KULTTUURISIDONNAISUUS TERVEYDEN EDIST MISESS

1. KULTTUURISIDONNAISUUS TERVEYDEN EDIST�MISESS� TtM-opiskelijat Riina Junnila, Anna Juusela ja Tarja Poikkeus 16.01.2008 Turun yliopisto, hoitotiede Tilastokeskuksen tietojen mukaan ulkomaalaisten m��r� on lis��ntynyt Suomessa >Monikulttuurisuus lis��ntyy hoitoty�ss� >Haasteena ulkomaalaisen potilaan terveyden edist�minen Ulkomaalaisella potilaalla on kulttuurillisia eroja verrattuna suomalaiseen potilaaseen: kieli, arvot, terveysk�sitys, terveysk�ytt�ytyminen. Sosiaali- ja terveysministeri�n mukaan terveyden edist�minen ja sairauksien ehk�isy ovat ratkaisevasti vaikuttaneet v�est�n terveyden parantumiseen niin Suomessa kuin muuallakin ja juuri siksi terveyden edist�minen on tosi t�rke��.Tilastokeskuksen tietojen mukaan ulkomaalaisten m��r� on lis��ntynyt Suomessa >Monikulttuurisuus lis��ntyy hoitoty�ss� >Haasteena ulkomaalaisen potilaan terveyden edist�minen Ulkomaalaisella potilaalla on kulttuurillisia eroja verrattuna suomalaiseen potilaaseen: kieli, arvot, terveysk�sitys, terveysk�ytt�ytyminen. Sosiaali- ja terveysministeri�n mukaan terveyden edist�minen ja sairauksien ehk�isy ovat ratkaisevasti vaikuttaneet v�est�n terveyden parantumiseen niin Suomessa kuin muuallakin ja juuri siksi terveyden edist�minen on tosi t�rke��.

2. SIS�LT� Tausta Terveyden edist�minen Terveyden edist�misen kulttuurisidonnaisuus Terveydenhoitajan ja asiakkaan yhteisty�teoria Teorian soveltaminen Johtop��t�kset

3. TAUSTA Laki terveydenhuollon ammattihenkil�ist� (1994/559) Ottawan asiakirja (1986) Terveys 2015 �kansanterveysohjelma Monikulttuurisuuden lis��ntyminen Suomessa Terveyden edist�misen teoriat hoitotieteess� Suomessa on laki terveydenhuollon ammattihenkil�ist�, jossa mainitaan ammattitoiminnan p��m��r�ksi terveyden yll�pit�minen ja edist�minen. Ottawan asiakirjassa WHO on m��ritellyt terveytt�, jossa terveytt� edist�v� toiminta j�sennettiin viideksi kokonaisuudeksi (terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehitt�minen, terveellisemm�n ymp�rist�n aikaansaaminen, yhteis�jen toiminnan tehostaminen, henkil�kohtaisten taitojen kehitt�minen, terveyspalvelujen uudelleen suuntautuminen) Terveys 2015: Suomessa kirjattu terveyden edist�misen linjaukset. Siin� mainitaan terveyspolitiikan haasteiksi mm. v�est�n kulttuurinen ja etninen moninaistuminen. Kulttuuriseen erilaisuuteen perustuva syrj�ytyminen on pyritt�v� ehk�isem��n. Terveyden edist�misen teoriat hoitotieteess�: suunnittelumallit (ohjaavat toiminnan etenemist�), terveysk�ytt�ytymismallit (kuvaavat, miksi ihminen omaksuu tiettyj� terveysk�ytt�ytymisen malleja), muutosmallit (antavat ohjeita, miten voidaan edist�� ja tukea ihmisen pyrkimyksi� muuttaa terveysk�ytt�ytymist�)Suomessa on laki terveydenhuollon ammattihenkil�ist�, jossa mainitaan ammattitoiminnan p��m��r�ksi terveyden yll�pit�minen ja edist�minen. Ottawan asiakirjassa WHO on m��ritellyt terveytt�, jossa terveytt� edist�v� toiminta j�sennettiin viideksi kokonaisuudeksi (terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehitt�minen, terveellisemm�n ymp�rist�n aikaansaaminen, yhteis�jen toiminnan tehostaminen, henkil�kohtaisten taitojen kehitt�minen, terveyspalvelujen uudelleen suuntautuminen) Terveys 2015: Suomessa kirjattu terveyden edist�misen linjaukset. Siin� mainitaan terveyspolitiikan haasteiksi mm. v�est�n kulttuurinen ja etninen moninaistuminen. Kulttuuriseen erilaisuuteen perustuva syrj�ytyminen on pyritt�v� ehk�isem��n. Terveyden edist�misen teoriat hoitotieteess�: suunnittelumallit (ohjaavat toiminnan etenemist�), terveysk�ytt�ytymismallit (kuvaavat, miksi ihminen omaksuu tiettyj� terveysk�ytt�ytymisen malleja), muutosmallit (antavat ohjeita, miten voidaan edist�� ja tukea ihmisen pyrkimyksi� muuttaa terveysk�ytt�ytymist�)

