1 / 14

SEMINAARISTA YLIOPISTOKSI

SEMINAARISTA YLIOPISTOKSI. – monikerroksinen kampus kertoo yliopiston vaiheista. Jyväskylän seminaari 1863–1937. ” Kansanvalistus on jokaiselle yhteiskunnalle sen tärkein elinkysymys.” Uno Cygnaeus. Naisille korkeampaa koulutusta

israel
Download Presentation

SEMINAARISTA YLIOPISTOKSI

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. SEMINAARISTAYLIOPISTOKSI – monikerroksinen kampus kertoo yliopiston vaiheista

  2. Jyväskylän seminaari 1863–1937 ” Kansanvalistus on jokaiselle yhteiskunnalle sen tärkein elinkysymys.” Uno Cygnaeus Naisille korkeampaa koulutusta ensimmäistä kertaa Uno Cygnaeus (1810–1888) Jyväskylästä kasvatuksen keskus – kansainvälisyyttä ja syvää suomalaisuutta

  3. kesäyliopisto oli askel kohti yliopiston perustamista Suomen ensimmäinen kesäyliopisto 1912– perustaja professori Kaarle Oksala toi vaikutteita keski- eurooppalaisesta pedagogiikasta tärkeimpiä opetusaloja kasvatustiede, sielutiede ja luonnontieteet opettajien täydennyskoulutus keskeistä

  4. Aarni Penttilä (1899–1971) Erik Ahlman (1892–1952) Kasvatusopillinen korkeakoulu 1934–1966 • 1934 ensimmäinen professuuri käytännöllinen kasvatusoppi, Kaarle Oksala • 1935 kaksi professuuria: – suomen kieli: Aarni Penttilä – filosofia ja teoreettinen kasvatusoppi: Erik Ahlman • 1937 Suomen kielen laitos – uraauurtava tutkimusyksikkö: Aarni Penttilän foneettinen laboratorio ainutlaatuinen Suomessa • Ahlman oli kulttuurifilosofian ja filosofisen ihmistutkimuksen edelläkävijä. Hänen teostaan Kulttuurin perustekijöitä käytetään edelleen tenttikirjana. • merkittäviä opettajia – Eino Roiha, musiikin lehtori 1935–1948 – Ahti Rytkönen, suomen kielen lehtori 1938–1965 – Arvo Lehtovaara, sielutieteen professori 1940–1952

  5. paneutui mm. lasten oppimisvaikeuksiin Suomen ensimmäinen ammatinvalinnan- ohjaaja kehitti neuropsykologisten häiriöiden tutkimus- ja kuntoutusmenetelmiä Niilo Mäki (1902–1968) Ensimmäisenä Suomessa • 1936 psykologian laitos ja sielutieteen/ psykologian professuuri, jota hoiti NiiloMäki (1936–39) • 1948 Pohjoismaiden ensimmäinen suojelu- ja parantamiskasvatusopin/ erityispedagogiikan professuuri, professorina Niilo Mäki (1948–68)

  6. Mauno Jokipii Aira Kemiläinen Martti Takala Laitosten ja tutkimuksen alkuvaiheita • 1944 korkeakoululleoikeudet kasvatustieteiden kandidaatin ja tohtorin tutkintoihin • 1945 Jyväskylässä aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen • kasvatustieteen laitos käytännöllisen kasvatusopin professori • Matti Koskenniemen aloitteesta • 1958 filosofinen tiedekunta: viisi uutta professuuria humanistisiin tieteisiin: historia, kirjallisuus, englanti, ruotsi ja saksa – Mauno Jokipii, Suomen historian ensimmäinen professori 1960, jonka johdolla kehitettiin kansainvälisestikin merkittävä paikallishistorian tutkimus – Aira Kemiläinen, yleisen historian ensimmäinen professori 1971 • 1950-luvulla Annika ja Martti Takala toivat kehityspsykologisen tutkimuksen korkeakouluun – psykologian laitoksesta tulee korkeakoulun vahvin tieteellinen yksikkö

  7. Kalevi Heinilä Eino Heikkinen Paavo Komi Akateeminen linja vahvistuu 1960 historiallis-kielitieteellisen osaston perustaminen vei korkeakoulua yliopiston suuntaan 1960 kasvatustieteellinen osasto 1963 liikuntakasvatuksen opintosuunta ja kaksi professuuria uranuurtajia liikunta- ja terveystieteiden alalla Kalevi Heinilä (liikuntasosiologia) Eino Heikkinen (gerontologia) Paavo Komi (biomekaniikka) Risto Telama (liikuntapedagogiikka/liikunnan opettajakoulutus) 1965matemaattis-luonnontieteellinen osasto

  8. 1967 neljä tiedekuntaa: humanistinen, kasvatus- ja yhteis- kuntatieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen, liikuntatieteellinen ja OKL • 1973 kaksi tiedekuntaa lisää: kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen suuntaviivoja loivat: FainaJyrkilä (sosiologia) Marjatta Marin (sosiaaligerontologia) Reijo Wilenius (filosofia) Leo Paukkunen (sosiaalipolitiikka) Marjatta Marin Jyväskylän yliopisto 1966–

  9. Juhani Kantele Pertti Kettunen Luonnontieteiden tutkimus vahvistuu 1970-luvullaluotiin perusta luonnontieteiden huippututkimukselle – Juhani Kantele (ydin- ja kiihdytinfysiikka) – Jaakko Paasivirta (orgaaninen kemia: ympäristömyrkyt) – Ilppo Simo Louhivaara (analyysin tutkimus) 1967 taloustieteiden opetus alkoi, 1999 talous- tieteiden tiedekunta – ensimmäinen professori Pertti Kettunen tietojenkäsittelyopin laitos ->1998 informaatio- teknologian tiedekunta

  10. Aiemmat akatemiaprofessorit • Lea Pulkkinen 1996–2001 Psykologia • Rauno Alatalo 1997–2002 ja 1.8.2004–31.7.2009 Evoluutioekologia, erityisesti käyttäytymisekologia • Kari Palonen 1.8.1998–31.7.2003 Valtio-oppi Lea Pulkkinen Rauno Alatalo Kari Palonen

  11. Suomen Akatemian nimeämät tutkimuksen huippuyksiköt Biologisten vuoro- vaikutusten tutkimus akatemiaprofessori Johanna Mappes Ydin- ja kiihdytinfysiikka professori Rauno Julin 2012–2017 Yhteiskunnan historia: kontekstuaalinen analyysi suomalaisen yhteiskunnan rakenteista ja identiteeteistä 1400–2000 Inversio-ongelmat professori Mikko Salo Helsingin yliopiston koordinoima professori Petri Karonen Tampereen yliopiston koordinoima 2014–2017 2014–2019 Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöt ja komponentit professori Tero Heikkilä Analyysin ja dynamiikan tutkimus akatemiaprofessoriPekka Koskela Aalto-yliopiston koordinoima Helsingin yliopiston koordinoima

  12. Jyväskylän yliopiston rehtorit Kaarle Oksala 1934–1940 Erik Ahlman 1940–1948 Aarni Penttilä 1948–1962 Martti Takala 1963–1967 Ilppo Simo Louhivaara 1967–1977 Kalevi Heinilä 1977–1982 Martti Takala 1982–1988 Antti Tanskanen 1988–1992 Aino Sallinen 1992–2012 Matti Manninen 2012–

More Related