Nuorten tapaturmat - PowerPoint PPT Presentation

nuorten tapaturmat n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Nuorten tapaturmat PowerPoint Presentation
Download Presentation
Nuorten tapaturmat

play fullscreen
1 / 30
Nuorten tapaturmat
147 Views
Download Presentation
maitland
Download Presentation

Nuorten tapaturmat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Nuorten tapaturmat NOPS-seminaari Laurea Hyvinkää, 27.11.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Markkula, THL

  2. Esityksen punainen lanka • Tilastot • miltä tilanne näyttää? • miten, missä ja kenelle tapaturmat sattuvat? • Entä sitten? • ovatko tapaturmat estettävissä? • miten nuorten tapaturmia voitaisiin ehkäistä? Markkula, THL

  3. Tapaturmatilanne Markkula, THL

  4. Pitkällä aikavälillä kaikkein vakavimmissa tapaturmissa jo saavutettu hyviä tuloksia Markkula, THL

  5. Saavutetusta kehityksestä huolimatta … • Tapaturmat aiheuttavat alle 25-vuotiaille edelleenvuosittain keskimäärin (v. 2008–2010) • noin 150 kuolemaa • yli 15 000 sairaalahoitojaksoa  Lisäksi näitä useampi saa polikliinista hoitoa • Terveyden menetysten lisäksi henkinen ja psyykkinen kärsimys itselle, läheisille ja lähiyhteisöille. Markkula, THL

  6. Tapaturmien osuus eri-ikäisten terveyden menetyksistä sukupuolittain (v. 2006–2010) Kuolemat Sairaalahoitojaksot Markkula, THL

  7. Alle 25-vuotiaiden tapaturmaiset terveyden menetykset sukupuolittain (lkm, ka. v. 2008–2010) Kuolemat Sairaalan vuodeosastohoitojaksot Markkula, THL

  8. Sukupuolieron syistä • Vaikka ero on laajalti tunnistettu, niin ei ole esittää tyhjentävää vastausta syistä. • Taustalla niin biologisia kuin sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä, joiden merkitys vaihtelee iän myötä Esimerkiksi: • Fysiologinen ja kognitiivinen kehitys • Testosteronin erittyminen • Erilaiset ajanviettotavat: esim. poikien ajanvietto liikenteessä • Riskinotto • Maskuliinisuuteen yhdistetään toiminnallisuus ja uhkarohkeus, joiden avulla erityisesti nuoret miehet rakentavat omaa identiteettiään • Vanhempien ja kaverien odotukset • Median ja mainonnan herättämät mielikuvat • Suomalaiset juomatavat • Riskialttiimmat työympäristöt tietyillä miesvaltaisilla aloilla Lapsuudessa ja nuoruudessa Markkula, THL

  9. Nuoret kehitysvaiheensa vuoksi alttiita tapaturmille • Tapahtuu fysiologisia muutoksia • Unen tarve kasvaa, mutta useasti nukutaan liian vähän • Pojilla testosteronin eritys lisääntyy, mikä näkyy riskinottona • Kehonhallinta vaikeutuu, mutta toisaalta myös liikkuvuus kehittyy parhaiten • Itsenäisyys lisääntyy • Eri ympäristöissä liikkuminen lisääntyy • Kavereiden merkitys kasvaa ja toimitaan alakulttuureissa (ryhmään kuuluminen ja ryhmän ”säännöt”) • Irtaannutaan vanhempien ja muiden auktoriteettien arvoista • Kokeillaan uutta & etsitään elämyksiä • Riskejä itse riskinoton vuoksi • Illuusio kuolemattomuudesta ja omista taidoista: ”Ei mulle voi sattuu” -ajattelu • Kokemattomuus tuntuu Kuva: Heli Kumpula Markkula, THL

  10. 15–24-vuotiaiden yleisimmät tapaturmaiset terveyden menetykset ikäryhmittäin (lkm, ka. v. 2008–2010) Kuolemat Sairaalan vuodeosastohoitojaksot Markkula, THL

  11. Ympäristöjen kautta kiinni keskeisiin tapaturmahaasteisiin Markkula, THL

  12. Tapaturmat kouluissa ja oppilaitoksissa • Vähintään yksi terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla käyntiä vaatinut tapaturma koulussa tai koulumatkalla sattui: • lähes 25 %:lle 8.- ja 9.-luokkalaiselle • 9 %:lle 1. ja 2. vuosikurssin lukiolaisista ja • 12 %:lle 1. ja 2. vuosikurssin toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista. • Sairaalan vuodeosastoilla hoidetaan vuosittain 580 7–19-vuotiaan koulutapaturmaa. • Suurimmillaan koulutapaturmien osuus on 7–12-vuotiailla (14 %), pienimmillään 16–18-vuotiailla (2 %). • Myös vapaa-ajan tapaturmat näkyvät kouluissa / oppilaitoksissa! Kuvio. Vähintään kerran lukuvuoden aikana terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä vaatineeseen koulutapaturmaan joutuneet koulu-asteittain (ka. v. 2010 /2011). Markkula, THL

