Ajankohtaista tietoa muistisairauksista
Download
1 / 39

Ajankohtaista tietoa muistisairauksista - PowerPoint PPT Presentation


  • 159 Views
  • Uploaded on

Ajankohtaista tietoa muistisairauksista. Valtakunnalliset vanhustyön neuvottelupäivät 16.10.2012, Mikkeli Pirkko Telaranta, sairaanhoitaja, kouluttaja. - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että toisten silmissä hänen persoonallisuutensa katoaa hänen sairautensa sisälle.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Ajankohtaista tietoa muistisairauksista' - idana


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Ajankohtaista tietoa muistisairauksista

Ajankohtaista tietoa muistisairauksista

Valtakunnalliset vanhustyön neuvottelupäivät 16.10.2012, Mikkeli

Pirkko Telaranta, sairaanhoitaja, kouluttaja


- Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että toisten silmissä hänen persoonallisuutensa katoaa hänen sairautensa sisälle.

  • Virpi Hämeen-Anttila aikakauskirja Duodecimissa


Mit muisti on
Mitä muisti on?

  • tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat sekä opitaan uutta:

    Muistin toiminta voidaan siis jakaa

    1) mieleen painamisen,

    2) mielessä säilyttämisen ja

    3) mieleen palauttamisen osavaiheisiin.

  • kaikkea tiedonkäsittelyä, myös arjessa

  • myös yksinkertaiset asiat ovat muistamista, vaikeudet tulevat esille vasta vaativimmissa asioissa(”en muista mitään” ei ole totta)


Muistij rjestelm
Muistijärjestelmä

  • sensorinen, eli aistimuisti

  • työmuisti eli lyhytkestoinen muisti

  • säilömuisti eli pitkäkestoinen muisti

    Työmuisti tärkein oppimisen kannalta – työmuistissa pysyy

    Työmuistiin kerrallaan vain 3-4 yksikköä, esim. puhelinnumero tai sanalista

  • Säilömuistiin mahtuu rajattomasti tietoa


Tiedon säilyttäminen muistissa on passiivista– mieleen ja työmuistiin palauttamiseen tarvitaan hakuvihjeitä, esim. paikka, jossa asia opittu

Muistista haku on uudelleen rakentavaa– luova prosessi

Jollei haku onnistu?Opitut asiat eivät välttämättä unohdu säilömuistista – hakuvihjeet tai otolliset olosuhteet saattavat puuttua!


Hermosoluverkot
Hermosoluverkot:

- ihmisen aivoissa on yli 100 miljardia hermosolua sekä moninkertainen määrä tukisoluja

  • yksittäinen hermosolu ei osaa mitään, liittymällä verkostoksi toisten solujen kanssa syntyy reittejä joissa tieto kulkee

  • oikeaa ja vasenta aivopuoliskoa yhdistää vahva hermopunoskimppu, aivokurkiainen


  • Pidä huolta muististasi!

    • Muistiliitto ry (Alzheimer-keskusliitto)

  • ylös, ulos ja lenkille – säännöllinen sykettä nostava liikunta vähentää dementian riskiä

  • Pitkäkestoinen liikunta hyväksi sydän- ja verenkiertoelimistölle

    • Kypärä päähän pyöräillessä!


SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AKTIVOI

MUISTIN TOIMINTAA

  • pidä yllä ystävyyssuhteitasi

  • osallistu itselle mielekkäisiin harrastustoimintoihin


Aivot kaipaavat aktivointia
Aivot kaipaavat aktivointia

  • Aivot käyttöön– mitä enemmän aivojaan elinaikanaan käyttää, sitä vastustuskykyisemmät aivot ovat muistisairauksien aiheuttamille muutoksille

  • Pidä yllä ystävyyssuhteitasi - sosiaalinen kanssakäyminen aktivoi muistin toimintaa sekä edistää aivojen terveyttä auttamalla hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä masentuneisuutta


Kohtuus kunniaan
Kohtuus kunniaan

  • liika viina pois – humalahakuinen alkoholinkäyttö altistaa muistihäiriöille ja heikentää muistijäljen syntymistä sekä sekoittaa unirytmiä

