slide1 l.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Pekka Ojalehto Toimitusjohtaja Kainuun Yrittäjät pekka.ojalehto@yrittajat.fi PowerPoint Presentation
Download Presentation
Pekka Ojalehto Toimitusjohtaja Kainuun Yrittäjät pekka.ojalehto@yrittajat.fi

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 17

Pekka Ojalehto Toimitusjohtaja Kainuun Yrittäjät pekka.ojalehto@yrittajat.fi - PowerPoint PPT Presentation


  • 181 Views
  • Uploaded on

Kulttuuriyrittäjyys seminaari Kajaani 24.4.2007 Yrittäjyys kulttuuriyrittämisessä. Pekka Ojalehto Toimitusjohtaja Kainuun Yrittäjät pekka.ojalehto@yrittajat.fi. Suomen Yrittäjät Yli 94 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 417 paikallisyhdistystä. Kainuun Yrittäjät

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Pekka Ojalehto Toimitusjohtaja Kainuun Yrittäjät pekka.ojalehto@yrittajat.fi' - lita


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1

Kulttuuriyrittäjyys seminaariKajaani 24.4.2007Yrittäjyys kulttuuriyrittämisessä

Pekka Ojalehto

Toimitusjohtaja

Kainuun Yrittäjät

pekka.ojalehto@yrittajat.fi

slide2

Suomen Yrittäjät

  • Yli 94 000 jäsenyritystä
  • 21 aluejärjestöä
  • 417 paikallisyhdistystä
  • Kainuun Yrittäjät
  • Parantaa yritysten ja yrittäjien

kannattavan toiminnan edellytyksiä

  • Lisää yrittäjien painoarvoa

yhteiskunnallisessa päätöksenteossa

  • Luo myönteistä ilmapiiriä yrittäjyydelle
  • Tuottaa jäsenpalveluita
  • 8 paikallisyhdistystä
  • 910 jäsenyritystä
slide3

Otteita:

Yrittäjälehti 2/2007

Pekka Salojärvi: ” On usein turvallisempaa olla työssä tai jopa

työttömänä kuin yrittäjänä. Mutta jos kaikki ovat turvassa, kukaan ei ole”

Prima 3/2007

”Ikääntyneitä ei kannata nähdä rasitteena, vaan resurssina. Tietotaito

ja osaaminen kannattaa hyödyntää.” Lisätietoja www.innosuomi.fi

Suomalaisen Työn Liiton vuosijulkaisu 2007

Tekesin teknologiajohtaja Tiina Tanninen-Ahonen: ”Valtaosa teollisuuden

liikevaihdosta tulee jo palveluista ja muutosprosessi on käynnissä joka

paikassa ja nyt panostetaan palveluinnovaatioihin.”

slide4

Kulttuurialan toimipaikat maakunnittain 2005

Arkkitehti- ja taideteollinen suunnittelu sekä taide

Taidelaitokset

Taide- ja antiikkiliikkeet sekä antikvariaatit

Kirjastot, arkistot ja museot yms.

Kirjojen tuotanto ja jakelu

Sanoma- ja aikakauslehtien tuotanto ja jakelu

Mainonta

Valokuvaus

Radio ja televisio

Elokuvien ja videoiden tuotanto ja jakelu

Musiikin ja äänitteiden tuotanto ja jakelu

Huvipuistot ja pelit sekä muu viihde ja virkistys

kulttuuriyritt jyys
Kulttuuriyrittäjyys
  • Hengen – elämysten – elannon – rahan viljely
  • Harrastus – tekemisen taito ja ilo, korkea osaamisen taso
  • Osa-aikaisuus, lisätulon hankinta
  • Vaihtoehto palkkatyölle, työttömyydelle
  • Yrittäminen  vapaus, vastuu, voitontavoittelu, riski, ”artisti maksaa”
  • Uusi teknologia, sisällön tuotanto
  • EU ajan tukirakenteet
  • Liiketoimintastrategia ja –suunnittelu
  • Harrastustoiminnasta kannattavaksi liiketoiminnaksi
  • Kehitettävä kustannuslaskentaa ja hinnoittelua
  • Laatutyön kehittäminen
  • Kansainvälistyminen
  • Kasvu ja uudet työpaikat
  • Luova talous
slide6

Onko kulttuurilla vientiä?

