slide1 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Leikkoruusun IPM Norjassa PowerPoint Presentation
Download Presentation
Leikkoruusun IPM Norjassa

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 43

Leikkoruusun IPM Norjassa - PowerPoint PPT Presentation


  • 175 Views
  • Uploaded on

Väliseminaari 16.11.2005: projektit ”Integroitu torjunta koristekasvituotannossa” (84231) ja ”Integroitu torjunta Etelä-Suomen koristekasvituotannossa” (84354) Leikkoruusun IPM Norjassa Annichen Smith Eriksen, Kasvihuoneviljelyneuvoja. Leikkoruusun IPM Norjassa.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Leikkoruusun IPM Norjassa' - kourtney


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
slide1
Väliseminaari 16.11.2005: projektit ”Integroitu torjunta koristekasvituotannossa” (84231) ja ”Integroitu torjunta Etelä-Suomen koristekasvituotannossa” (84354)

Leikkoruusun

IPM

Norjassa

Annichen Smith Eriksen,

Kasvihuoneviljelyneuvoja

leikkoruusun ipm norjassa
Leikkoruusun IPM Norjassa
  • Integroidun torjunnan (IPM) norjalainen historia
  • Hyötyeliöt ja kemikaalit
  • Esimerkkiviljelmä
  • Kemikaalit ja IPM
  • Integroidun torjunnan

neuvonta

leikkoruusun viljely norjassa
Leikkoruusun viljely Norjassa
  • 49 viljelijää, yht.16 ha ruusua. Viljelmien pinta-ala keskimäärin 0,3 ha, suurin viljelmä 1,5 ha.
  • Tekovalo: keskimäärin 14.000 lux
  • Kasvualusta:

kivivilla tai perliitti.

leikkoruusun viljely norjassa1
Leikkoruusun viljely Norjassa
  • Taudit: härmä
  • Tuhoojat: vihannespunkki, kirvat, ripsiäiset, ansarijauhiainen ja perhostoukat.
leikkoruusun kasvinsuojelu norjassa historia
Leikkoruusun kasvinsuojelu Norjassa – historia
  • Ennen vuotta 1980: pääasiassa kemiallinen torjunta.
  • 1999 – Pentacin (dienoklori) käyttö kiellettiin. Vihannespunkin torjunta vaikeutui, ja jotkut aloittivat biologisen torjunnan petopunkilla (Phytoseiulus persimilis).
leikkoruusun kasvinsuojelu norjassa historia1
Leikkoruusun kasvinsuojelu Norjassa – historia

1980 ja 1990 -luvuilla:

  • Ongelmia kalifornianripsiäisen takia. Viljelijät käyttivät säännöllisesti haitallisia kemikaaleja (Mesurol, Dedevap (diklorvossi),

Fosdrin (mevinfossi) ja Vertimec),

joten hyötyeliöiden käyttö ei ollut

mahdollista.

leikkoruusun kasvinsuojelu norjassa historia2
Leikkoruusun kasvinsuojelu Norjassa – historia
  • 2001: Conserven (spinosadi) käyttö hyväksyttiin. Tehosi hyvin kalifornianripsiäiseen ja mahdollisti petopunkkien käytön.
  • Vihannespunkin torjunnassa otettiin käyttöön petopunkki (Phytoseiulus persimilis).
  • ”kotitekoinen” petopunkki (omassa ruusu-kasvustossa tuotettu).
leikkoruusun kasvinsuojelu norjassa historia3
Leikkoruusun kasvinsuojelu Norjassa – historia
  • Jauhiaiset yleistyivät vuoden 2001 jälkeen, kun kemikaalien käyttö ripsiäisiä vastaan väheni.
  • 2001: Applaudin käyttö jauhiaisia vastaan kiellettiin.
leikkoruusun kasvinsuojelu norjassa historia4
Leikkoruusun kasvinsuojelu Norjassa – historia
  • Jauhiaisia vastaan käytetty Confidor aiheutti ongelmia hyötyeliöille.
  • 2001: Hyötyeliöt pitää rekisteröidä. Osa kiellettiin, kuten petopunkki Amblyseius californicus ja harsokorento Chrysoperla carnea.
koristekasvituotannon kasvinsuojeluvalmisteet norjassa vihannespunkki
Koristekasvituotannon kasvinsuojeluvalmisteet Norjassa: Vihannespunkki

