wto n dohan kehityskierros 2001 2010 n.
Download
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
WTO:n Dohan ’kehityskierros’ 2001- (2010?) PowerPoint Presentation
Download Presentation
WTO:n Dohan ’kehityskierros’ 2001- (2010?)

Loading in 2 Seconds...

play fullscreen
1 / 54

WTO:n Dohan ’kehityskierros’ 2001- (2010?) - PowerPoint PPT Presentation


  • 115 Views
  • Uploaded on

WTO:n Dohan ’kehityskierros’ 2001- (2010?). LUENTO 4 Marikki Stocchetti 3.2.2010. Luentorunko. Dohan kehityskierroksen taustaa: Uruguayn kierroksen (1986-1994) keskeiset sopimukset Maataloussopimus AoA -Tauko- Dohan ’kehitysagenda’ ja ’kehityskierros’ 2001(-2010?)

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'WTO:n Dohan ’kehityskierros’ 2001- (2010?)' - ira


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
wto n dohan kehityskierros 2001 2010
WTO:n Dohan ’kehityskierros’ 2001- (2010?)

LUENTO 4

Marikki Stocchetti 3.2.2010

luentorunko
Luentorunko
  • Dohan kehityskierroksen taustaa: Uruguayn kierroksen (1986-1994) keskeiset sopimukset
    • Maataloussopimus AoA