Toimenpide-ehdotuksia:

Kulttuuriliiketoiminta: pk- yrittäjyys,

pääomitus ja verotus

• Otetaan huomioon kulttuuriyrittäjyys pk- yrittäjyytenä

hallituksen yrittäjyyspolitiikkaohjelmassa.

• Perustetaan luovan talouden yritysten

palveluportaali (KTM).

• Varmistetaan pääomasijoitusten tarjonta luovan

teollisuuden kasvuyrityksille. Edistetään kulttuuriyritysten

pääoma- ja projektirahoitusta (KTM, Finnvera,

Suomen Teollisuussijoitus)

• Selvitetään alemman, kirjojen kanssa yhdenmukaisen

arvonlisäverokohtelun mahdollisuus

muiden kulttuurituotteiden kohdalla. Selvityksessä

otetaan huomioon EU:ssa käynnissä oleva kehitys

ja vertaillaan muiden EU-maiden käytäntöjä ja

niiden vaikuttavuutta.

• Selvitetään yleishyödyllisen yrityksen yritysmuodon

sovellukset ja mahdollinen vaikutus kulttuurituotantoon.

Selvityksessä kartoitetaan yleishyödyllisen

yrityksen merkitys muiden maiden kulttuurituotannossa,

mahdollinen vaikutus luovan talouden

yrittäjyyden lisäämisessä ja yrittäjäksi ryhtymisen

kynnyksen alentamisessa erityisesti nuorten

kohdalla sekä tämän yritysmuodon merkitys

julkisen ja yksityisen sektorin rajapintana (KTM).

Tiivistelmästä:

Merkitysintensiivinen tuotanto ja luova talous ovat nousemassa kansainvälisesti merkittäviksi kilpailutekijöiksi. Luovan talouden toimialan kehittäminen on monissa maissa valittu kansainvälisen kilpailukyvyn avainstrategiaksi. Suomen kulttuuriviennin vahvuuksia ovat suuri luovuuspääoma, korkeatasoinen luovien alojen koulutus ja tutkimus, vahva teknologiaosaaminen, kulttuurin hyvä kotimainen infrastruktuuri, toimivat kotimarkkinat sekä korkealaatuinen luova tuotanto. Kulttuurituotantoamme arvostetaan kansainvälisesti, emmekä pysty vastaamaan suomalaisen kulttuurin kansainväliseen kysyntään. Kulttuuriviennin heikkouksia ovat arvoketjun vuotokohdat, tiedotus, markkinointi, promootio ja vienninedistäminen sekä kulttuuriviennin strategian ja koordinaation puute hallinnossa. Toimialarakenne ei ole kilpailukykyinen. Tarvitaan lisää yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista sekä materiaalioikeuksien hallintaa. Heikkouksina ovat myös pääomien puute ja kulttuuriviennin vähäinen tukeminen.

Lähde: Onko kulttuurilla vientiä?

Opetusministeriön, ulkoasiainministeriön ja kauppa- ja

teollisuusministeriön Kulttuurivienti –hanke. Selvitysmiehen raportti

Opetusministeriön julkaisuja 2004:22 Hannele Koivunen

slide7

Uutta ajattelua luonnonantimista

yritystoiminnassa. Sinisen meren

strategiaa. Kansainvälistyminen

alusta lähtien strateginen valinta.

Vauhdikkaista petoesityksistään tunnettu Rautiainen luotsaa kansainvälistä

Kuusamo Nature Photo –festivaalia yhdettätoista vuotta. Ensimmäisen yrityksenä Retkeilymaja Kajaanin

Lassi perusti 1980 muuttaessaan Suomussalmelta Kajaaniin opettajaksi opiskelemaan.