4. TERVEYDEN EDIST�MINEN Toimintaa, joka lis�� ihmisen terveyden hallintaa (Vertio 2003) Fyysinen, psyykkinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi (WHO 1948) Terveyden edist�misen taustalla on k�site Terveys. WHO (1948): Terveys ei ole ainoastaan sairauksien ja toiminnan vajavuuden puuttumista, vaan t�ydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. WHO (1998): Terveys on jokap�iv�isen el�m�n voimavara, ei el�m�n p��m��r�. Terveys on kaikkien oikeus. Fyysisen, psyykkisen , henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi on yksil�iden ja ryhm�n kyett�v� toteuttamaan toiveensa, tyydytt�m��n tarpeensa ja muuttamaan ymp�rist�� tai opittava tulemaan toimeen sen kanssa Terveyden edist�misen taustalla on k�site Terveys. WHO (1948): Terveys ei ole ainoastaan sairauksien ja toiminnan vajavuuden puuttumista, vaan t�ydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. WHO (1998): Terveys on jokap�iv�isen el�m�n voimavara, ei el�m�n p��m��r�. Terveys on kaikkien oikeus. Fyysisen, psyykkisen , henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi on yksil�iden ja ryhm�n kyett�v� toteuttamaan toiveensa, tyydytt�m��n tarpeensa ja muuttamaan ymp�rist�� tai opittava tulemaan toimeen sen kanssa

5. TERVEYDEN EDIST�MINEN N�K�KULMAT Promootio Preventio TASOT Yksil� Yhteis� Yhteiskunta Kulttuuri (Tuominen, Savola, Koskinen-Ollonqvist 2005) Terveyden edist�mist� voidaan tarkastella promootion ja prevention n�k�kulmasta sek� yksil�n, yhteis�n, yhteiskunnan ja kulttuurisen ymp�rist�n tasoilla promootio: mahdollisuuksien luomista elinehtojen ja el�m�nlaadun parantamiseksi Preventio: Sairauksien kehittymisen ehk�isy Yksil�: sairauksien ehk�isy, hoito ja kuntoutus sek� terveyden yll�pit�minen Yhteis�: tietyn yhteis�n tukeminen Yhteiskunta: toimintaa, joka suojaa terveytt� ja mahdollistaa muutoksen Kulttuurin tasolla tarkastellaan kulttuurisen ymp�rist�n yhteytt� terveyteen sek� terveytt� yll�pit�v�� toimintakulttuuria. Terveytt� yll�pit�v� ymp�rist� mahdollistaa ihmisten lis�t� kykyj��n ja itseluottamusta terveytens� yll�pit�miseksi ja edist�miseksi. Hyv� ymp�rist� on terveellinen, turvallinen ja sosiaalisesti toimiva. T�ss� esityksess� tarkastelemme terveyden edist�mist� yksil�tasollaTerveyden edist�mist� voidaan tarkastella promootion ja prevention n�k�kulmasta sek� yksil�n, yhteis�n, yhteiskunnan ja kulttuurisen ymp�rist�n tasoilla promootio: mahdollisuuksien luomista elinehtojen ja el�m�nlaadun parantamiseksi Preventio: Sairauksien kehittymisen ehk�isy Yksil�: sairauksien ehk�isy, hoito ja kuntoutus sek� terveyden yll�pit�minen Yhteis�: tietyn yhteis�n tukeminen Yhteiskunta: toimintaa, joka suojaa terveytt� ja mahdollistaa muutoksen Kulttuurin tasolla tarkastellaan kulttuurisen ymp�rist�n yhteytt� terveyteen sek� terveytt� yll�pit�v�� toimintakulttuuria. Terveytt� yll�pit�v� ymp�rist� mahdollistaa ihmisten lis�t� kykyj��n ja itseluottamusta terveytens� yll�pit�miseksi ja edist�miseksi. Hyv� ymp�rist� on terveellinen, turvallinen ja sosiaalisesti toimiva. T�ss� esityksess� tarkastelemme terveyden edist�mist� yksil�tasolla