  • tupakka pois – tupakointi lisää dementoivan sairauden riskiä sekä nostaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöön

  • Verenpaine voi nousta ja riski verisuonitukoksen muodostumiselle kasvaa


Ravinnosta suojaa muistisairauksia vastaan
Ravinnosta suojaa muistisairauksia vastaan

  • vähemmän eläinrasvaa, niukemmin kaloreita

    - ravinnon korkea rasvapitoisuus lisää beta-amyloidin kertymistä aivoihin

    -kalarasvat ja alfalinoleenihappovähentävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja ovat yhteydessä dementoivien sairauksien esiintymiseen

    - Kasvirasvat ja kalarasvat aivojen rakennusaineita

  • marjoista, hedelmistä ja kasviksista vitamiineja

    – C-, E-, ja B-vitamiineista suojaa muistisairauksia vastaan

  • kalaa ja rypsiöljyä ruoanlaittoon


Tiesitk ett
Tiesitkö että?

  • kohonnut kolesteroli (yli 6,5) ja verenpaine (yli 160) sekä diabetes kaksinkertaistavat kukin riskin sairastua etenevään muistisairauteen

  • hoitamalla näitä sairauksia, voidaan muistisairauksien riskiä pienentää huomattavasti


Ik ntymisen my t
IKÄÄNTYMISEN MYÖTÄ

  • muistitoiminnot hidastuvat ja ovat herkempiä häiriintymään ulkoisista tekijöistä

  • kyky oppia uusia asioita ei häviä, oppiminen edellyttää vain aiempaa enemmän keskittymistä ja kertaamista

  • tapahtuvat muistitoimintojen muutokset ovat kaikille yhteisiä eivätkä hankaloita arkielämää merkittävästi


Ikääntymisen myötä...

- tiedonkäsittely, mieleen painaminen ja mieleen palauttaminen hidastuvat – keskittyminen

- uuden asian oppiminen vaatii aktiivisempaa otetta – kertaaminen

- tarkkaavaisuuden jakaminen vaikeutuu ja häiriötekijöiden sietokyky pienenee – rauhallinen ympäristö

Toisaalta:

- arviointikyky paranee - mikä on oleellista muistaa?

- aivoissa on enemmän muistijälkiä valmiina: Uuden oppimista helpottaa asian liittäminen entiseen tietoon.


Muistih iri iden tavallisimmat syyt
Muistihäiriöiden tavallisimmat syyt

Ohimenevät syyt

  • verenkiertohäiriöt, epilepsia, lievä aivovamma, lääkkeet,

    masennus, psyykkiset syyt (masennus, ahdistuneisuus,

    uupumus)

    Pysyvät syyt

    - aivovamma, eri jälkitilat kuten aivoverenkiertohäiriö,

    aivotulehdus

    Hoidettavissa olevat syyt

  • seuraus yleissairaudesta, aineenvaihdunnan häiriö,

    lääkkeiden sivuvaikutus, masennus

    Etenevät syyt

  • Etenevä muistisairaus


Kognitiivisen toiminnan jaottelua i kk ill ihmisill
Kognitiivisen toiminnan jaottelua iäkkäillä ihmisillä

  • Normaali ikääntyminen

  • normaaleja ikään liittyviä muutoksia

  • testeissä ikäryhmän keskitasoa

  • itsenäisyys päivittäisissä toiminnoissa, aktiivinen osallistuminen harrastuksiin

  • Lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI)

  • testeissä tapahtumamuisti keskimääräistä heikompi

  • vaikeutta päivittäisissä toiminnoissa, mutta selviytyminen itsenäistä

  • hermosolukatoa

  • Dementia

  • muistin ja vähintään yhden muun kognitiivisen toiminnan häiriö sekä heikentynyt sosiaalinen selviytyminen

  • muutoksia aivoissa

(Soininen ja Hänninen 2001)


  • Dementia

    on jonkin aivoja vaurioittavan, elimellisen sairauden aiheuttama oireyhtymä eli oireisto, jolla tarkoitetaan etenevää, pysähtynyttä tai korjautuvaa laaja-alaista henkisen toimintakyvyn heikkenemistä, johon sisältyvät mm.:

  • Muistihäiriöt- Uusien asioiden oppimisen vaikeus- Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeutuminen- Abstraktin ajattelun heikkeneminen- Tunnistamisen ja nimeämisen vaikeutuminen jne.