Sitten seurasi Kainuun Mainoskuva (1984) ja Articmedia (1988). Lisätietoa kuvaussafareista

löytyy osoitteesta www.articmedia.fi.

Kun Kainuun Yrittäjien tuore jäsen Lassi Rautiainen aloitti 1970-luvun lopulla täysistuntonsa

puussa karhuja kyttäämällä, hän ei voinut aavistaa, että piilokojuissa lymyilystä kehittyy kansainvälinen

matkailutuote, jota muutkin kuin luontokuvaajat pyrkivät hyödyntämään. 80-luvun lopulla Lassin kojuille

alkoi tulvia vieraita monista maista, ja 90-luvun lopulla muut kainuulaiset tahot ”hoksasivat”

piilokojutuotteen ja karhujen katselun.

”Yritysten osuus on kasvanut vuosi vuodelta, ja samat tulevat uudestaan. Piilokojumatkailu ja

kämppäelämä savusaunoineen sitovat porukoita yhteen. Jos muutaman tunnin hiljainen istunto

palkitaan karhun, ahman, suden tai kotkan näkemisellä, niin tunnelma on korkealla.

Vaikka emme näkisi kuin toisiamme, niin matka on elämys. Viimeistään kuvien kera kämpällä aratkin

eläimet näyttäytyvät”, Lassi sanoo.

Lähteet: http://www.articmedia.fi/ ja Kainuun Yrittäjälehti 27.2.2007

slide8

1980 luvulla aloitettu Kalevalan perinteen kaupallinen

hyödyntämisidea alkaa saada uutta puhtia 2000 – luvulla

hiivuttuaan välillä.

Kalevala-kylä

Kuhmo on tullut tunnetuksi myös Kalevala-kylästään, joka 1980-luvulla on

rakennettu kaupungin matkailuvaltiksi. Kylässä vaalitaan maamme kalevalaisia

juuria erilaisin näyttelyin. Kylän kohteina ovat mm. Högmanin mökki,

Väinölä, Metsola, Tervaranta, Seppä Ilmarisen paja, Ahtola, Pohjolan talo,

Pohjan Akka sekä taidepaja. Aivan olemattomat eivät ole myöskään

hankeen matkailulliset ja kaupalliset tavoitteet.

Lähde: www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/kainuu/041.htm

slide9

Kulttuuriyrittäjyyttä

ruokaperinteellä jo

toisessa sukupolvessa.

Yritysesittely

Kaesan Kotileipomo on tehnyt kainuulaiset perinneherkut salonkikelpoisiksi. Rönttöset,

porkkana-, lanttu-, ja poro-, lammas- ja savulohipiirakat eli teokset sekä kainuulaiset

kalakukot ovat löytäneet tiensä herkuttelijoiden suihin. Kainuun leipäkulttuurin perusta

ja ylpeys on perinteiseen hapanjuuren leivottu ruisleipä.

Kaesan hapanjuuri on siirtynyt äidiltä tyttärille.

”Ravitsevaa ja terveellistä syötävää välipalana, aterialla, kahvileipänä ja eväänä.”

Nämä unohtumattomat makuelämyksiä antavat leivonnaiset pitävät nälän loitolla pitkään.

Ne ovat ravitsevaa ja terveellistä syötävää välipalana, aterialla, kahvileipänä ja eväänä.

Kaesan Kotileipomon leivonnaisia valmiiksi paistettuina tai raaka- ja puolivalmiina

pakasteina toimitetaan Kainuun lisäksi ympäri Suomea. Pääkaupunkiseudulla näitä

herkkuja paistaa ja toimittaa Rönttösrouva Oy. Tervetuloa Kaesan makujen maailmaan!

Lähde: www.kaesankotileipomo.fi/

slide10

Kulttuuriyrittäjyyttä

ruokaperinteellä jo

kolmannessa sukupolvessa.

Se kuuluisa Pekka Heikkisen  puu-uunileipä

Pekka Heikkisen perustama leipomo vietti 90-vuotisjuhlaansa26.5.2003.