-Tauko-

  • Dohan ’kehitysagenda’ ja ’kehityskierros’ 2001(-2010?)
    • Rajapyykit: Cancúnin 2003, Hong Kongin 2005 ja Geneven ministerikokoukset 2008
    • Kierros päätökseen 2010?
  • Kysymyksiä ja keskustelua: Maailmankauppajärjestön tulevaisuus
wto n tie dohaan 1995 2001
WTO:n tie Dohaan (1995-2001)
  • Taustalla WTO:n perustaminen 1994 GATTin Uruguayn kierroksen päätteeksi sekä asialistan laajentuminen uusiin sopimusalueisiin:
    • GATT-teollisuuden tavarakaupan tullisopimuksen laajeneminen:
      • Maatalous (AoA) ja sopimus terveysnormeista
      • Tekstiilit ja vaatteet (ATC)
    • Henkiseen omaisuuteen liittyvä oikeudet (TRIPs):
      • Esim. teollis- ja tekijänoikeudet, ml. lääkepatentit, kasvinjalostus jne.
    • Investointikysymykset (TRIMS)
  • Kuormittuneet WTO:n ministerineuvoston kokoukset
    • Singapore 1997 – uusi asialistan laajentumisyritys
    • Seattle 1999 – levottomuudet
uruguayn kierroksen perint
Uruguayn kierroksen perintö
  • Uusi WTO-organisaatio ja yli 60 sopimuksen, sopimusliitteen ja päätöksen viidakko, joista neuvotellaan edelleen
  • WTO:n peruskehikko sisältää:
    • Sopimuksen WTO:n perustamisesta
    • Sopimukset kolmesta WTO:n keskeisimmästä alueesta:
      • GATT-sopimukset yht. 12
      • GATTS-palvelukauppa
      • TRIPS-henkisen omaisuuden suoja (teollis- ja tekijänoikeudet)
    • Sopimukset riitojen ratkaisusta
    • Sopimukset kauppapolitiikan seuraamisesta
    • Lisäksi tärkeitä ns. uudet kauppakysymykset 1997:
      • investoinnit, julkiset hankinnat, kilpailupolitiikka ja kaupan edistäminen, joista tällä hetkellä neuvotellaan vain kaupan edistämisestä WTO-tasolla, muita aihealueita yritetään neuvotella alueellisissa sopimuksissa.
wto n ja maatalous
WTO:n ja maatalous
  • Maatalous kuumin kiistakysymys WTO-neuvotteluissa, Miksi se on niin tärkeä?
    • Useimpien rikkaiden ja köyhien maiden edut vastakkain
    • Maatalouskauppa ”vapaakauppaa” vahvasti lainausmerkeissä
      • rikkaiden maiden protektionismi on säilynyt ”vapauttamisesta” huolimatta, kv. Talouskriisi lisää painetta protektionismiin
    • Maataloussopimus sääntelee kv. ruokakauppaa ja siten maiden harjoittamaa maatalous- ja ruokapolitiikkaa.
    • Ruokaturvakysymys
      • Ks. YK:n ’Oikeus ruokaan’ – työryhmän ns. De Schutterin raportti
        • Maataloustuotteiden erityislaatu tulee näkyä maailmankaupassa
wto n ja maatalous1
WTO:n ja maatalous
  • Maatalouskaupan säännöt vaikuttavat miljardien ihmisten toimeentuloon
    • Maatalous on useimmissa köyhimmissä maissa pääasiallinen työllistäjä (70%), ravinnon- ja vientitulojen lähde
    • Kuitenkin suurin osa ruuasta kulutetaan edelleen maassa, jossa se tuotetaan
      • Esim. vehnästä alle viides osa menee vientiin, karkeimmista viljalajikkeista n. 10%, riisistä 6%
      • Soijapavuista kuitenkin jo 30%
      • Kahvi, tee, kaakao, puuvilla, tärkeitä vientiartikkeleita
wto ja maatalous
WTO ja maatalous
  • Kv. Maatalouskaupan kolme ongelmallista ulottuvuutta kehitysmaiden kannalta:
      • 1) Rikkaiden maiden markkinoille pääsy kehitysmaiden vientituotteille
      • 2) ylituotanto ja dumppaus rikkaista maista, jotka täyttävät köyhimpien maiden markkinat
        • ’saturoivat’ paikalliset markkinat ja syrjäyttävät kotimaiset tuotteet
      • 3) Rikkaiden maiden kilpailukyky ylivoimainen köyhimpiin maihin nähden maailmanmarkkinoilla ja eri markkina-alueilla
terveysnormeja koskeva sopimus sps agreement on sanitary and phytosanitary standards
Terveysnormeja koskeva sopimus, SPS(Agreement on Sanitary and PhytosanitaryStandards)
  • Liittyy oleellisesti maataloussopimukseen
    • Säätelee ruuan turvallisuutta
      • Bakteerisisältöä, tuholaismyrkkyjä, tarvittavia tarkastuksia ja merkintöjä sekä eläinten ja kasvien terveyttä.
    • Määrittää rajat sille, miten turvallista ruokaa WTO-maat voivat vaatia, korvaa maiden itsensä asettamat rajat
    • Syrjäytti varovaisuus-periaatteen
      • ”On pidättäydyttävä esimerkiksi tieteellisesti epävarmojen tuotteiden kaupallisesta tuotannosta ja markkinoinnista”
    • CodexAlimentarious –komissio määrittelee uudet, yleissitovat standardit, esim. ns. hormoniliha on turvallista
      • EU:lla lisävaatimukset (DG SANCO ’terveys ja kuluttajat’ komission pääosasto),
      • milloin kyse kuluttajien suojelemisesta, milloin suojataan vain markkinoita?
    • Ns. näkymättömiä kaupan esteitä
      • Laatuvaatimukset este köyhimpien maiden maataloustuotteiden viennille
      • Ongelma laaja kautta koko hyödykkeiden kirjon
        • Esim. EU-pähkinöiden ja kuivattujen hedelmien standardit rajoittavat tuontia köyhimmistä maista
tekstiili ja vaatesopimus atc
Tekstiili- ja vaatesopimus (ATC)
  • Miksi tärkeä?
