k yhyys suomessa pysyv vai tilap ist n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Köyhyys Suomessa – pysyvää vai tilapäistä PowerPoint Presentation
Download Presentation
Köyhyys Suomessa – pysyvää vai tilapäistä

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 39

Köyhyys Suomessa – pysyvää vai tilapäistä - PowerPoint PPT Presentation


  • 116 Views
  • Uploaded on

Köyhyys Suomessa – pysyvää vai tilapäistä. 14.3.2013 Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitos. Esityksen rakenne. Taustaa ja dynamiikan motivointia Aineisto Ekonometrinen malli saapumis- ja poistumistodennäk. Tilariippuvuus ja tilastollisten mallien vertailu

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'Köyhyys Suomessa – pysyvää vai tilapäistä' - justis


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
k yhyys suomessa pysyv vai tilap ist

Köyhyys Suomessa – pysyvää vai tilapäistä

14.3.2013

Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitos

esityksen rakenne
Esityksen rakenne
  • Taustaa ja dynamiikan motivointia
  • Aineisto
  • Ekonometrinen malli saapumis- ja poistumistodennäk.
  • Tilariippuvuus ja tilastollisten mallien vertailu
  • Väestörakenteen muutos ja köyhyysriskin nousu
  • Saapumis- ja poistumisvirtojen kehitys 1996–2008
  • Perheaseman dynaamiset vaikutukset
  • Riskin yleistasoon vaikuttavista tekijöistä

- Perheaseman vaikutus

- Sosioekonomisen aseman ja koulutusasteen vaikutus - Iän ja sukupuolen vaikutus

  • Lopuksi
k yhyystutkimuksen taustaa
Köyhyystutkimuksen taustaa
  • Pioneereja:

Rowntree (1901)

Bowley & Burnett-Hurst (1915) Bowley & Hogg (1925)

  • Metodologia:
  • ”Köyhyyden kriteeri: köyhyysrajan määrääminen, ekvivalenssiskaala
  • Köyhyysindeksin määrittely
  • Köyhyys ja tuloerot?

Townsend BJS (1954), Sen E´ca (1976), Atkinson (1970) E’ca (1987)

dynaamisen tarkastelun vahvuudet
Dynaamisen tarkastelun vahvuudet
  • Tuloliikkuvuus

- ajan myötä köyhyys koskettaa selvästi suurempaa väestön osaa kuin poikkileikkauksesta voisi päätellä

  • Ero tilapäisen, toistuvan ja kroonisen köyhyyden välillä
  • Mahdollistaa (köyhyyden) saapumisreittien ja poistumisreittien merkitysten arvioinnin
  • Tätä kautta politiikkavaihtoehtojen puntaroinnin
  • Dynamiikka - äkilliset riskitekijät
  • Jenkins (2011)
aineisto
Aineisto
  • Otos 10 % maassa asuvasta väestöstä 1995–2008
  • Otoskoko 503938 (1995) 521819 (2008)
  • Tuloaineisto katkaistu ylhäältä (ylimmän prosentin huipputulot).
  • Työssäkäyntitilaston, tulonjaon kokonaisaineiston ym. rekisteritietojen yhdistely
  • Rekisterikotitalouden (asuntokunnan) muodostaminen, otosyksikön (henkilö) mukaan asuntorekisterin avulla
  • Vuositulot sekä asuntokunnalle että henkilölle
  • Tulojen koostumus

- ansiotulot (yrittäjä- ja palkkatulot)

- omaisuustulot

- saadut tulonsiirrot

- maksetut tulonsiirrot

  • Käytettävissä olevat rahatulot (laskennallinen asuntotulo puuttuu)
valinnat
Valinnat
  • “Uusi OECD-skaala” (Ekvivalenttien aikuisten lukumäärä)

- ensimmäinen aikuinen saa painon yksi, seuraavat yli 13-vuotiaat kukin painon 0,5 ja vastaavasti alle 13-vuotiaat painon 0,3.