Oheinen runomittainen ilmoitus kutsui asiakkaat viettämään juhlaa yhdessä:

Lähde: www.pekkaheikkinen.com/

slide11

Perinnekulttuurin tyylikäs

kaupallistaminen. Sinisen meren

strategiaa. Cross branding.

Kalevala Spirit KUHMO

Kalevala Spirit Kuhmon elämyskylässä voit kokea unohtumattomia

elämyksiä kaikin aistein ja nauttia mm. kalevalaisen pitopöydän herkullisia antimia.

Kannattaa tutustua myös Kalevala Spirit Experiencen monipuoliseen

ohjelmapalvelutarjontaan sekä kylän tarjoamiin ostosmahdollisuuksiin.

SUURI AVAJAISTILAISUUS  

Lauantai, 07.07.07, avoinna klo. 18.00  

Virallinen avajaistilaisuus

Muotinäytös "The Most Finnish"

Rock-konsertti

Teatteriesitys

Kalevala Spirit Gourmet

Ilotulitus

slide12

KALEVALA SPIRIT- tavaramerkin alle pääsevien tuotteiden on täytettävä tiukat laatukriteerimme.

Tuotteilla ja niiden materiaaleilla sekä pakkauksilla on oltava yhteys kalevalaiseen

henkeen ja ne ammentavat ainutlaatuisuutensa ja vaikuttavuutensa

suomalaisesta perinteestä.Tuotteet ovat luonnollisia, tyylikkäitä ja sopusointuisia ja ne valmistetaan

ammattitaidolla tarkoituksenmukaisista materiaaleista. Ne ovat

elämänkatsomuksemme mukaisesti käytännöllisiä, hyvin toimivia,

kierrätettäviä, kauniita ja ergonomisia.Kaikki työntekijämme tuntevat tuotteiden valmistajat ja suunnittelijat ja pystyvät

kertomaan tuotteiden valmistusmenetelmistä ja materiaaleista.

Tällä tavalla luomme tunnusmerkit meille ja tuotteillemme,

jotka samalla sopivat nykyaikaiseen elämäntyyliin.

Lähde: www.kalevalaspirit.fi

Perinnekulttuurin tyylikäs

kaupallistaminen. Sinisen meren

Strategiaa.

slide13

Kulttuurielämysten

yhdistelmä. Digitaalisuus

uutena teknologiana.

Bio Rex, Kajaani

Kajaanin Bio Rex on Digital Cinema Matila & Röhr Oy:n omistama elokuvateatteri.

Taustalta löytyvät tunnetut elokuvatuottajat Marko Röhr ja Ilkka Matila.

Yrityksen toinen teatteri on Helsingin Mannerheimintiellä sijaitseva perinteikäs

Bio Rex.

Ravintola Lasipalatsi ja elokuvateatteri Bio REX tarjoavat loistavan

funkkishenkisen ympäristön erilaisille edustustilaisuuksille.

Tilausteatteri BioREX:n nimellä kulkevassa tila- ja palvelukonseptissa

onkin yhdistetty kaikki oleellinen: toimiva ja persoonallinen miljöö,

korkealuokkaiset ravintolapalvelut ja kattava esitystekniikka.

Lähde: http://biorex.kajaani.net/index.php

slide14

Palkkatyöstä yrittäjäksi – persoona

peliin. Tiukka keskittyminen valittuun

ydinosaamiseen.

KAPSAKKA

Huolenpitoasinusta ja asiakkaistasi Kainuussa.

Kapsakka on kainuulainen ohjelmapalveluyritys,

jonka toiminta-ajatuksena on tarjota kulttuuripainotteisia

elämyksiä yhdessä matkailun ja kulttuurin eri sektoreilla

toimivien tahojen kanssa. Kapsakan toiminnan

kulmakivenä ovat erilaiset valmisretket ja vierailut kainuulaisissa

kulttuurikohteissa, kuten Eino Leinon lapsuudenmaisemissa ja

perinnetalolla sekä kuvakirkossa Kajaanin Paltaniemellä ja

Oulujärvellä.

