiriään
    • Persialaiset puolustivat leirinsä muureja, mutta lopulta kreikkalaiset pääsivät sisään ja taistelun loputtua henkiin jäi vain 3000 antautunutta persialaista
  • Voiton innoittamana liittouman laivasto löi persialaisten laivaston rippeet Mykalen taistelussa
  • Vuosien saatossa Persia ja Kreikan kaupunkivaltiot ajautuivat jälleen kahinoihin, mutta Persia ei kuitenkaan enää yrittänyt suoranaisesti vallata Kreikkaa samalla tavalla.
  • Eräänlaisena jatkona persialaissodille voidaan nähdä Aleksanteri Suuren noin 150 vuotta myöhemmin aloittama sotaretki, jossa persialaiset kukistettiin täydellisesti.