  • Vaate- ja tekstiiliteollisuus on monille köyhimmille maille tärkeä työllisyyden ja vientitulojen lähde
    • 20% köyhimpien maiden teollisuustuotteiden viennistä
  • Tavoitteena Monikuitusopimuksen tuontikiintiöiden purkaminen ja yhdenmukaistaminen muun tavarakaupan sääntöjen kanssa
    • Pääsy Kanadan, USA:n, EU:n ja Norjan markkinoille
    • Korkeat tullit, laskua vain 17% kuin teollisuustuontitulleja WTO:n laskenut n. 40%
  • Alkuperäsäännökset
palvelujen kaupan sopimus gats general agreement on trade in services
Palvelujen kaupan sopimus, GATS(General Agreement on Trade in Services)
  • Säätelee palvelujen kansainvälistä kauppaa
  • Maailmantalouden nopeimmin kasvava osa
  • Kattaa kaiken muun paitsi käsinkosketeltavien tavaroiden kaupan
    • Pankkitoiminnan, rahoituspalvelut, vakuutukset, matkailu, kuljetukset sekä perinteisesti julkisina palveluina pidetyn terveydenhuollon, koulutuksen ja vesihuollon.
      • Ylikansallisten yhtiöiden merkittävä rooli (1/3)
      • Vs. Kehitysmaiden valtio-säätely
    • Poistettavina esteinä mm. verotus, ympäristölainsäädäntö, julkinen ohjaus
    • ”Etenee” käytännössä jäsenmaiden omien ”vapauttamislistausten ja aikataulujen” mukaan.
      • Kysymys MFN- ja kansallisen kohtelun periaatteiden ulottamisesta palveluihin.
sopimus kauppaan liittyv st henkisen omaisuuden suojasta trips
Sopimus kauppaan liittyvästä henkisen omaisuuden suojasta (TRIPS)
  • Sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista Trade relatedintellectualpropertyrights (TRIPS)
  • TRIPS luo sitovat maailmanlaajuiset säännöt patenteille, tekijänoikeuksille ja tuotemerkeille.
  • Kuka omistaa tiedon?
    • Patentin kaksi puolta: innovaatiot/niiden suojaaminen versus kilpailun rajoittaminen
    • Eettiset kysymykset
  • Teollisuusmaiden yhtiöt omistavat 97% maailman patenteista ja 80% köyhissä maissa rekisteröidyistä patenteista
  • TRIPS uhkaa korvaavaa lääketuotantoa köyhimmissä maissa vaatimalla patenttisuojaa lääkkeille kaikissa maissa
    • Uhkaa lääkkeiden saatavuutta
    • Nostaa lääkkeiden hintoja
    • Nostaa terveydenhuollon menoja
trips
TRIPS
  • Lisäksi TRIPS soveltaa patentoituihin siemeniin ja kasveihin samoja säännöksiä kuin muihinkin patentteihin
  • Rajoittaa köyhimpien maiden viljelijöiden oikeuksia säästää (siemenviljaa), vaihtaa tai myydä siemeniä
  • Vaikutukset ruokaturvaan ja luonnon monimuotoisuuteen
    • Vastustus jatkuvaa eri suunnilta
    • 2001 Dohan kehityskierros ja TRIPS:n rajoittaminen
sopimus kauppaan liittyvist investoinneista trims trade related investment measures
Sopimus kauppaan liittyvistä investoinneista, TRIMS(Trade RelatedInvestmentMeasures)
  • Määrittelee ulkomaisten investoijien roolia kohdemaassa
  • Taustalla OECD:ssa 1998 hylätyt monenkeskiset MAI-investointisopimukset
  • Periaatteessa TRIMS estää maita vaatimasta ulkomaisilta sijoittajilta kotimaisten raaka-aineiden käyttöä tai komponentteja
  • Tuontirajoituksia ei sallita
  • Käytännössä kotimaisuusvaatimukset kuitenkin vielä mukana
  • TRIMS-sopimuksen eteneminen estettiin köyhien maiden taholta WTO:ssa
    • Siirtynyt kummittelemaan alueellisiin kauppasopimuksiin
wto n maataloussopimus aoa
WTO:n maataloussopimus (AoA)
  • Astui voimaan 1995
  • Neuvottelujen kiistakapula siitä lähtien
  • Rakentuu kolmesta pääalueesta, ”pilarista”, joiden puitteissa maataloustuotteiden kv. kauppaa vastavuoroisesti vapautetaan (vastavuoroisuus ei koske suoraan LDC-maita):
    • Kotimainen tuki (domesticsupport)
    • Markkinoille pääsy (marketaccess)
    • Vientituki (exportsupport)
kotimainen tuki
Kotimainen tuki
  • ”Kotimainen tuki” määrittelee sen, miten maataloussektoria voidaan tukea julkisin varoin kotimaassa ns. viljelijätuki.
    • Tuotantotuki, hintatuki ja suora viljelijöiden tulotuki
  • Kotimaisella tuella pitkä historia sekä EU:ssa että USA:ssa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen:
    • Ruoka strategisena, omavaraisuuteen ja yhteiskunnalliseen vakauteen liittettynä resurssina
      • Tuen tarkoituksena varmistaa riittävä tuotanto,
      • parantaa viljelijöiden elinoloja ja elinkeinon harjoittamismahdollisuuksia,
      • nostaa työllisyyttä,
      • vakauttaa maatalousmarkkinat ja
      • taata kansalaisille sopuhintainen ruoka.
kotimainen tuki1
Kotimainen tuki
  • Vuoden 1995 AoA jakoi kotimaisen tuen kolmeen eri ”laatikkoon” tukimuodon oletettujen markkinavaikutusten mukaan:
  • Oranssilaatikko: tukimuodot, jotka vaikuttavat suoraan tuotantoon ja vääristävät kauppa esim. tuotantotuki
  • Sininen laatikko: esim. suoratulotuki viljelijöille tuotannon rajoittamiseksi/tulotason turvaamiseksi
  • Vihreälaatikko: tukimuodot, jotka eivät lisää tuotantoa esim. ympäristöystävällisempien tuotantomuotojen tuki