  • Ammatillinen ja sosiaalinen selviytyminen vaikeutuu.


Muistioireiden tutkiminen ja diagnosointi
Muistioireiden tutkiminen ja diagnosointi

  • - Muistineuvola tai -poliklinikka (jos käytettävissä)

  • Omalääkärin tutkimukset

  • Haastattelu (myös läheisen!)

  • Muistikysely

  • Verikokeet

  • MMSE, CERAD-testistö

  • Lähete neurologisiin tutkimuksiin


Tutkiminen
….tutkiminen

  • Neurologiset tutkimukset:

    - erikoislääkärin vastaanotto, haastattelu, kliininen tutkimus

    -aivojen kuvantaminen, mieluiten magneettikuvaus

    - neuropsykologinen tutkimus

    - selkäydinpunktio

    • Diagnoosi selviää yli 90%:ssa


Yleisimpien dementiaa aiheuttavien sairauksien oireita alkuvaiheessa
Yleisimpien dementiaa aiheuttavien sairauksien oireita alkuvaiheessa

  • Otsa-ohimolohkorappeumat

  • ensioireet toiminnanohjauksen vaikeutumisessa (alkaa yleensä 45-65 -vuotiaana)

  • mieleen painamisen ja palauttamisen vaikeuksia, vihjeistä apua

  • pidäkkeettömyyttä, ahmimista

  • persoonallisuuden muutoksia (myös masennusta ja aistiharhoja)

  • puhe takeltelee

  • Alzheimerin

  • tauti

  • lähimuistin vaikeudet, muistivihjeistä ei apua

  • sanojen löytämisen vaikeutta

  • vetäytymistä sosiaalisista tilanteista

  • Aivoverenkiertosair. aiheuttama muistisairaus

  • toiminnan ohjauksen vaikeutta

  • muistivaikeuksia, mutta hyötyä muistivihjeistä

  • ei erityisiä persoonallisuuden muutoksia

  • kävelyvaikeudet yleisiä

  • Lewyn kappale –

  • tauti

  • mieleen painamisen ja palauttamisen vaikeuksia, mutta muistivihjeet auttavat

  • muutoksia persoonallisuudessa

  • Parkinsonin taudin oireita

  • näköharhoja

  • Parkinsonin taudin muistisairaus

(Soininen ja Hänninen 2001)


Muistisairaan ihmisen kohtaaminen

Lähtökohtana aikuinen yksilö ja asiallinen keskustelu

 - rauhallinen, ystävällinen asennoituminen

    - luottamuksen saavuttaminen

  - sairauden diagnosoiminen (ellei ole tehtynä)

   - vaikeusasteen selvittäminen

Sairautta ei voida parantaa, mutta oireita voidaan hoitaa. Ymmärrys ja oivallus muistisairaan tilasta hoitotyön perustana


Vaikeasti muistisairaan henkil n kanssa ensisijaisena kontaktikeinona vuorovaikutus

Vaikeasti muistisairaan henkilön kanssa ensisijaisena kontaktikeinona vuorovaikutus:

- monitasoista kanssakäymistä eli kommunikointia

useita eri välineitä, kuten katse, kosketus, äänen käyttötapa, hiljaisuus, läheisyys

myös sanoilla on merkitystä, vaikka niitä ei aina ymmärrettäisikään

vuoropuhelu

kahdensuuntaista: vaikutetaan ja tullaan vaikutetuiksi, puhutaan ja tullaan kuulluiksi


Richard taylor kirjassaan alzheimerin kanssa minun tarinani edita 2008
Richard Taylor kirjassaan Alzheimerin kanssa – minun tarinani (Edita 2008):

  • ”Kun sanon jotain, he hymyilevät ja jatkavat sitten monologiaan ikään kuin olisin katsomassa heidän puhettaan enkä osallistumassa keskusteluun.”