  13. Myrkytyksissä näkyy ympäröivään maailmaan tutustuminen: nuorilla nimenomaan sosiaaliseen ympäristöön Lääkkeet ja kodin kemikaalit KUVIO. Sairaalan vuodeosastohoitoa vaatineet myrkytykset (1 / 100 000, v. 2009–2010) Markkula, THL

  14. Päihtymys yksi tekijöistä, joka lisää riskiä niin tapaturmaan, väkivaltaan kuin itsemurhaankin KUVIO. Päihtyneiden osuus 15–24-vuotiaiden tapaturma- ja väkivaltakuolemista (Lähde: Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot, v. 2006–2010) Markkula, THL

  15. Huomiota heikommassa asemassa oleviin • Tapaturmaisiin kuolemiin yhteydessä • Perheen rakenne • Vanhempien koulutus • Ammattiin perustuva sosiaaliryhmä • Tulot • Nuoren oma koulutus, pääasiallinen toiminta ja asumisjärjestelyt • Suurimmat erot varhaislapsuudessa ja varhaisaikuisuudessa (Lähde: Remes H (2012). Social Determinants of Mortality from Childhood to Early Adulthood). • Vanhemman päihdeongelma heijastuu kodin turvallisuuteen, sillä se lisää alle 7-vuotiaan lapsen tapaturmariskiä (Lähde: Raitasalo K & Holmila M (2012). Äidin päihteiden käytön yhteys lapsen kokemiin haittoihin – Rekisteritutkimuksen tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 1) Markkula, THL

  16. Toimivia keinoja on, mutta niiden käyttö ei riittävän aktiivista KUVIO. Niiden osuus, jotka ilmoittavat yleensä aina käyttävänsä ko. turvalaitteita (Lähde: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimus, kevät 2011) Markkula, THL

  17. Entä sitten?- tavoitteista toimintaan Markkula, THL

  18. Suuri osa olisi estettävissä • Eurooppalaisen arvion mukaan alle 20-vuotiaiden tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus puolittui 1990-luvun alusta 2000-luvun ensimmäiselle kymmenykselle, mutta on edelleen 2-kertaista Euroopan lapsiturvallisimpaan maahan Hollantiin verrattuna • Vuonna 2009 jopa 51 % näistä kuolemista olisi voitu välttää, jos tilanne Suomessa tapaturmien ja väkivallan osalta olisi yhtä hyvä kuin Hollannissa, yhdessä Euroopan matalimman tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuden maassa (Lähde: MacKay M & Vincenten J. Child Safety Report Card 2012 – Finland. Birmingham: European Child Safety Alliance, Eurosafe) • MUTTA vaatii työtä, koska tapaturmiin ei ole rokotetta! Markkula, THL

  19. Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma • Tavoitteena aiempaa suunnitelmallisempi ja pitkäjänteisempi tapaturmien ehkäisy • Periaatteita: • Kasvu- ja toimintaympäristöjen aktivointi • Rakenteiden vahvistaminen • Hyödynnetään toimiviksi todettuja käytäntöjä: • fyysisen ja sosiaalisen ympäristön turvallisuuden sekä kuluttajaturvallisuuden edistäminen, • lainsäädännön ja ohjeistusten kehittäminen ja toimeenpano, • turvallisuusasenteisiin ja -käyttäytymiseen vaikuttaminen kouluttamalla ja kasvattamalla. • Toimeenpanovaiheessa on tehtävä sovittamista paikallisiin tarpeisiin sekä universaalien toimien rinnalla räätälöitävä toimia väestöryhmittäin Markkula, THL

  20. Ohjelman sisältöteemat ja visio Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Suomalaislapset ja -nuoret elävät virikkeellistä ja turvallista elämää. Henkilövahinkojen aiheuttamat terveyden menetykset ovat huomattavasti nykyistä vähäisempiä. Markkula, THL

  21. Käyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen • Hyödynnetään lainsäädännön ja ohjeistusten mahdollisuudet mm. • Pelastusliivien käyttö • Päihteettömyys vesillä ja liikenteessä • Turvalaitteiden käytön tukeminen • Parannetaan lasten, nuorten, perheiden ja ammattilaisten valmiuksia  Turvallisuuskasvatus • Aloitettava varhain: asenteet alkavat muotoutua jo muutaman vuoden iässä (toimitaan itse esimerkkinä, karttuva tieto) • Sovitaan kasvatuskumppanuuksista: yhteinen viesti eri kasvuympäristöistä • Otetaan tapaturmat puheeksi esim. koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa • Kehitetään keinoja yhteistyössä nuorten kanssa Markkula, THL