VÄHÄISESTI

VÄÄRISTÄVÄT

TUET

(Blue Box)

VÄÄRISTÄMÄTTÖ-

MÄT TUET

(Green Box)

VÄÄRISTÄVÄT

TUET

(Amber Box)

kotimainen tuki2
Kotimainen tuki
  • Perusongelma: ”oranssin laatikon” tukimuotoja vähennettävä, siniset tai vihreät sallitaan ilman vähennyspaineita, näitä tukija ei voinut myöskään riitauttaa WTO:ssa ennen vuotta 2003
    • Ns. peaceclause
  • Kotimaisten maataloustukien kokonaisvolyymi rikkaissa maissa ei siis merkittävästi vähene.
  • Suorat tulotuet tasoittavat kuilua korkeiden tuotantokustannusten ja maailmanmarkkinahintojen välillä (Esim. EU:n viljatuotteet)
    • Teollisuusmaiden on vähennettävä oranssin laatikon tuotantoon sidottuja valtion tukia 20% 1995-2001 (vuosien 1986-1988 tuesta)
    • Kehitysmaiden vastaavasti 13% kymmenessä vuodessa, vähiten kehittyneiden maiden ei ollenkaan, eivät kuitenkaan saa lisätä tai ottaa käyttöön uusia tukimuotoja
markkinoille p sy
Markkinoille pääsy
  • Tavoitteena maataloustuotteiden vastavuoroisen markkinoille pääsyn helpottaminen kauppaa rajoittavien kiintiöiden, verojen ja vähimmäistuontihintojen muuntaminen tulleiksi (tariffication), joita puolestaan asteittain poistetaan
    • Teollisuusmaat laskevat maataloustulliensa tasoa 36% 1995-2002 (vuosien 1986-1988 tasosta)
    • Kehitysmaat 24% kymmenessä vuodessa, vähiten kehittyneet maat eivät lainkaan, mutta niidenkin tullitasot sidottiin eikä niitä voi nostaa.
    • Periaate on, että kaikki maat ostavat osan ruuastaan kansainvälisiltä markkinoilta
      • Ei siis pyrkimystä omavaraisuuteen
markkinoille p sy1
Markkinoille pääsy
  • Tariffitaktikointi (esim. vähennysten laskenta korkeimpien/juuri korotettujen tullien mukaan)
  • Tullinalennusten kohdentaminen vähemmän tärkeisiin hyödykkeisiin (esim. hyödykkeisiin joita maa ei itse tuota)
  • Ei ”Tariffieskalaation” hillitsemistä
    • eli tullien nopea nousu sallittiin yhä jalostusasteen noustessa
    • Lisäksi erityinen turvalauseke mahdollisia ”tuontitulvia” vastaan myönnettiin vain teollisuusmaille ja rikkaammille kehitysmaille
      • Joilla ennen vuotta 1994 tuontikiintiöitä
vientituki
Vientituki
  • Vaikuttaa tuotteen kilpailukykyyn kv. kaupassa
  • Tasoittaa korkeiden kotimarkkinoiden hintojen ja matalampien maailmanmarkkinahintojen välillä
  • Esim. EU:n tuottama sokeri ja meijerituotteet
    • Teollisuusmaiden on alennettava suoria vientitukija 36% ja tuetun viennin määrä on pudottava 21 prosentilla samassa ajassa 1995-2001.
    • Kehitysmaiden on toteutettava kymmenessä vuodessa 2/3 teollisuusmaiden sitoumuksista ja kaikkein köyhimpien ei tarvitse vähentää vientitukiaan lainkaan
      • (olisiko edes mitään vähennettävää, kun resursseja tukiin ei yksinkertaisesti ole?)
    • 2005 Merkittävä käänne Hong Kongin ministerikokouksessa
      • Teollisuusmaat luopuvat vientituista vuoteen 2013 mennessä (lupaus kuitenkin ehdollinen)
maataloussopimuksen vaikutuksia
Maataloussopimuksen vaikutuksia
  • EU:n ja USA:n tukivolyymin jatkuminen eri muodossa
    • EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kehyksessä myönnetyt maataloustuet muodostavat n. 50% EU:n budjetista 1990-luvun alusta toteutetuista ”reformeista” huolimatta
    • Vrt. maatalouden piirissä toimivat 4% EU:n 15 jäsenmaan väestöstä, (14% laajentumisen jälkeen)
    • Tuet keskittyneet suurtuottajille, ei enää ”oikeutettua”
      • Esim. EU:ssa 95% maataloustuesta menee 5% tuottajista
      • USA:ssa 70% tuesta menee 10 prosentille tuottajista.
    • ”Yksi sopimus, sopii kaikille”
maataloussopimuksen kehitysvaikutuksia
Maataloussopimuksen kehitysvaikutuksia
  • Teollisuusmaiden hidastelu markkinoiden avaamisessa estää vientitulojen kertymistä köyhissä maissa
  • Ylituotanto ja ylijäämän polkumyynti alle todellisten tuotantokustannusten köyhimpiin maihin heikentää paikallisten tuottajien kilpailuasetelmaa tai pahimmillaan syrjäyttää paikallisen tuotannon kokonaan
    • Köyhät maat, jotka eivät itse tuota hyötyvät kuitenkin alhaisista hinnoista
    • Köyhien maiden ’kuluttajat’ hyötyvät kaupunkikeskuksissa, maaseutu ja tuottajat eivät
  • Takaa kilpailuedun kolmansien maiden markkinoilla
    • Esim. USA:n tuettu vs. länsiafrikkalainen puuvilla
  • Laskevat maailmanmarkkinahintoja
    • Esimerkkejä polkumyynnistä:
      • EU myy sokeria 60-75% tuotantokustannuksia halvemmalla
      • Vastaavasti maitopulveria 50%
yhteenveto uruguayn kierroksen perinn st
Yhteenveto Uruguayn kierroksen perinnöstä
  • Asialistan laajeneminen merkitsi myös muutosta kv. kauppakysymysten luonteessa:
    • Kaupan neuvottelukysymykset eivät enää rajoittuneet pelkästään valtioiden rajoille (kuten esim. tullit) vaan ne ulottuvat valtioiden perinteisen päätöksenteon alueisiin maiden sisällä (ns.”behind the borderissues”)
    • Esimerkiksi:
      • Palveluiden kaupan järjestäminen
      • Sopimukset terveysnormeista
      • Henkisistä tekijänoikeuksista
      • Investoijien roolista investointien kohdemaassa
    • Samanaikaisesti kasvava paine vastavuoroiseen kaupan avaamiseen perinteisillä sektoreilla
perusasetelma wto ssa ennen dohaa
Perusasetelma WTO:ssa ennen Dohaa
  • ’Kehitysmaat’ Uruguayn kierroksen ”häviäjiä”
    • Lupauksista ja vaikutusarviointi-tutkimuksista huolimatta (esim. Maailmanpankin, OECD:n optimistiset laskelmat) lopputulos tappiollinen kehitysmaiden kannalta (UNDP 1997)
      • Markkinoille pääsyn ehdot tekstiilien, vaatteiden ja maatalouden kannalta eivät oleellisesti parantuneet
      • Sen sijaan kehitysmaat ”joutuivat” mukaan uusiin sopimuksiin
  • USA ja EU kierroksen ”voittajia”
    • Neuvottelujen asialistan pääarkkitehteinä
    • Köyhimpien maiden kapasiteettivaje ja usko erityiskohtelun riittävyyteen
mit j i kesken
Mitä jäi ’kesken’?
  • Uruguayn kierroksen keskeneräiset kysymykset siirtyivät uudelle kierrokselle
    • EU: ”Ainut keino vastata tyytymättömyyteen on uusi, parempi kierros”
  • Maatalous:
      • Ei nopeaa ratkaisua markkinoille pääsyn kysymyksiin kehitysmaiden kannalta,
        • pääsyn esteiden (esim. kiintiöiden, tuontikieltojen) muuntaminen tulleiksi selvensi kaupankäynnin ehtoja, muttei tuonut merkittäviä helpotuksia.
      • Samalla kotimainen tuki (esim. maataloustuet) säilyivät korkealla tasolla.
      • Tariffieskalaatioon (tuontitullien nopeaan nousuun hyödykkeen jalostusasteen noustessa) ei puututtu
        • Vähentävät köyhien maiden viennistä saamaa hyötyä ja hidastavat tuotannon monipuolistumista
mit j i kesken1
Mitä jäi ’kesken’?
  • Palvelut:
    • GATS: Teollisuusmaiden etujen mukainen asialista (esim. rahoituspalvelut), vaikka kehitysmaillekin tärkeillä sektoreilla olisi voitu edetä…
      • esim. rakennuspalvelut, laivaliikenteen palvelut ja terveydenhuolto
    • Palvelujen vapauttamisessa mentiin monien tutkijoiden käsitysten mukaan ikään kuin väärään suuntaan: ei avattu tarpeeksi kehitysmaita hyödyttävillä sektoreilla, mutta avattiin liikaa sektoreilla, joilla usein negatiivisia kehitysvaikutuksia (rahoituspalvelut) – Stiglitz 2005.
      • Kotimaisten rahoituspalvelufirmojen asemien heikkeneminen, vaikutukset paikallisten yrittäjien luotonsaantiin jne.
mit j i kesken2
Mitä jäi ’kesken’?
  • Teollisuustuotteet:
    • Tullien lasku ennen kaikkea teollistuneiden maiden välillä, muttei kehitysmaiden vientituotteiden osalta
  • Henkisen omaisuuden suoja:
    • TRIPS-sopimuksen uudistusvaateet kansanterveydellisten kysymysten ja mahdollisten ns. biopiratismisyytteiden valossa.
      • TRIPS sopimus sisälsi kohdan uudelleen arvioinnista vuonna 2000.
        • Alkuperäiskansojen tieto
          • Tapaus: USAn patenttitoimisto