Lähde: www.kapsakka.fi

slide15

Osaamista jo edellisen

vuosisadan vaihteessa –

cross branding.

© Kainuun museo

Herman August Renfors (1849-1928) oli Kajaanissa vaikuttanut monitoimimies, tehdasyrittäjä ja

kaupunginvaltuutettu. Porilaiseen merenkävijäsukuun kuulunut Renfors saapui Kajaaniin viisivuotiaana leskeksi jääneen äitinsä Gustava Renforsin ja kolmen sisaruksensa kanssa. Hermanin merikapteeni-isä menehtyi haaksirikossa. Renfors alkoi valmistaa Kajaanissa uistimia vuonna 1870, vasta parikymppisenä nuorukaisena. 1876 Renfors perusti kivihiomon, jossa valmistettiin muun muassa koruja sekä nappeja. Renfors laajensi liiketoimintaansa 1880 turkistuotteisiin ja 1891 hän perusti Helsingin keskustaan sivuliikkeen kalastustuotteidensa myyntiä varten. Yritystoiminnassaan taustavoimana hänellä oli sisko Maria Renfors, joka kouluttautui Englannissa asti perhonsidonnan ammattilaiseksi. Renforsien kalastusvälineistä on tullut nykyään keräilijöiden aarteita. Tehtailija Renfors oli aktiivinen vaikuttaja ja kaupunginvaltuuston jäsen. Hän myös valokuvasi paljon vanhaa Kajaania. Herman Renfors kuoli vuonna 1928Italiassa, jossa hän oli hoitamassa heikentynyttä terveyttään. Tehtaassa jatkettiin kalastusvälineiden valmistusta ja turkisten muokkausta vielä 1940-luvun puolivälin asti. Kajaanin Tulliniemessä joen varrella sijainneet Renforsin tehdas- ja asuinrakennukset purettiin vuonna 1966. Teoistaan huolimatta Herman Renfors ei ole kovin tunnettu nykyajan kajaanilaisten, erityisesti nuorten parissa. Herman Renforsille kaavaillaan muistomerkkiä Kajaanilaisten yrittäjien voimin. Kajaanissa Kajaaninjoen rantoja seurailee Renforsin lenkiksi nimetty ulkoilureitti.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Herman_Renfors

slide16

Uutta mobiili- teknologialla

myös kulttuurin tiedonvälitykseen

Ihmiset liikkuvat niin työasioissa kuin vapaa-ajallaankin alueilla, joita eivät tunne, mutta joissa saattavat tarvita yllättäen vaikkapa autohinausta tai apteekkia. Olet itsekin varmasti joutunut joskus tilanteeseen, jossa olisit kaivannut samalla kertaa puhelinluetteloa, bussiaikataulua, karttaa, ravintolan aukioloaikoja ja ruokalistaa. eikö olisikin mukavaa, jos lomalla ollessasi tietäisit aina, missä tapahtuu ja minne kannattaisi mennä, kun menojalkaa alkaa kutittamaan...

Fonella Mobiilipalvelu on uusi matkapuhelimeen ladattava sovellus, joka kokoaa kaikki käyttäjän lähiympäristön palvelut, tapahtumat ja muut tarpeelliset tiedot monipuoliseksi infopaketiksi. Mobiilipalvelun ladattuasi henkilökohtainen palvelupaketti kulkee aina mukana puhelimessasi. Kartat, yritysten yhteystiedot, aikataulut, aukioloajat, julkiset palvelut, uutiset, tapahtumatiedot, alueinfo, harrasteet ja muut aktiviteetit, tarjouksia - kaikki paikallisalueen asukkaiden ja matkailijoiden tarvitsemat tiedot yhdellä latauksella.

Fonella Mobiilipalvelu on nopea, helppokäyttöinen, interaktiivinen, reaaliaikainen ja helposti kuluttajien saatavilla. Ennen kaikkea - Mobiilipalvelu on AINA MUKANA puhelimessasi!

Lähde: www.fonella.fi