Hyötyeliöt:

  • Petopunkki (Phytoseiulus persimilis)
  • Punkkisääski (Feltiella acarisuga)

Valikoivat kemikaalit; Floramite (bifenatsaatti) 31/12-05 saakka, Nissorun (heksytiatsoksi) ja Apollo 50 SC (klorfentetsiini)

Haitalliset kemikaalit: Karate 2,5 WG (lambda-syhalotriini), Mesurol 500 SC (metiokarbi), Sumirody 10 FW (fenpropatriini), Vertimec (abamektiini) ja (Pride Ultra (fenatsakvini; voi ahingoittaa ruusua!).

koristekasvituotannon valmisteet norjassa ripsi iset
Koristekasvituotannon valmisteet Norjassa: Ripsiäiset

Hyötyeliöt:

  • Petopunkki (Amblyseius cucumeris)
  • Petolude (Orius majusculus)
  • Petopunkit (Hypoaspis miles and H. aculifer)
  • Sienivalmiste Mycotal (Verticillium lecanii) ja sukkulamadot (Steinernema feltiae)

 Valikoivat kemikaalit; *Conserve (spinosadi)

 Haitalliset kemikaalit: Confidor 70 WG (imidaklopridi), Fastac 50 (alfasypermetriini), Karate 2,5 WG (lambda-syhalotriini), Mesurol 500 SC (metiokarbi), Sumirody 10 FW (fenpropatriini), *Vertimec (abamektiini) ja Zolone Flo (fosaloni).

*=Kalifornianripsiäinen

koristekasvituotannon valmisteet norjassa jauhiaiset
Koristekasvituotannon valmisteet Norjassa : Jauhiaiset

Hyötyeliöt:

  • Jauhiaiskiilukainen (Encarsia formosa)
  • Kaliforniankiilukainen (Eretmocerus eremicus)
  • Jauhiaislude (Macrolophus caliginousus)
  • Sienivalmiste Mycotal (Verticillium lecanii) ja PreFeRal (Paecilomyces fumosoroseus)

 Valikoivat kemikaalit; Admiral 10 EC (pyriproksifeeni)

Haitalliset kemikaalit: Confidor 70 WG (imidaklopridi), Fastac 50 (alfasypermetriini), Karate 2,5 WG (lambda-syhalotriini), Mesurol 500 SC (metiokarbi), Sumirody 10 FW (fenpropatriini) ja (Pride Ultra (fenazakvini;: vahingoittaa ruusua).

koristekasvituotannon valmisteet norjassa kirvat
Koristekasvituotannon valmisteet Norjassa : Kirvat

Hyötyeliöt:

  • Isokirvavainokainen (Aphidius colemani)
  • Jättikirvavainokainen (Aphidius ervi)
  • Kirvasääski (Aphidoletes aphidimyza)

 Valikoivat kemikaalit: Pirimor (pirimikarbi)

Haitalliset kemikaalit: Confidor 70 WG (imidaklopridi), Fastac 50 (alfasypermetriini), Karate 2,5 WG (lambda-syhalotriini), Perfekthion 500S (dimetoaatti), Sumirody 10 FW (fenpropatriini) ja Zolone Flo (fosaloni).

koristekasvituotannon valmisteet norjassa perhostoukat
Koristekasvituotannon valmisteet Norjassa : Perhostoukat

Hyötyeliöt:

  • Jauhiaislude (Macrolophus caliginousus) (tehoaa muniin).