  • Ekvivalenttitulo (kotitalouden yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot jaettuna ekvivalenttien aikuisten lukumäärällä).
  • Köyhyysraja 60 % ekvivalenttitulon mediaanista (EU-standardi).
  • Köyhyysmittari: nuppilukumitta, köyhyysaste
miten k yhyyden luonne on muuttunut ajanjaksolla 1995 2008
Miten köyhyyden luonne on muuttunut ajanjaksolla 1995–2008?

Analyysi mallintaa siirtymätodennäköisyyksiä, antaa osvittaa politiikan onnistumisesta

  • Onko köyhyys aiempaa pysyvämpi ongelma?
  • Mistä köyhyyden pysyvyys johtuu?

pysyvä alttius (ominaistekijä) vai

tartunta: koettu köyhyys altistaa tulevalle köyhyydelle

  • Onko saapumisvirta kasvanut vai poistumisvirta heikentynyt?
  • Onko kesto pidentynyt? – tilariippuvuus?
  • Onko havaittu köyhyysasteen nousu seurausta väestörakenteen muutoksesta?

Väestön vanheminen, köyhyyden elinkaariprofiilin vaikutus

  • Toimeentuloshokkien merkitys

- perheen hajoaminen, puolison kuolema tai ero

dynaamiset mallit
Dynaamiset mallit

1-kertaluvun Markov-prosessiin perustuvat tilastolliset mallit,

saapumis- ja poistumistodennäköisyyksille

Keskeisenä alkuarvo-ongelma

– lyhyet paneelit: data on vasemmalta sensuroitu,

alkaneissa köyhyysjaksoissa pitkät jaksot yliedustettuina

- tarkasteltaessa siirtymiä (ehdollisia todennäköisyyksiä)

köyhissä yliedustettuina ne joilla ominaistekijät altistavat

Heckman (1981) Wooldridge (2005)

estimoinnit erikseen jaolla
Estimoinnit erikseen jaolla

T Tulopaneelit: 1995(6)–1999, 2000(1)–2004, 2004(5)–2008

A Ikäryhmät: 0–89; 30–89, 50–89 ja 60-69 -vuotiaat

ja eläkeläiset 30–89 ja 60–89 -vuotiaat.

M Eri estimointimenetelmät ominaistekijöiden kontrolloimiseksi ja dynamiikan käsittelemiseksi

kaikissa malleissa samat kiinte t selitt j t
Kaikissa malleissa samat kiinteät selittäjät
  • Köyhyyden ikäprofiili erikseen molempien sukupuolten mukaan, 5-vuotisikäryhmitttäin 0–5,…,75–79, 80–89
  • Koulutusaste (tulopaneelin alussa, karkeistettu, kolme astetta)
  • Sosio-ekonominen asema (tulopaneelin alussa, karkeistettu)

maatalousyrittäjät (1), muut yrittäjät tai ammatin harjoittajat (2), toimihenkilöt (3-4), työntekijät (5), opiskelijat tai koululaiset ja vastaavat (6), eläkeläiset (7), työttömät ja omaa kotitaloutta hoitavat (8) ja tuntemattomat tai muualla luokittelemattomat (9).

työttömiä ja esimerkiksi palkattomalla äitiys-, isyys- tai vanhempainrahalla olevia ei ole voitu tarkasti erottaa toisistaan

  • Perhetyyppi ja kotitalouden koko/rakenne(dynaaminen vaikutus)
  • Maksimissaan (0–89 –vuotiaat) 61 selittäjää
dynaaminen markov malli ja tilariippuvuus
Dynaaminen Markov-malli ja tilariippuvuus
  • Paneeliaineistossa peräkkäiset havainot korreloituneita
  • Heterogeenisuus, havaitsematon yksilötekijä (tulonhankintakyky, erot alkupääomissa, preferenssit)
  • Rakenteellinen riippuvuus, köyhyys on sellaisenaan riskitekijä seuraavan periodin köyhyyteen, ehdolliset köyhyysriskit