  • ”Miksi he toimivat kuin lapselle puhuva aikuinen ja odottavat minun toimivan kuin aikuiselle puhuva lapsi? Hyvä kysymys. Jokaisen, joka on päivittäin tekemisissä Alzheimerin tautia sairastavan kanssa, on pyrittävä vastaamaan siihen.”


Adi alzheimer s disease international hyv n dementiahoidon periaatteet 2003 kohdasta 8
ADI ( tarinani (Edita 2008)Alzheimer´sDisease International): Hyvän dementiahoidon periaatteet (2003), kohdasta 8:

  • Ohjauksen ja neuvonnan, hoidon ja kuntoutuksen tulee rakentua ymmärryksellesiitä, mitä muistisairauden kanssa eläminen merkitsee sairastuneelle itselleen ja hänen omaishoitajalleen.


Ymmärrys tarinani (Edita 2008) on inhimilliseen tietämiseen liittyvä käsite. Kun ihminen tulkitsee informaatiota hänelle voi sanoa muodostuvan ymmärrystä. (Wikipedia)

Esimerkiksi jokin lause voi olla merkityksetön, vaikka tietää kaikki siinä olevat sanat. Lauseella voi myöskin olla sanojaan suurempi merkitys, jolloin kannattaa varmistaa, että ymmärtää sen niin kuin se on tarkoitettu.

Ihmisten välinen viestintä on altis väärinymmärryksille!


Mitä ymmärrys voisi olla vaikeasti muistisairaiden ihmisten kohtaamistilanteissa? Miten sitä voisi oppia?

  • Sijoita itsesi vieraaseen kieliympäristöön

  • Et tunnista paikkaa, jossa olet

  • Ajattele, että kaikki ihmiset ympärilläsi ovat vieraita

  • Yritä sanoa heille jotain tärkeää omalla kielelläsi

  • Miten koet, kun korvaasi puhutaan kovalla äänellä outoja sanoja

  • Miltä tuntuu, kun samainen vieras alkaa riisua vaatteitasi

  • Miten reagoit, kun oudot kädet koskevat sinuun


Dementian oletettuja vaikutuksia ihmisten kohtaamistilanteissa? Miten sitä voisi oppia?

ihmisen psyykkiselle rakenteelle (pt)

Järkiperäinen maailma kapeutuu →

Aistimis- ja tunneherkkyys kasvaa

Psyykkiset puolustusmekanismit

murtuvat →

Henkinen alastomuus


Yliminä (kontrolli) heikkenee ihmisten kohtaamistilanteissa? Miten sitä voisi oppia?→

Käyttäytymisen normit katoavat

Minäkuva hajoaa →

Kaaos, hämmennys, ahdistus

Psyykkinen olemus pelkistyy – jää jäljelle

avuttomuus oman itsensä kanssa

Tarvitaan auttajaa - ihmistä


  • Tunne ja tieto oman kognition heikkenemisestä aiheuttaa kokijalleen ”kolmoissyndrooman” nimeltään:

    Ahdistus, pelko ja masennus

  • Richard Taylor: ... Etenkin minun pelkoni – pelko hallinnan menettämisestä, pelko siitä mitä huomenna tapahtuu, pelko siitä kuka minusta tulee, tuntemattoman pelko ja moni muu pelko – ovat minulle arkielämässä vähintään yhtä suuri ongelma kuin itse tauti.


Richard taylor
Richard Taylor: kokijalleen ”kolmoissyndrooman” nimeltään:

”Ostan pukua tavaratalossa ja… Myyjä huomaa Alzheimer-rannekkeeni ja kysyy onko se hoitoranneke. Sanon: ´On, minulla on Alzheimerin tauti.` Myyjä kääntyy selin minuun ja yrittää hoitaa kaupan loppuun vaimoni kanssa.

  • … Minusta tulee keskustelussa hän. Minä häviän olemattomiin!”


  • ... Ei riitä, etten näe, kuule, kosketa enkä tunne hyvin; minulta kestää tuskallisen kauan käsitellä ja ymmärtää, mitä näen. Kun vain avaan suuni ja vastaan, niin kuin ennen tein, todennäköisyys, että sanon jotain väärää, sopimatonta, loukkaavaa tai hämmentävää, kasvaa joka päivä.