Vs. Intia, maustekurkuman

käyttö haavojen hoidossa

Logo: John Hunter, 2004

mit j i kesken3
Mitä jäi ’kesken’?
  • Köyhien maiden teollisuuspolitiikan liikkumatila:
    • Kysymys valtio-ohjauksen roolista tai mahdollisuudesta suojata tiettyjä teollisuuden aloja kilpailulta (kuten teollisuusmaat itse suojasivat/suojaavat, tai jolle Itä-Aasian maiden taloudellinen kehitys oli pohjautunut).
  • WTO:n teollisuusmaille sallimat valtio-ohjauksen suojamekanismit:
    • Suojamääräykset (safeguardmeasures), kuten esim. tasoitustullien käyttömahdollisuus (countervailingduties).
dohaa edelt vien wto n ministerineuvoston kokousten taakka
Dohaa edeltävien WTO:n ministerineuvoston kokousten taakka
  • WTO:n ensimmäinen ministerikokous 1996 Singaporessa
  • Teollisuusmaiden yritys laajentaa WTO:n asialistaa ns. uusiin kauppakysymyksiin (ns. Singapore issues, new generationtradeissues)
      • Investoinnit
      • Kilpailupolitiikka (competition)
      • Julkiset hankinnat (governmentprocurement)
      • Kaupan edistäminen (tradefacilitation)
    • Kehitysmaiden kanta:
      • Ei uusia asia-alueita neuvotteluun ennen kuin keskeneräiset kysymykset ovat ratkaistu, uusista alueista vain kaupan edistäminen neuvotteluihin.
      • Singaporen asialista vie WTO:ta yhä pidemmälle kansallista toimintatilaa rajoittavaan suuntaan.
dohaa edelt vien ministerineuvoston taakka
Dohaa edeltävien ministerineuvoston taakka
    • 1998 Geneve: valmisteleva ministerikokous, GATT-sopimuksen 50v juhlakokous
  • 1999 Seattle: Tarkoitus aloittaa uusi neuvottelukierros ”MillenniumRound”
    • Kaatui köyhien ja rikkaiden maiden erimielisyyteen kierroksen asialistasta
    • Jäi historiaan globaalin

protestiliikkeen nousuna

      • ~40.000 mielenosoittajaa
    • Nosti kaupan, kehityksen ja

sosiaalisen oikeudenmukaisuuden

vaatimukset julkiseen

keskusteluun

dohan kierros maailmapoliittisessa kontekstissa
Dohan kierros maailmapoliittisessa kontekstissa
  • ”Optimismia ja turvattomuutta”
    • YK:n vuosituhattavoitteet 2000 (MillenniumDevelopmentGoals, MDGs)
    • YK:n kestävän kehityksen huippukokous 2002
      • ”Kv. kaupan, globalisaation ja kehityksen kestävä yhteensovittaminen”
    • Uudet aloitteet:
      • EU-AKT Cotonoun sopimus 2000-2020 (sis. Talouskumppanuussopimukset, ns. EPA sopimukset)
      • EU ja vähiten kehittyneet maat:EverythingbutArms (EBA)
      • USA-Afrikka AGOA (US AfricanGrowth and Opportunity Act)
      • Jubilee2000 velkakampanja
      • Maailman sosiaalifoorumi
  • Syyskuun 11. 2001
  • Talouskriisi: ’kv. kauppa kriisin uhrina’
dohan tavoitteet
Dohan tavoitteet
  • WTO:n ministerikokous Dohassa,
    • marraskuussa 2001
  • WTO:n uskottavuus ja tulevaisuus vaakalaudalla
  • Tavoitteena luoda uusi, ”kehitysmyönteinen” mandaatti WTO:lle ja uuden ns. ”kehityskierroksen” aloittaminen
  • Uudesta kierroksesta ja sen sisällöstä sovittiin ”Dohan julistuksella” WTO:n silloisen 142 jäsenmaan kauppaministereiden kesken
dohan julistus 2001
Dohan julistus 2001
  • ”Suuria lupauksia, suuria odotuksia”
  • Dohan kierroksen oli määrä oikaista edellisten neuvottelukierrosten epäkohdat ja ratkaista ongelmat…
    • ”Kasvua, kehitystä ja vaurautta”
    • Julistuksen II artikla: ”Kv. Kauppa voi merkittävästi edistää taloudellista kehitystä ja lievittää köyhyyttä. Me huomioimme kaikkien kansojen tarpeen hyötyä kasvavista mahdollisuuksista ja hyvinvoinnista, joita monenkeskinen kauppajärjestelmä luo. Suurin osa WTO:n jäsenistä on kehitysmaita. Me yritämme nostaa heidän tarpeensa ja etunsa tämän julistuksen ja sen työohjelman sydämeen.”
dohan kehitysagenda
Dohan ’Kehitysagenda’
  • Työohjelman lupaukset 2001:
    • Edellisen kierroksen (Uruguay 1986-1994) keskeneräiset kysymykset käsitellään loppuun jäsenmaiden esitysten mukaisesti
    • WTO-järjestelmän piirissä tullaan tekemään:

Maataloussopimukseen liittyen

        • Huomattavia parannuksia markkinoille pääsyssä,
        • Huomattavia, lakkauttamiseen tähtääviä vähennyksiä vientituissa
        • Huomattavia vähennyksiä kauppaa vääristävissä kotimaisissa tuissa (ns. Amber Box)
        • Huomattavia parannuksia kehitysmaiden erityisessä ja eriytetyssä kohtelussa (ns. Special and DifferentiatedTreatment)
dohan lupaukset kehitysmaiden erityiskohteluun liittyen
Dohan lupaukset kehitysmaiden erityiskohteluun liittyen
  • ”Erityinen ja eriytetty (S&D) kohtelu tulee muodostamaan oleellisen osan maataloussopimuksen jokaisessa neuvoteltavassa asia-alueessa”
    • ”Sovelletaan myös sopimusten täytäntöönpanoon ja kehitysmailta edellytettäviin sitoumuksiin sekä soveltuvilta osin mahdollisiin uusiin neuvottelukysymyksiin, jotta kehitysmaat itse voivat paremmin huomioida omat kehitystarpeensa ml. ruokaturva ja maaseudun kehittäminen.” (par. 13)
k yhinen maiden erityiskohteluun liittyen
Köyhinen maiden erityiskohteluun liittyen
  • Intian ja ”samanmielisten” maiden aloite ns. ”Kehityslaatikon” liittämisestä maataloussopimukseen (”Development Box”)
    • ”Kehityslaatikolla” tarkoitettiin maataloussopimuksen erillistä osiota joka sisältäisi:
    • poliittisen ohjauksen keinoja parantaa ruokaturvaa ja maaseudun tilannetta sekä mahdollisuuden ottaa käyttöön suojakeinoja polkumyyntiä vastaan. Myös vaatimukset paremmasta markkinoille pääsystä kuuluivat tähän.
      • Päätös oli määrä saada aikaan vuoden 2003 helmikuun ”mini-ministerikokouksessa”, mutta jäi avoimeksi.
dohan kehitysagenda lupauksia
Dohan kehitysagenda lupauksia
  • Palvelut:
    • palvelujen kaupan vapauttamisessa edetään taloudellisen kasvun tavoitteen mukaisesti kaikkien jäsenmaiden hyväksi sekä kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden kehityksen edistämiseksi. (par. 14)
  • Markkinoille pääsy muiden kuin maataloustuotteiden osalta (non-agriculturalproducts ns. NAMA):
    • Tullien laskeminen, tariffihuippujen ja korkeiden tullien tasaaminen, tariffieskalaation pienentäminen sekä muiden kuin tulliesteiden (non-tarrifbarriers) vähentäminen erityisesti kehitysmaiden vientituotteiden osalta ilman minkään tuotteen etukäteistä sulkemista pois tästä prosessista
      • (Huomaa teollisuustuotteiden tullikeskiarvo n. 4%, kun maataloustuotteiden osalta se on 60%)
lis dohan kehitysagendan lupauksia
Lisää Dohan ”Kehitysagendan” lupauksia
  • Henkiseen pääomaan liittyvät oikeudet (TRIPS):
    • TRIPS sopimusten tulkinta ja täytäntöönpano on toteutettava kansanterveydellisiä tavoitteita vahvistavasti (vrt. Uruguayn kierros)
      • Lääkkeiden saatavuuden parantaminen
      • Lääketieteellinen tutkimus ja uusien lääkkeiden kehittäminen
    • Myös suhde YK:n biodiversiteettisopimukseen on ”tutkittava”
    • TRIPs sopimuksen tulee huomioida oletetut kehitysvaikutukset eli ns. ”kehitysulottuvuus” (Development Dimension)
ja viel lis lupauksia uusiin kaupan alueisiin liittyen
Ja vielä lisää lupauksia uusiin kaupan alueisiin liittyen
  • Kaupan ja kilpailupolitiikan yhteistoiminta
    • Avoimen kilpailupolitiikan kehittäminen kehitysmaissa, joka tukisi maiden kehityspolitiikan tavoitteita (vrt. Maailmanpankin PovertyReductionStrategies, PRSs)
    • Kauppalainsäädännön kehittäminen
    • Läpinäkyvyys, diskriminoinnin kieltäminen, kartellikysymykset jne.
    • Vähiten kehittyneiden maiden erityisaseman ja sopimusjärjestelyjen joustavuuden mahdollistaminen
ja viel kin lis dohan kehitysagendan lupauksia
Ja vieläkin lisää Dohan ”Kehitysagendan” lupauksia
  • Kaupan ja investointien välinen suhde
    • Monenkeskisen järjestelmän on taattava läpinäkyvä, vakaa ja ennustettava toimintaympäristö suorille ulkomaisille investoinneille, jotka edistävät ja laajentavat kauppaa
    • Tekninen apu ja kapasiteetin lisäys kehitysmaille ja erityisesti vähiten kehittyneille maille WTO:n puitteissa, maissa vallitsevat olosuhteet ja kehitystavoitteet huomioon ottaen
    • Investointien kotimaan ja lähtömaan etujen tasapainottaminen, riitojen ratkaisu
    • Investointien edistäminen GATS-palvelusopimuksen mukaisesti, ei diskriminaatiota
    • UNCTAD yhteistyö
ja viel viimeiseksi
Ja vielä viimeiseksi
  • Julkisten hankintojen läpinäkyvyys
    • Köyhät maat saavat käyttää rajoituksista kotimaisia hankkijoita ja hankintoja sekä näin rajoittaa ulkomaisen tarjonnan käyttöä.
  • Kaupankäynnin edistämien
    • Hyödykkeiden liikkuvuuteen liittyvien tekijöiden parantaminen: tullikäytännöt, kauttakulku jne.
    • Köyhien maiden kapasiteetin lisääminen
  • WTO:n sääntöjen kehittäminen köyhiä maita paremmin huomioiviksi:
    • Esim. suojamekanismien suhteen: tuet ja vastatullit, kalatalouden tuet kehitysmaiden näkökulmasta
  • LDC-maiden tuotteiden rajoittamaton markkinoille pääsyn periaatteeseen sitoutuminen
  • Kehitysmaiden erityisasema:
    • Velkakysymykset, teknologian siirto, kapasiteetin kehittäminen ja yhteistyö OECD:n kanssa sekä eriytetyn kohtelun periaatteiden kirjaus yhden puitesopimuksen piiriin.
dohan agendasta huomioitavaa
Dohan agendasta huomioitavaa
  • Single undertaking –periaate eli ”mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu” mutkisti matkaa myös Dohan julistuksen muotoilussa
  • ”Lupauksien lista” sekoitti sekä niiden antajien että niiden täyttymistä odottavien osapuolten asetelmia
    • ”Mistä itse asiassa sovittiin, mitkä sopimukset ovat voimassa juuri nyt?”
    • ”Millainen kierros lanseerattiinkaan?”
    • ”Kuka tätä kierrosta kaipasi?” (B. Moon 2003 in Trade Politics, 2003)
slide45

