1 / 24

ET didaktiikkaa

ET didaktiikkaa. Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos. ET opetuksen ydintehtävä (POPS 2004). VUOSILUOKAT 1−5 Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. VUOSILUOKAT 6−9

lovie
Download Presentation

ET didaktiikkaa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. ET didaktiikkaa Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos

  2. ET opetuksen ydintehtävä (POPS 2004) VUOSILUOKAT 1−5 • Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. VUOSILUOKAT 6−9 • Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan.

  3. ET identiteettikasvatuksena • Uskontokuntiin kuulumattomuus ei ole katsomus.→ lähteminen kotien katsomuksesta ei ole mahdollista(ei ’oman uskonnon/katsomuksen opetusta’) • ET:ssä oppilaille ei opeteta tiettyä katsomusta • Epäsymmetria oman uskonnon opetukseen, jossa usein argumentoidaan, että opetus ei ole mahdollista, jos ei lähdetä omasta traditiosta.(→ ko. argumentti virheellinen, katsomusten ymmärtäminen ei edellytä omaa ’vastaavaa’ katsomusta).

  4. Lähtökohtana lapsen maailma • Lähdetään lapsen elämismaailmasta • käsillä olevat asiat • kokemukset, tapahtumat, tarinat… • Lapsen (ja nuoren) maailma erilainen →hahmotettava mitä oppilas oikeasti tarkoittaa • Huom: myös käytännön ratkaisu pulmatilanteisiin: • mitä ajattelet asiasta itse? Tai • Miettikää pareissa X:n esittämää mielenkiintoista kysymystä. • Antaa myös opettajalle aikaa miettiä!

  5. Lapsen maailman luonne • Lapsen kokemusmaailma konkreettinen ja ajatustapa usein deskriptiivinen • kausaalisia vaikutussuhteita vähemmän kuin aikuisella • modaalinen (mahdollisuuteen ja välttämättömyyteen liittyvä) ajattelu vähäisempää kuin aikuisella → opettaja voi tarjota vaihtoehtoja, mutta on tärkeä varoa omia ennakkoluuloja

  6. Vaikeat asiat • Vaikeiden asioiden käsittely myönteisten asioiden kautta, esim: • katastrofeissa pelastustoimet (usein sota, katastrofit ym. tuovat myös ihmisten sankarillisimmat piirteet esiin) • kuolemantapauksissa yhteiset muistot, kuollut ei kärsi jne. (ks. esim: Cicero Keskusteluja Tusculaneumissa; lasten kirjoja esim. Käpy ry:n sivuilla, huom. vaikka Lasten keskus kuuluu Suomen ev.-lut. kirkon ympärillä olevaan konserniin on esim. Mäyrän jäähyväislahjat uskonnottomallekin varsin hyvä kirja).

  7. ET ja opettajan oman ajattelun läpikäyminen • ET:n opettamisen olennainen puoli on, että opettaja on selvittänyt itselleen • omaa katsomuksellista orientaatiotaan • ja sen suhdetta OPS perusteiden arvopohjaan. • Mikä osa omista näkemyksistä on ongelmattomia? • avainkäsitteiden erilaisia tulkintoja ja merkityksiä. • Muutoin opettajan on vaikea viedä keskustelua eteenpäin oppilaiden lähtökohdista istuttamatta heihin omia ennakkoluulojaan.

  8. Apuna omassa katsomuksellisessa reflektiossa • Asioiden ja käsitteiden läpiajattelu, apuna esimerkiksi filosofian perinne. • Laaja-alainen perehtyminen ihmisten erilaisiin käyttäytymis- ja ajattelutapoihin, apuna esimerkiksi kulttuuriantropologia ja uskontotiede.(Vrt. ET:n arvosanakokonaisuus ja esim. matematiikan sivuainekokonaisuus.)