=> Ekonometrisia ongelmia lyhyissä paneeleissa

slide18

ei välttämättä päde, mutta

Yksi ratkaisu on satunnaisvaikutusten malli lisäoletuksella

Mundlak (1978)

Toinen mutta: lyhyessä paneelissa ei yleensä voida olettaa

Alkuarvo-ongelma, kertautuu läpi havaintojonon

ehdollinen mallintaminen
Ehdollinen mallintaminen
  • Kaksi vastakkaista menetelmää mallitetaan joko

tai

  • Heckman (1981) alkuarvon mallittaminen, lisätään malliin sen lähtöarvon redusoidun muodon lineaarinen approksimaatio
  • Vaihtoehtona Wooldridge (2005) mallitetaan

ja muodostetaan ehdolliset uskottavuusfunktiot

mallien ehdollisia uskottavuusfunktioita
Mallien ehdollisia uskottavuusfunktioita

Otetaan huomioon keskinäinen riippuuvuus yksilötekijän kautta

Yllä järjestys: Wooldridge, Heckman, satunnaisvaikutusmalli

selitt jien osittaisvaikutukset lasketaan populaatiotason jakauman perusteella
Selittäjien osittaisvaikutukset lasketaan populaatiotason jakauman perusteella
  • Missä pisteessä vaikutus lasketaan epälineaarisessa mallissa (havaitsemattomat tekijät mutkistavat tilannetta) Lisäksi ero ehdollisten riskien (siirtymien) ja köyhyysriskin välillä aiempi riskikaava (ongelma kiinteän pisteen valinnassa)
  • Ei ole kiistattomasti valittavaa kiinteää pistettä, josta vaikutukset laskettaisiin
  • ASF josta osittaisvaikutukset APE differensseinä,

esimerkkinä Wooldridgen mallisssa

mallien vertailut ja testit
Mallien vertailut ja testit

Keskimääräinen log-uskottavuus, 0-89-vuotiaat

Tilariippuvuuden kertoimen marginaalivaikutus, %-yks.