6. TERVEYDEN EDIST�MISEN KULTTUURISIDONNAISUUS Kulttuuri muodostuu yksil�n arvoista, uskomuksista ja ilmaisutavoista Kulttuuril�ht�inen hoito yksil�n auttamista, tukemista ja edellytysten luomista hyvinvoinnin yll�pit�miseen (Leininger 1988: Alexander ym. 1994) Ihmisten arvot ja tapa hoitaa terveytt� ovat kulttuurisidonnaisia (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005) Kulttuuri viittaa niihin tietyn ryhm�n opittuihin, yhteisiin ja perittyihin arvoihin, uskomuksiin, normeihin ja el�m�ntapojen k�yt�nt�ihin, jotka ohjaavat ajattelua, ratkaisuja, toimintoja ja totunnaisia tapoja (Leininger) Kulttuuril�ht�inen hoito viittaa niihin kognitiivisesti tunnettuihin arvoihin, uskomuksiin ja ilmaisutapoihin, jotka antavat toiselle yksil�lle tai ryhm�lle apua, tukea tai edellytyksi� hyvinvoinnin yll�pit�miseen, jonkin tilan tai el�m�ntavan parantamiseen tai kuoleman ja vammautumisen kohtaamiseen (Leininger) Kulttuurisidonnaisuudessa huomioitava: yksil�n ja yhteis�n kehitys ja el�m�nvaihe, ymp�rist� ja kulttuuri. Pakolaisuus, maahanmuutto ja siirtolaisuus lis��v�t kulttuurillista moninaisuutta. Kulttuuri viittaa niihin tietyn ryhm�n opittuihin, yhteisiin ja perittyihin arvoihin, uskomuksiin, normeihin ja el�m�ntapojen k�yt�nt�ihin, jotka ohjaavat ajattelua, ratkaisuja, toimintoja ja totunnaisia tapoja (Leininger) Kulttuuril�ht�inen hoito viittaa niihin kognitiivisesti tunnettuihin arvoihin, uskomuksiin ja ilmaisutapoihin, jotka antavat toiselle yksil�lle tai ryhm�lle apua, tukea tai edellytyksi� hyvinvoinnin yll�pit�miseen, jonkin tilan tai el�m�ntavan parantamiseen tai kuoleman ja vammautumisen kohtaamiseen (Leininger) Kulttuurisidonnaisuudessa huomioitava: yksil�n ja yhteis�n kehitys ja el�m�nvaihe, ymp�rist� ja kulttuuri. Pakolaisuus, maahanmuutto ja siirtolaisuus lis��v�t kulttuurillista moninaisuutta.

7. TERVEYDENHOITAJAN JA ASIAKKAAN YHTEISTY�TEORIA TERVEYDEN EDIST�MISESS� (Lauri 1994; Lauri & Kyng�s 2005)  EDELLYTYKSET Terveydenhoitaja YHTEINEN P��T�KSENTEKO Asiakas TULOKSET Hoitotieteen emeritaprofessori Sirkka Lauri on kehitt�nyt t�t� mallia lastenneuvolaty�h�n vuodesta 1977 alkaen. T�ss� esityksess� on k�ytetty viimeisint� versiota mallista. K�yt�nt�� ohjaava tilannesidonnainen teoria T�t� mallia voidaan meid�n mielest� soveltaa my�s muissa terveyden edist�misen hoitotilanteissa L�ht�kohtana on se, ett� hoitajalla on selke� ammatillinen tieto ulkomaalaisesta potilaasta ihmisen� ja h�nen terveydest�, ymp�rist�st�, terveysriskeist� ja terveydenhoidosta T�m�n tiedon soveltaminen k�yt�nn�ss� edellytt�� hoitajalta tiettyj� taitoja My�s ulkomaalaisella potilaalla on itsell� oltava tarvittavat tiedot ja taidot teorian mukaan ulkomaalaisen potilaan terveytt� edist�v� toiminta etenee hoitajan ja asiakkaan jatkuvassa vuorovaikutusprosessissa yhteisen p��t�ksenteon perusteella Teorian antaman viitekehyksen lis�ksi yksitt�isten tilanteiden ratkaisuun vaikuttaa vuorovaikutustilanne potilaan kanssa, jolloin my�s potilaan tuntemukset, tarpeet ja kokemukset vaikuttavat p��t�ksentekoon. Hoitotieteen emeritaprofessori Sirkka Lauri on kehitt�nyt t�t� mallia lastenneuvolaty�h�n vuodesta 1977 alkaen. T�ss� esityksess� on k�ytetty viimeisint� versiota mallista. K�yt�nt�� ohjaava tilannesidonnainen teoria T�t� mallia voidaan meid�n mielest� soveltaa my�s muissa terveyden edist�misen hoitotilanteissa L�ht�kohtana on se, ett� hoitajalla on selke� ammatillinen tieto ulkomaalaisesta potilaasta ihmisen� ja h�nen terveydest�, ymp�rist�st�, terveysriskeist� ja terveydenhoidosta T�m�n tiedon soveltaminen k�yt�nn�ss� edellytt�� hoitajalta tiettyj� taitoja My�s ulkomaalaisella potilaalla on itsell� oltava tarvittavat tiedot ja taidot teorian mukaan ulkomaalaisen potilaan terveytt� edist�v� toiminta etenee hoitajan ja asiakkaan jatkuvassa vuorovaikutusprosessissa yhteisen p��t�ksenteon perusteella Teorian antaman viitekehyksen lis�ksi yksitt�isten tilanteiden ratkaisuun vaikuttaa vuorovaikutustilanne potilaan kanssa, jolloin my�s potilaan tuntemukset, tarpeet ja kokemukset vaikuttavat p��t�ksentekoon.