 Valikoivat kemikaalit; ei ole

Haitalliset kemikaalit: Fastac 50 (alfa-sypermetriini), Karate 2,5 WG (lambda-syhalotriini), Mesurol 500 SC (metiokarbi) ja Zolone Flo (fosaloni).

koristekasvituotannon valmisteet norjassa h rm
Koristekasvituotannon valmisteet Norjassa : Härmä

 Valikoivat kemikaalit; Candit (kresoksiimi-metyyli), Fungaflor 100 EC (imatsalil), Topas 100 EC (penkonatsoli),

Haitalliset kemikaalit: Saprol 190 DC (triforiini), Thiovit Jet (rikki)

esimerkki ipm leikkoruusulla
Esimerkki: IPM leikkoruusulla
  • Selvåg -puutarha: 15.000 m2 pitkävartisia ruusuja, kasvualustana kivivilla tai perliitti, keinovalo 13 – 16.000 luksia.
  • Aiemmin kurkkuviljelmä. Aloittivat leikkoruuvun viljelyn 1992. Kurkun tuotanto lopetettiin kokonaan 2001, mistä eteenpäin jatkettiin vain leikkoruusun viljelyllä.
selv g puutarha vaikuttimet hy tyeli iden k ytt n leikkoruusulla
Selvåg -puutarha: vaikuttimet hyötyeliöiden käyttöön leikkoruusulla.
  • Vähentää työntekijöiden altistusta kemikaaleille.
  • Tehokkaiden

kemikaalien puute

  • Hyötyeliöiden käyttö tullut tutuksi kurkun viljelyssä, joten leikkoruusun tuotannossa aloittaminen helpompaa.
selv g puutarha vihannespunkki
Selvåg -puutarha: Vihannespunkki
  • Petopunkin käyttö (Phytoseiulus persimilis) vihannespunkkia vastaan.
  • Kehittivät “kotitekoisen” petopunkin leikkoruusulla.
kotitekoinen petopunkki
”Kotitekoinen” petopunkki
  • Petopunkki (P. persimilis) levitetään pulloista alueille, joissa on paha saastunta.
  • Uusiin saastuntakohtiin siirretään petopunkkeja siirtämällä sinne sellaisia versoja, joissa on petopunkkeja.
kotitekoisen petopunkin hy dyt
”Kotitekoisen” petopunkin hyödyt
  • Tuoreita petopunkkeja saadaan samana päivänä kun uusi esiintymä löydetään.
  • Petopunkit ovat sopeutuneet kyseisen kasvihuoneen ilmastoon ja ruusuun isäntäkasvina.
  • Petopunkin kaikkia kehitysvaiheita läsnä samalla kertaa.
selv g puutarha ripsi iset
Selvåg -puutarha: ripsiäiset
  • Petopunkkipussit (Amblyseius cucumeris) joka 6. viikko yhdistettynä petopunkkilevityksiin pulloista (A. Cucumeris), sekä 2-3

ruiskutusta Conservella jos

ripsiäisiä on liikaa.

  • (Harsosääskipetopunkki Hypoaspis miles ripsiäisten toukkia vastaan.)
selv g puutarha ripsi iset1
Selvåg -puutarha: ripsiäiset
  • Kevät 2005: Conserve ei tehonnut enää kalifornianripsiäisiin joillakin osastoilla.
  • Ruiskutukset Vertimecillä

ja Basudinella (diatsinoni).

selv g puutarha ripsi iset2
Selvåg -puutarha: ripsiäiset
  • Petopunkkipussit (Amblyseius cucumeris) joka 3. viikko.
  • Ruiskutukset Mycotalilla (Vericillium lecanii) ja sukkulamadot (Steinernema feltiae).
selv g puutarha ripsi iset3
Selvåg -puutarha: ripsiäiset
  • Vanhojen kukkien poistaminen säännöllisesti.
  • Poista mahdollisimman paljon pudonneita lehtiä.
selv g puutarha ripsi iset4
Selvåg -puutarha: ripsiäiset
  • Sini- ja kelta-ansat pyydyksinä ja ripsiäisten tarkkailukeinona.
  • Siniansojen vertailu: Horiver – ja Taki-ansat