  9. Katsomuksellisten käsitteiden opettaminen • Itse käsite on vaikea käsite, koska se on abstrakti. • Se ei kuulu 1.─6. OPSiin! • Asia tulee kuitenkin väkisin esiin jollain lailla (kuten muissakin aineissa). • Luontevia lähestymistapoja ovat • käsitteen kielellisen luonteen korostaminen, • käsitteen vastakohdan ja synonyymien/lähikäsitteiden miettiminen • käsitteen alan (viittauksen kohteen) ja käsitteen merkityssisällön (”mitä tarkoittaa”) ero.

  10. Käsitteen kielellinen luonne • Käsitteen voi ymmärtää sanan merkityssisältönä. • Tarkoittaako sana ”dinosaurus” jotain, vaikka maailmassa ei ole dinosauruksia? Entä tarkoittaisiko sana ”tuoli”, jos maailmassa ei olisi tuoleja? • Käsitteen ja sanan ero (”pulpetti” ja ”desk” viittaavat samaan käsitteeseen; ”sana” on nelikirjaiminen, sanassa voi olla eri määrä kirjaimia).

  11. Vastakohdat ja naapurikäsitteet • Vastakohdan miettiminen (kuinka monta vastakohtaa saituudella on? entä luonnolisella?). • Naapurikäsitteiden miettiminen , esim: • Onko saituus samaa kuin ahneus? • Mikä on tiedon suhde uskomukseen, luuloon, arvaukseen, uskonnolliseen uskoon jne.?

  12. Esimerkki • Erään harjoittelijan 3.–4. luokan tunnilla käsiteltiin ihmisen ominaisuuksia siten, että oppilaille jaettiin kortteja, joissa oli sanoja, jotka oppilaiden piti selittää. • Esimerkiksi ”jalo”, ”kateellinen” , ”oikeamielinen” • Erään oppilaan piti selittää sanaa ”ahne”. Hän ei keksinyt mitään, mutta opetusharjoittelijan kannustettua jonkin verran hän sai sanottua: ”Roope Ankka ainakin on ahne.” Tähän tuli monia kommentteja. • Keskustelussa vallitsi yksimielisyys siitä, että Roope on saita. Mutta mikä on saituuden ja ahneuden välinen suhde? • Mitä itse asiassa on saituus?

  13. Saituus • Pohtikaa parin kanssa: • Mitä on saituus? • Mikä on saituuden vastakohta? • Onko saituus samaa kuin ahneus? • Onko ahneus pahe? • Onko saituus pahe?

  14. Saituus ja vastakohdat Anteliaisuus Saituus • Aristoteles (300-luvulla eaa.): Hyve = ei liikaa eikä liian vähän (keskiväli). Hyve Pahe Tuhlaavaisuus

  15. Käsitteen ala ja sisältö • Käsitteen sisältö tarkoittaa niiden ominaisuuksien kokonaisuutta, joista käsite muodostuu. Esim: hevosuus = ominaisuudet, jotka on niillä olioilla, jotka ovat hevosia (nelijalkaisuus, hyvä liikuntakyky jne.) • Käsitteen ala tarkoittaa niiden olioiden tai asioiden joukkoa, johon käsite viittaa. Esim. kaikki maailman hevoset.

  16. Keskustelun opettaminen • Käsittelen tässä keskustelua opetusmuotona opetussuunnitelman ohjaamassa formaalissa koulutuksessa → • opetuksella on ulkoapäin asetettuja (usein sisällöllisiä) tavoitteita, joita opettaja ei voi jättää huomiotta • kaikki keskustelu on jollain tavalla muodoltaan opettajan ohjaamaa keskustelua

  17. Keskustelunedut • Keskustelu on valtavan hyvä opetusmuoto, muun muassa koska (ks. tarkemmin Brenifier O., Keskusteleva opetus, n&n, 2009, 14): • Oppilaat pääsevät työskentelemmän itse asian kanssa (sen sijaan, että yrittäisivät painaa mieleensä toisten työstämiä asioita). • Opettaja saa heti tietoon oppilaiden tieto- ja taitotason käsiteltävässä asiassa. • Lisäksi ET:ssä keskustelutaitojen oppiminen on olennainen OPS:n asettama tavoite. • Se on myös yksi muoto yleisiä ajattelu- ja vuorovaikutus-taitoja, jotka ovat OPS:n keskeisimpiä tavoitteita.