8. JOHTOP��T�KSET Terveyden edist�misen teoria keino p�tev�itt�� hoitoty�n k�yt�nt�� toimii kehyksen� hoitajan p��t�ksenteossa edesauttaa hoitajien asiantuntijuuden kasvua ulkomaalaisen potilaan hoidossa (Ahonen, Kiviniemi & Salmenper� 2000) Hoitotieteellisten teorioiden avulla voidaan kehitt�� k�yt�nn�n hoitoty�t� Hoitoty�ss� tiedon teht�v� ei ole ainoastaan ohjata k�yt�nn�n toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi vaan my�s ohjata ty�ntekij�� tarkastelemaan laajemmin hoitotodellisuutta. Hoitotieteellisten teorioiden avulla voidaan kehitt�� k�yt�nn�n hoitoty�t� Hoitoty�ss� tiedon teht�v� ei ole ainoastaan ohjata k�yt�nn�n toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi vaan my�s ohjata ty�ntekij�� tarkastelemaan laajemmin hoitotodellisuutta.

9. �Kaiken tarkoituksena on, ett� jokainen voisi k�ytt�� omia voimavarojaan niin hyvin kuin mahdollista el��kseen omaa el�m��ns� ja auttaakseen muita el�m��n omaansa.� (Seedhouse 1986) KIITOS MIELENKIINNOSTA JA NYT VOI ESITT�� KYSYMYKSI�, KOMMENTTEJA, AJATUKSIA JA MIELIPITEITąKIITOS MIELENKIINNOSTA JA NYT VOI ESITT�� KYSYMYKSI�, KOMMENTTEJA, AJATUKSIA JA MIELIPITEITą

10. L�HTEET Ahonen, P., Kiviniemi, K. & Salmenper�, L. 2000. Teoria hoitoty�n k�yt�nn�n ohjaajana.Teoksessa: Hoitotiede: Mit�, miten ja miksi? Osa II Puheenvuoroja teorian ja k�yt�nn�n suhteesta. Lauri, S., Hupli, M. & Salanter�, S.(toim) 15-35. Alexander, J., Beagle, C., Butler, P., Dougherty, D., Robards, K., Solotkin, K. & Velotta, C. 1994. Kulttuuril�ht�isen hoidon teoria. 410-431. Teoksessa Hoitoty�n teoreetikot ja heid�n ty�ns�. Suomentanut Viitanen R. Vammalan kirjapaino Oy, Vammala. Finlex. Laki terveydenhuollon ammattihenkil�ist� 1994/559. [Luettu 13.11.2007]. www.finlex.fi Lauri, S. 1994. Health promotion in child and family health care: The role of finnish public health nurses. Public Health Nursing 11(1), 32-37.

11. L�HTEET Lauri, S. & Kyng�s, H. 2005. Hoitotieteen teorian kehitt�minen. WSOY. Vantaa. Leininger, M. 1988. Leininger�s theory of nursing: Cultural care diversity and universality. Nursing Science Quarterly 1(4), 152-160. Savola, E. & Koskinen-Ollonqvist, P. 2005. Terveyden edist�minen esimerkein. K�sitteit� ja selityksi�. Terveyden edist�misen keskuksen julkaisuja-sarja 3/2005. Edita Prima Oy. Helsinki. Tuominen,P., Savola, E. & Koskinen-Ollenqvist, P. Terveyden edist�misen avainsis�ll�t. Kansalaisj�rjest�jen terveyden edist�misen koulutuksen tukeminen. Terveyden edist�misen keskuksen julkaisuja -sarja 5/2005. Edita Prima Oy. Helsinki. Vertio, H. 2003. Terveyden edist�minen. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyv�skyl�.