(feromoniansa).

selv g puutarha ansarijauhiainen
Selvåg puutarha: ansarijauhiainen
  • Käyttivät kiilukaisia (Encarsia formosa ja Eretmocerus eremicus) projektissa vuonna 1996.
  • Kiilukaiset: tehokkaita kesällä, mutta saastunta levisi talvella ja jouduttiin käyttämään kemikaaleja

jauhiaisten

torjunnassa.

selv g puutarha ansarijauhiainen1
Selvåg -puutarha: ansarijauhiainen
  • Halusivat edelleen käyttää hyötyeliöitä työympäristösyiden takia.
  • Levittivät runsaasti jauhiaiskiilukaisia (Encarsia formosa), mutta ne eivät toimineet, syynä mahdollisesti torjunta-ainejäämät.
  • Lopettivat Confidorin käytön jauhiaisia vastaan ja jatkoivat Admiralilla ja saippualla.
selv g puutarha ansarijauhiainen2
Selvåg -puutarha: ansarijauhiainen
  • Edellisestä ruiskutuksesta Confidorilla oli kulunut jopa vuosi ennen kuin kiilukaisen (Encarsia formosa) loisintaa havaittiin.
  • Jauhiaiskiilukaisia (Encarsia formosa) havaittiin ruusulajikkeilla, joita ei tarvinnut ruiskuttaa härmää vastaan.
  • Encarsia formosa levitettiin jälleen koko huoneeseen.
selv g puutarha ansarijauhiainen3
Selvåg -puutarha: ansarijauhiainen
  • Härmäkäsittelyt, jotka sopivat kiilukaisten kanssa (ilmaston säätely, lannoitukset, Topas, Candit…)
  • Jauhiaisten tarkkailu

kelta-ansoilla rutiiniksi.

selv g puutarha ansarijauhiainen4
Selvåg -puutarha: ansarijauhiainen

Kun jauhiaisia on liikaa:

  • Taivutettujen saastuneiden versojen poistaminen. Ruiskutus on helpompaa ja menetelmä vähentää jauhiaisten lukumäärää.
selv g puutarha ansarijauhiainen5
Selvåg -puutarha: ansarijauhiainen
  • Ruiskutukset yhteensopivilla valmisteilla, Admiral, saippua, PreFeRal (Paecilomyces fumosoroseus) ja Mycotal (Verticillium lecanii).
  • Mycotalia ja PreFeRalia

voi käyttää vain, jos

fungisideja ei käytetä

samaan aikana.

valikoivat kemikaalit norjassa
Valikoivat kemikaalit Norjassa

Vihannespunkki:

  • Floramite(bifenatsaatti), 31/12-2005 saakka
  • Nissorun(heksytiatsoksi)
  • Apollo 50SC(klorfentetsiini)

Ripsiäiset: Conserve(spinosadi)

Jauhiaiset: Admiral 10 EC(pyriproksifeeni)

Kirvat: Pirimor(pirimikarbi)

Perhostoukat: ei mitään.

valikoivat kemikaalit
Valikoivat kemikaalit
  • Vain muutama (1-2) valikoiva kemikaali saatavilla tuhoojaa kohti.
  • Kemikaalien vuorottelu vaikeaa ja siksi ongelmana resistenssin kehittyminen.
  • Vaihtoehtoiset valmisteet, kuten saippuat ja öljyt.
  • Valikoivat kemikaalit voivat vaikuttaa myös hyötyeliöihin, joten levitykset saattaa joutua uusimaan.
valikoivien kemikaalien k ytt
Valikoivien kemikaalien käyttö

Ennen IPM:n aloitusta:

  • Usein enemmän kuin yksi tuhooja.
  • Käytä valikoivia kemikaaleja kutakin tuhoojaa vastaan, ja ruiskuta säännöllisesti 2-3 viikon ajan.
  • Käytä myös valmisteita, joiden vaikutustapa on fysiologinen (ei resistenssivaaraa) ja joilla on lyhyt varoaika (saippuat, öljyt…).
valikoivien kemikaalien k ytt1
Valikoivien kemikaalien käyttö

Käyttö hyötyeliöiden levitysten jälkeen:

Vain, kun tuhoojan ja torjuntaeliön tasapaino järkkyy:

  • Kesällä (korkeat lämpötilat ja lomat).
  • Kun yhtä tuhoojaa vastaan käytetään torjunta-aineita. Esim: Conserve-ruiskutus ripsiäistä vastaan estää jauhiaisten torjunnan kiilukaisilla, joten täytyy ruiskuttaa jauhiaisetkin.
valikoivat kemikaalit1
Valikoivat kemikaalit
  • Tehokkaat valikoivat kemikaalit ovat avain integroidun torjunnan onnistumiseen.
  • Leikkoruusulla paljon tuhoojia.
  • On liian kallista käyttää pelkästään hyötyeliöitä, kun erilaisia tuhoojia on niin paljon.
  • Tärkeää tarkkailu kasveilta ja ansoilta  tuhoojan havaitseminen mahdollisimman varhain.
ipm leikkoruusulla rogalandin alueella
IPM leikkoruusulla Rogalandin alueella
  • Yhteensä 9 ruusunviljelijää = 8 käyttää IPM:ää ja 1 vain kemikaaleja.
  • 5 viljelijää osallistui IPM-projektiin 1995-1999 ja he käyttävät yhä integroitua torjuntaa.
  • 3 viljelijää on aloittanut IPM:n viimeisen 1-2 vuoden aikana.
ipm neuvonta leikkoruusulla rogalandin alueella
IPM -neuvonta leikkoruusulla Rogalandin alueella
  • Vierailut tarhoilla– kasvien ja tuhoojien tarkkailu.
  • Tapaamiset puutarhalla – oppiminen onnistuneilta!
  • Puhelin ja sähköposti
  • Tiedotuslehdet ja muu kirjoitettu informaatio
tapaamiset puutarhoilla
Tapaamiset puutarhoilla
  • Tehokas keino vaihtaa kokemuksia.
ipm neuvonta leikkoruusulla rogalandin alueella1
IPM -neuvonta leikkoruusulla Rogalandin alueella
  • Vähintään 2 tapaamista (tarhoilla) leikkoruusun tuottajien kanssa vuosittain. Kasvinsuojelu on tärkeä aihe.
  • Miltei kaikki viljelijät ovat osallistuneet tapaamisiin. Viime vuosina osallistumisprosentti on laskenut 50-75%:iin.
ipm n aloittaminen
IPM:n aloittaminen
  • Alussa ohjausta tarvitaan säännöllisesti– vähintään joka 4. viikko.
  • Tärkeää saada apua hyötyeliöiden toiminnan seuraamisessa.
  • Joissakin tapauksissa viljelijältä vie joitakin vuosia ennen kuin IPM onnistuu.
  • Suurimman ongelman aiheuttaa hyötyeliöiden kuoleminen torjunta-ainejäämien takia.
tulevaisuuden ongelmia
Tulevaisuuden ongelmia
  • Conservelle resistentit kalifornianripsiäiskannat.
  • Pirimorille resistentit kirvat.
  • Kasvihuoneviljely on Norjassa

vähäistä, joten uusien hyöty-

eliöiden ja kemikaalien saaminen

on vaikeaa.

leikkoruusun ipm
Leikkoruusun IPM
  • Leikkoruusun IPM on haastavaa, koska torjunta on monimutkaista monien tuhoojien ja erilaisten hyötyeliöiden takia.
  • Kokeilut puutarhoilla osoittavat sen olevan mahdollista.
  • Onnea leikkoruusun IPM:n käyttöön Suomessa! 