korkea tilariippuvuus saapumis ja l ht todenn k isyydet alenevat
Korkea tilariippuvuus => saapumis- ja lähtötodennäköisyydet alenevat
  • Ilman alkuarvo-ongelman korjausta tilariippuvuuden vaikutus yliarvioidaan
  • Saapumis- ja poistumistodennäköisyyksiin harha molemmat voimakkaasti aliarvioidaan
  • Heckmanin ja Wooldridgen menetelmät toimivat ja tarpeellisia dynamiikan selvittämiseksi (köyhyysriskin yleistasossa vaikutus luonnollisesti vähäisempi)
  • Tilariippuvuuden vaikutus korkea paneelissa 1996–1999 nousi uudelleen 2005–2008
  • Tilariippuvuuden vaikutus nousee iän myötä verrattaessa 30–89-vuotiaiden ryhmään
  • Samoin eläkeläisillä voimakkaampi tilariippuus
v est rakenteen muutos ja k yhyysriski
Väestörakenteen muutos ja köyhyysriski
  • Heckmanin mallissa yli 90 % riskin muutoksesta selittyy kertoimien muutoksella
  • Wooldridgen mallissa noin puolet
  • Erot mallien ehdollistamisessa: Wooldridge alkuarvo, joka oli jo noussut
  • Väestörakenteen muutoksilla vain vähäinen rooli, konservatiivinen arvio sillä sosioekonominen asema sisältyy rakenteeseen
  • Taloudelliset tekijät, Politiikkamuutokset (verotus, tulonsiirrot)
perheaseman dynamiikan vaikutukset
Perheaseman dynamiikan vaikutukset
  • yksinjääminen suurin äkillinen riskitekijä
  • vastaavasti muuttaminen yhteen alentaa riskiä
  • iäkkäämmässä väestössä perheaseman muutosten vaikutukset kasvavat (poikkeus yksinhuoltaja, mutta tämä asema harvinaistuu)
  • myös ajan myötä kasvua marginaalivaikutuksissa (ja niiden eroissa)
perheaseman keskiarvon pysyv marginaalivaikutus ominaistekij n korrelaation kautta
Perheaseman keskiarvon “pysyvä” marginaalivaikutus (ominaistekijän korrelaation kautta)
  • Vaikutukset laskettu vuosikeskiarvoina pitäen väestöjakauma annettuna ja niin että pysyväisvaikutuksen (4 v) ja tilapäisen vaikutuksen (1 v) näennäisero (4v, 1 v) on korjattu
  • Lasten lukumäärällä korkeampi pysyväisvaikutus
  • Samoin (iäkkäämmillä) yksinhuoltajilla
  • Vastaavasti lapsiperheillä pienempi
  • Suurperheillä ja yksinhuoltajilla suurempi ominainen alttius korkeaan köyhyysriskiin siis tekijä korreloi ominaistekijän kanssa
  • iäkkäämässä väestössä perheaseman vaikutukset kasvavat (huom. yli 60-vuotias yksinhuoltaja on harvinaisuus)
  • ajan myötä kasvua marginaalivaikutuksissa (ja niiden eroissa)
vaikutuksia k yhyysriskin yleistasoon ominaistekij n korrelaatio havaitulla v est jakaumalla
Vaikutuksia köyhyysriskin yleistasoon (ominaistekijän korrelaatio havaitulla väestöjakaumalla)
  • Korkea koulutusaste suojaa köyhyydeltä
  • Toimihenkilöillä matalin riski (näistä sosio-ekonomisen aseman ryhmistä)
  • Työssäkäynti suojaa köyhyysriskiltä
  • Näissä ei yllätyksiä
  • Eläkeläisten riskisovite ei erityisen korkea, matalampi kuin työttömien tms. (muut tekijät vakioitu väestöjakauman mukaisiksi)
  • Näiden vaikutuksessa aikaa myöden huomattavaa kasvua erityisesti niiden erossa matalan riskin työssä käyviin ryhmiin
  • Korrelaatiot riippuvat taloudellisista tekijöistä ja harjoitetusta tulonsiirto- ja veropolitiikasta
  • Anomalioita yrittäjien ja maatalousyrittäjien marginaalivaikutuksissa paneelissa 1996–1999 ryhmän koostumuksen muutos (rakennemuutos ja sukupolvenvaihdokset)
  • Lopuksi köyhyysriskin sovitteita (havaitulla väestöjakaumalla)
korkean riskin perhetyyppien riskisovite 1996 1999 ja 2005 2008
Korkean riskin perhetyyppien riskisovite 1996–1999 ja 2005–2008

Yksinäinen F ja M ja yksinhuoltaja (32 vuotta)Mallit: Satunnaisvaikutus, H ja W

k yhyysriskisovite i n my t 1996 1999 ja 2005 2008 lapseton pari c yksin iset m ja f
Köyhyysriskisovite iän myötä 1996–1999 ja 2005–2008 (lapseton pari C, yksinäiset M ja F)

Mallit: S, H ja W

el kel isten k yhyysriskisovite i n my t 1996 1999 ja 2005 2008 lapseton pari c yksin iset m ja f
Eläkeläisten köyhyysriskisovite iän myötä 1996–1999 ja 2005–2008 (lapseton pari C, yksinäiset M ja F)

Mallit: S, H ja W

jatkotutkimusaiheita
Jatkotutkimusaiheita
  • Työmarkkinadynamiikka mukaan

(2000-luvulla käytössä tieto sosio-ekonominen asemasta)

  • Aineiston kato viikatemiehen satoa

- Onko köyhillä muita suurempi kuolleisuus?

  • Duraatiomallit täydentämään Markov-analyysia,

poikkeeako kuva?