  22. Muutokset kasvu- ja toimintaympäristöissä • Rakennetun ympäristön suunnittelun ja kehittämisen tavoitteeksi lasten ja nuorten tarpeet huomioiva turvallinen ja virikkeellinen ympäristö • Lapsivaikutusten arviointi ympäristön suunnitteluun • Leikki- ja liikuntapaikkojen turvallisuuden varmistaminen • Turvallisen jalankulun ja pyöräilyn edistäminen liikenneympäristön ratkaisuin (valaistus, risteyssuunnittelu, kevyen liikenteen väylät, nopeusrajoitukset, keskikaiteet) • Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen • Otetaan käyttöön turvallisuutta edistäviä toimintatapoja Turvallisuuskulttuuri Markkula, THL

  23. Esimerkki kasvuympäristöjen aktivoinnista: tapaturmien ehkäisy oppilaitoksissa Tavoitteeksi tietoinen pyrkimys kohti turvallisuutta ja nollaa tapaturmaa • Turvallisuus (ml. tapaturmat) mukaan oppilaitoksen toimintakulttuuriin ja johtamiskäytäntöihin • Tunnettava tapaturmatilanne, raportoitava kouluyhteisöille ja hyödynnettävä tietoa tapaturmien ehkäisyssä • Suunnitelmallinen tapaturmaseuranta • Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus sekä puutteiden korjaamisen seuranta (VNA 338/2011) • Työsuojelun toimintaohjelman päivitys ja erilaiset kyselyt • Suunnitelmien, ohjeistusten ja järjestyssääntöjen tekeminen eläväksi • Fyysisen ympäristön suunnittelun ja ylläpidon huomioitava ihmisten tekemien virheiden mahdollisuus • Henkilöstön turvallisuusosaamisesta huolehdittava • Tapaturmat luonnolliseksi osaksi oppilaitoksen opetusta Markkula, THL

  24. Esimerkki eri keinojen hyödyntämisestä: Terve Urheilija- ja Terve Koululainen -mallit (UKK-instituutti) www.terveurheilija.fi www.tervekoululainen.fi Markkula, THL

  25. Nuorten tapaturmiin ei yhtä patentti-ratkaisua • Nuoret ei homogeeninen ryhmä: Yhteen nuoreen vaikuttava käytäntö ei toimi kaikille • Tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta keskeistä: • Puuttua yhteistyössä ja ajoissa negatiiviseen riskinottoon (esim. päihteiden käyttö) • Tukea nuoren elämänhallintaa (ml. riittävä uni, työ- tai opiskelupaikka) • Lisätä nuoren valmiuksia tehdä turvallisuutta tukevia valintoja • Herätellä nuorta ymmärtämään oman elämänsä ainutlaatuisuus • Arvostaa ja huomioida nuoren näkemyksiä • Tunnistaa ja poistaa vapaa-ajan ympäristöjen vaaranpaikat • Tärkeitä keinot, jotka pienentävät mahdollisuuksia tehdä virheitä! • Yhdistelmä eri keinoja aina paras! Markkula, THL

  26. Tapaturmat osa muuta hyvinvointia KUVIO. 8.- ja 9.-luokkalaisten koulutapaturmaan joutumisen yhteys erilaisten ongelmien kokemiseen ja yksittäisiin elämäntapoihin. (Lähde: Kouluterveyskysely 2008/2009.) Markkula, THL

  27. Nuoret itse saatava ymmärtämään tarve ehkäistä tapaturmia: voisiko osallistaminen olla keino? ‘Tell me and I’ll forget Show me and I may remember Involve me and I’ll understand’ Chinese Proverb Markkula, THL

  28. Erityistä tukea tarvitseville tarjottava tarvittava tuki varhain • Pois yksin on pärjättävä -ajattelusta • Avun hakeminen ja ottaminen ei saa olla leima • Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin tartuttava • Tuki vietävä lasten ja nuorten kasvuympäristöihin • Osallisuuden vahvistaminen • Audit-C:n, mini-intervention ja motivoivan haastattelun käytön lisääminen päihteiden ongelmakäyttöön puuttumiseksi koulu-, opiskelija- ja työterveyshuollossa Markkula, THL

  29. Markkula, THL

  30. KIITOS!Kysymyksiä?(etunimi.sukunimi@thl.fi, 029 524 8802) Markkula, THL