Laajennetun työssäoppimisen kokeilu

1. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu • MINÄ LOPETAN. Oppilas ei ennakolta ilmoita mitään motivaatio-ongelmista, vaan kertoo lopettavansa. Missä on tehty väärin? Miksi? Miten reagoidaan? Tässä auttoi välitön asioihin paneutuminen. Avoimesti. Kuraattori kolmanneksi henkilöksi kertomaan tosiasiat käytännön asioista. Mitä tapahtuu uudelleen kouluttautumisen suhteen ja mitä tapahtuu talousasioissa. Näitä tapauksia on ollut tälle syksylle 3 ja yksi oppilas on opintonsa lopettanut.

2. Lopetan… • Perimmäinen syy motivaation loppumiseen kerrotaan lopulta kahden kesken. Työssäoppimispaikan ihmissuhteet ja tapa puhua asioista henkilökohtaisella tasolla kielteisesti toinen toisistaan on niin raskasta, että motivaatio loppuu. Nuori ihminen ei kestä tätä, vaan tahto toimia yhteisön jäsenenä loppuu. (2 tapausta) • ”Mitä ne minusta puhuvat keskenänsä, kun ne puhuvat toisistaan noin negatiivisesti”.

3. Lopetan… • Toiseksi syyksi nousi kyvyttömyys ottaa mukanakulkijaksi omiin töihin ja perustelut kaikelle tekemiselle, siis opetuksen puute. • ”Ne eivät kerro miksi ne tekevät niin kuin ne tekevät.” • Ne eivät kerro mistä syystä tulos oli sellainen kuin oli.” • ”Tiukka vaatimus ohjeen toteuttamisesta millilleen ja tarkalleen kirjoitetulla tavalla vie kokin ammatilta sen viimeisenkin arvon. Nyt kunnioitetaan enemmän kirjoitettua ohjetta kuin kokin kykyä arvioida sitä milloin ruoka on hyvää.”

4. Työpaikan sitouttaminen koulutukseen? • Tarvitaanko työssäoppimispaikalle koulutusta siitä, millainen on ja mitä merkitsee nuoren ihmisen kasvu ja kehitys. Miten saadaan työssäoppimisyhteisöt ottamaan oppilaan oppiminen omakseen? Ellei yhteisö sitoudu opettamiseen, jää oppilas liian paljon ilman tukea. Opettaminen ja tiedon välittäminen ei ole vain ohjaajan käsissä. Pitääkö työn arvoille löytää uusi näkökulma ja kuka sen tekee? Pitääkö kuitenkin rytmittää laajennettu työssäoppiminen pienempiin palasiin ja tässä ottaa luja ote siitä asiasta mikä koululle vielä kuuluu? KASVATUS. Sitä asiaa ei ole vastuutettu TO-paikoille.

5. Arvioinnin merkitys? • Oppilas näyttää sitoutuvan työssäoppimiseen paremmin kuin koulunkäyntiin ja tekee sinne näytöt. Näytön tulokset ovat näin ollen paremmat kuin näyttö sitoutuneisuudesta kouluun. Näytöt kirjataan osaamisena ja tämä näkyy todistuksissa. Tuleeko vääristynyt kuva kokonaisuudesta? Pitääkö saada näkyviin kasvukivut? •  Oppimisen polku näkyväksikö?

6. Liian paljon liian varhain – vastuu? • Oppilas (huippupelaaja, 18 v.) opiskelee ja pelaa joukkueessa. Molemmilta puolilta odotetaan sitoutumista. Urheiluseura tukee ulkomaalaisia palkalla ja tätä oppilasta 200 € stipendillä kehottaen hankkimaan perustoimeentulon opintojen kautta, koska seuran talous ei oikein ole kunnossa. Nuori palaa loppuun tässä pyörityksessä. Missä on vanhemmuus kotona, koulussa ja pelikentällä?

7. Filosofiaaa… • Onko syytä miettiä mitä kasvavalle merkitsevät tunteet ja arvot? Me korostamme koulutuksessa tietoja, taitoja ja asenteita. Mitä merkitsevät tunteet ja arvot ja siinä ohessa syntyvä hyvä elämä ja olla hyvä ihminen itselle ja toisillemme? Kasvatammeko tuotannon tekijöitä ja kuluttajia, mutta hyvän elämän kivijalka jää hyvien arvojen vahvistamisen osalta hataraksi, jopa niin että siitä tulee elämäniloa rapauttava rakennelma. • HYVÄÄ LOPPUELÄMÄÄ!!! Saila Tolppanen, Master of Hospitality Management, Lecturer