  18. Keskustelujen kaksi sudenkuoppaa • Myös negatiivisella puolella keskustelulla näyttää olevan (ainakin) kaksi selkeästi toisista erottuva sudenkuoppaa: • Oppijat keskustelevat ”niitä näitä” ja keskustelu ei edistä OPS:n tavoitteita. • Keskustelussa oppijoita ”petetään” eli heidän vilpittömät käsityksenä otetaan esille vain eräänlaisena diagnostisena testinä ja opettaja jyrää ne OPS-pohjaisella ”totuudella”.

  19. Erottelu • Keskustelussa opetusmuotona tulisi erottaa vapaa keskustelu ja opetuskeskustelu. • Oppijoiden tulee tietää etukäteen, kummasta keskustelusta on kyse.

  20. Vapaa keskustelu • Tämä on keskustelun perusmuoto. • Siinä tavoitteena on, että oppijat itsenäisesti ottavat kantaa asiaan, esittävät argumentteja ja kyseenalaistavat niitä. • Tavoite on jollain tasolla dialoginen – ts. oppijoiden omien hypoteesien, argumenttien ja kysymysten kohtaaminen ja tarkentuminen . • Tässä keskustelussa opettaja on pj, fasilitaattori tms. – ei yksi keskustelijoista • Keskustelijoiden kesken vallitsee tasa-arvo, mitä opettajan ja oppijoiden välillä ei koskaan tosiasiassa vallitse formaalin koulun opetustilanteessa. • Tällainen keskustelu vaatii myös johtamista, joka on opettajan vaativa tehtävä. (Miten toimia: ks. Brenifier 2009.)

  21. Opetuskeskustelu • Tämä on keskustelua, jossa opettajan on tarkoitus saada opiskelijat keskustelun kautta oppimaan jokin uusi asia tai syventämään ymmärtämystään jostain kysymyksestä. • Keskustelua käytetään aktivoimaan oppijoiden oma olemassa olevan tietopohja. • Opettajan puheenvuorojen on tarkoitus muuttaa näitä käsityksiä, opetuskeskustelussa opettaja siis tähtää siihen, että opiskelijat oppisivat uusia sisällöllisiä tietoja ja taitoja. • Opettajan puheenvuorot eivät siis yritäkään olla vapaan keskustelun tasa-arvoisilta vaikuttavia kommentteja, vaan hieman poikkeavassa muodossa annettua opetusta.

  22. Keskustelun reflektointi • Keskusteleminen OPS.n tavoitteiden suunnassa ei ole helppoa → sitä pitää opetella. • Olennainen opettelun muoto on keskustelujen reflektointi jälkikäteen. • Keskustelemiseen ja sen reflektointiin liittyviä harjoituksia käsitellään ryhmäopetuksessa.

  23. Yleisiä käytännön vinkkejä • Erilaisia ET opetuksessa mahdollisesti käytettäviä harjoitteita löytyy Intenertistä, esim. kerhotoiminnan ja muun vapaan sivistystyön puolelta. • Konkreettisia ET vihjeitä löytyy Miina ja Ville oppikirjan sarjan opettajan oppaista OPH:n oppimateriaalikeskus Edu.fi:sta. • Miina, Ville ja vintiöt Opas • Miina, Ville ja kulttuurin arvoitus Opas

  24. ETn didaktiikkaa kootusti • Oppilasta ohjataan tutkimaan ja jäsentämään käsitystään maailmasta maailmankuvan jäsentyminen • Oppilasta ohjataan tutkimaan ja jäsentämään suhdettaan itseensä, toisiin ihmisiin, luontoon ja ympäristöön sekä yhteiskuntaan identiteetin rakentaminen • ET on avoin oppilaiden itsensä kokemille ongelmille niiden tutkimiseen varataan paljon aikaa! (Opitaan yhtä lailla yhdessä ajattelua ja keskustelua kuin kulloistakin sisältöä.) oppilaat äänessä!

More Related