”Isi, mikä WTO on?”

  • - ”Se on hyvin tärkeä

maailmanlaajuinen kokous,

jossa asiat, joista on pakko

päättäämuuttuvat asioiksi,

joista voidaan päättää

seuraavissa neuvotteluissa”

dohan kehitysagendan neuvottelut
Dohan kehitysagendan neuvottelut
  • Miten kehitysagenda on sitten edennyt?
    • Hitaasti ja hankalasti, toisaalta tehokkuuden vaatimus ei saisikaan mennä itse päätettävien asioiden edelle
    • Kehitysmaiden tyytymättömyys 2001-2003:
      • Ei edistystä maataloudessa, sama ”laatikkoleikki” kotimaisen tuen osalta jatkuu, ei konkreettisia vähennysehdotuksia ”kauppaa vääristävien” tukien osalta (Amber Box), lisää sallivuutta ”vähäisesti vääristäviin tukiin”, kuten viljelijöiden suoriin tulotukiin (Blue Box)
dohan kehitysagenda neuvottelut
Dohan kehitysagenda neuvottelut
  • Ei yhtenäistä pohjaa neuvotteluille
    • Samanaikaisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) reformi jäi vajaaksi, tukimuodot muuttuivat, tukivolyymi ei käytännössä juurikaan pienentynyt
    • USA:n ”Farm Bill” itse asiassa lisäsi suoraa tulotukea yhdysvaltalaisille tuottajille/yrityksille 63% prosentilla
    • Tukien jatkuvuus tulotukimuodossa kehitysmaiden kannalta keskeisissä vientilajikkeissa:
      • Puuvilla, vehnä, maissi, soijapavut, riisi, ohra, kaura, durra
dohan kehitysagendan neuvottelut1
Dohan kehitysagendan neuvottelut
  • Köyhille maille ei ollut nopeita hyötyjä näköpiirissä, mutta sitäkin enemmän lisävelvoitteita:
  • Uudet ”Singaporen” kauppakysymykset:
    • investoinnit, julkiset hankinnat, kilpailupolitiikka ja kaupan edistäminen nähtiin:
      • Valtioiden itsemääräämisoikeutta ja kehityspoliittista liikkumavaraa kaventavina
      • Hallinnollista taakkaa kuormittavina
    • ”Mistään ei sovita ennen kuin maataloudesta sovitaan”
      • Vrt. EU:n sisäinen hajanaisuus: Ranskan ja Saksan blokki maataloustukikysymyksessä
      • Vrt. Japani: markkinoiden suojaus tuontiriisiltä
      • Vrt. USA: tulotukien nosto, myöntyväisyys vientitukien poistamiselle
    • Johti 77 WTO:n kehitysmaajäsenen kannanottoon uusien ns. Singaporen asia-aluiden poistamiseksi Dohan neuvotteluista kesäkuussa 2003
      • Kannanotto hyväksyttiin
kuohuntaa kehitysagendan taustalla
Kuohuntaa kehitysagendan taustalla
  • ”Länsi/Keski-Afrikka vs. USA puuvillakiista 2001-2003” ja ”TRIPS taisto 2000-(2003)-” antoivat esimakua neuvotteluasetelmista
  • ”Puuvillakiista”
    • Benin, Burkina Faso, Chad ja Mali nostivat esiin kysymyksen USA:n puuvillatuotannon kasvavasta maataloustuesta WTO-laittomana
      • Ko. Länsi-Afrikan maille puuvillan osuus vientuloista 30-40%, työllistää suoraan n. 10 miljoonaa ihmistä
    • USA:n ja (vähemmässä määrin EU:n) puuvillatuet heikentävät Afrikan puuvillateollisuuden mahdollisuuksia ja aiheuttavat taloudellista & sosiaalista epävakautta
      • Taustalla laskelmat tappioista
    • Vaatimuksena WTO:n Kauppaneuvottelukomiteassa puuvillatukien vähennykset USAssa ja korvaukset afrikkalaisille viljelijöille
      • USA kieltäytyi neuvottelemasta…
kuohuntaa kehitysagendan taustalla1
Kuohuntaa kehitysagendan taustalla
  • Lääkepatentteihin liittyvä TRIPS-taisto:
    • Tekijänoikeudet vs. kansanterveys ja tietotaidon siirto
  • Uruguayn kierroksella (1986-1994) oli päätetty, että WTO:n kautta voimaan tuleva TRIPS-sopimus sallii elintärkeiden lääkkeiden valmistamisen lisenssillä kehitysmaissa, muttei kehitysmaiden välistä halvempien rinnakkais- tai kopiolääkkeiden kauppaa.
  • Ongelmana (esim.) Saharan eteläpuoleisen Afrikan olematon lääkkeiden tuotantokapasiteetti ja pula HIV/AIDS lääkkeistä
    • Kv. Kansanterveysrintaman WTO-kritiikki ja painostus USA:ta/lääkeyhtiöitä kohtaan sopimuksen muuttamiseksi
    • USA taipui painostuksen alla juuri ennen Cancúnin ministerikokousta…
slide51

WTO:n viides ministerineuvoston kokous Cancúnissa, Meksikossa syyskuussa 2003:

    • Kokouksen tavoitteena luoda yleiskatsaus neuvottelujen etenemiseen ja tehdä tarvittavat päätökset, jotta Dohan kierros voitaisiin päättää tammikuuhun 2005 mennessä.
      • ”Ei edistystä mitä arvioida”
      • G20 kehitysmaat Etelä-Afrikan, Brasilian, Kiinan ja Intian tähdittämänä haastoivat USA:n ja EU:n markkinoille pääsylupaukset sekä maataloustuet
      • G90 kehitysmaat torppasivat ”Singaporen uudet kauppakysymykset pois asialistalta”
    • 15.9. Kehitysmaat marssivat pois neuvotteluista Kenian johdolla
    • Puheenjohtajana toiminut Meksikon talousministeri Derbez päätti neuvottelut, ”koska maiden kannat olivat liian kaukana toisistaan, jotta keskustelua olisi ollut tarkoituksenmukaista jatkaa…”
dohan kehitysagendan neuvottelut2
Dohan kehitysagendan neuvottelut
  • USA ja EU:
    • kehitysmailla eniten hävittää, jos Dohan kierros jää kesken ilman uusia sopimuksia
  • Kehitysmaat:
    • parempi ilman uusia sopimuksia kuin allekirjoittaa etujen vastaisia sopimuksia, joiden muuttaminen jälkeenpäin olisi vaikeaa
  • USA ja EU:
    • WTO:n kierroksen takkuilu ja erimielisyyden kehitysmaaryhmien kokonaisuuden kanssa siirsivät kauppaneuvottelujen painopisteen alueelliselle tasolle:
      • USA: Amerikkojen välinen vapaakauppa-aluesuunnitelma (Free Trade Area of the Americas, FTAA)
      • EU: EU:n ja Afrikan Karibian ja Tyynenmeren AKT-maiden väliset talouskumppanuussopimukset, (EconomicPartnershipAgreements, EPAs)
dohan kehitysagenda neuvottelut1
Dohan kehitysagenda neuvottelut
  • WTO:n ”näytönpaikka” Cancúnin ”katastrofin” jälkeen
    • 2004 puolivälissä EU:n (Pascal Lamy) ja USA:n (Robert Zoellick) pääkauppaneuvottelijoiden uusi aloite Dohan kierroksen uudelleen käynnistämiseksi, jonka WTO:n yleisneuvosto hyväksyi:
      • Uusi agenda: ei uusia kauppakysymyksiä (paitsi kaupan edistäminen)
      • Markkinoille pääsy: maatalous, teollisuustuotteet ja palvelut,
      • LDC-maille ja muille ”heikoimmille kehitysmaille” ”ilmainen kierros”, ei vastavuoroista markkinoiden avaamista…
suositeltavaa lukemistoa
Suositeltavaa lukemistoa
  • De Schutter, Olivier (2009) Report for the WTO by the UN SpecialRapporteur on the Right to Food

http://www.srfood.org/index.php?option=com_content&view=article&id=69&Itemid=55&lang=en

  • WTO:n Dohan kehityskierroksen kulusta:

Trade negotiationsinsights (TNIs): www.ictsd.org/tni/index.htm and www.acp-eu-trade.org/tni.

  • Negotiating Trade: DevelopingCountries in the WTO and NAFTA (2006) EditedbyOdell, John S. Cambridge University Press.
    • TRIPS, GATS & EU-ACP-EcuadorBananaDispute
  • Thirlwall, A.P. & Pacheco-López, Penélope (2008) Trade Liberalisation and the Poverty of Nations. Edward Elgar.