Rt tuleeko minusta puolisoni poika
RT: Tuleeko minusta puolisoni poika? minulta kestää tuskallisen kauan käsitellä ja ymmärtää, mitä näen. Kun vain avaan suuni ja vastaan, niin kuin ennen tein, todennäköisyys, että sanon jotain väärää, sopimatonta, loukkaavaa tai hämmentävää, kasvaa joka päivä.

  • Se, että minulla on tauti, joka vaikuttaa muistiini ja älyllisiin toimintoihini, ei tee minusta vähemmän aikuista tai enemmän lapsen kaltaista.

  • ... Hoitajien viestintätavoilla on valtava vaikutus niihin, joita he hoitavat.

  • Helpoimpia tapoja saada minut suuttumaan on kohdella minua kuin lasta.

  • En halua, että minua kohdellaan niin!


  • RT: minulta kestää tuskallisen kauan käsitellä ja ymmärtää, mitä näen. Kun vain avaan suuni ja vastaan, niin kuin ennen tein, todennäköisyys, että sanon jotain väärää, sopimatonta, loukkaavaa tai hämmentävää, kasvaa joka päivä.

  • On tärkeää... muistuttaa minulle, että olen yhä aikuinen enkä avuttomaksi vauvaksi muuttuva lapsi

  • Tänä aamuna (vaimo joutui sairaalaan, Richard oli hänen mukanaan eikä hänen sairaudestaan tiedetty) ihmiset reagoivat minuun ikään kuin minulla ei olisi ollut Alzheimerin tautia. Se tuntui upealta! ... He katsoivat suoraan silmiini kun puhuivat minulle ... Juttelivat minulle niitä näitä ... Kohtelivat itsenäisenä, osaavana, tietävänä ja tärkeänä ihmisenä ... Reagoivat kuin olisin aviomies, täysivaltainen perheen jäsen ja vastuuntuntoinen aikuinen.


Kun palasimme kotiin miss kaikki tiesiv t
... minulta kestää tuskallisen kauan käsitellä ja ymmärtää, mitä näen. Kun vain avaan suuni ja vastaan, niin kuin ennen tein, todennäköisyys, että sanon jotain väärää, sopimatonta, loukkaavaa tai hämmentävää, kasvaa joka päivä.Kun palasimme kotiin, missä kaikki tiesivät...

  • MINIÄSTÄNI tuli suosituin tiedon lähde. Ihmiset soittivat ja puhuivat HÄNEN kanssaan. Ihmiset kävivät meillä ja katsoivat MINIÄÄNI silmiin. Ihmiset uskoivat HÄNEN sanaansa.

  • Toivon, että muistan sen aamun aina, tai niin kauan kuin se on mahdollista!


  • RT: minulta kestää tuskallisen kauan käsitellä ja ymmärtää, mitä näen. Kun vain avaan suuni ja vastaan, niin kuin ennen tein, todennäköisyys, että sanon jotain väärää, sopimatonta, loukkaavaa tai hämmentävää, kasvaa joka päivä.

  • ”Älä suotta huolehdi. Me ajattelemme aina sinun parastasi ja osaamme ja haluamme huolehtia kaikesta.”, vastaavat he.

  • ”Ettekö voisi auttaa minua keksimään keinoja, jotta voin tehdä enemmän, sen sijaan, että minulta viedään tekemisen mahdollisuus?”, anelen.

  • Älä huolehdi, me ajattelemme sinun parastasi. Et pärjää ... eikä sinun tarvitsekaan. Me pidämme huolen kaikesta.”

  • ”Vai niin.”


Richard taylorin kuvausta keskusteluistaan l k rins kanssa
Richard Taylorin kuvausta keskusteluistaan lääkärinsä kanssa:

  • Minä: Tuleeko tästä entisestä melkein-hipistä aggressiivinen?

  • Lääkäri: Voin sanoa hyvin suurella varmuudella, että vastaus on kyllä tai ei. Meidän pitää odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu.

  • M.: Kiitos! Kun olen tulevaisuudessa aggressiivinen, olenko itse tietoinen siitä?

  • L.: Siihen on vaikea vastata. Saatatte olla tai olla olematta tietoinen siitä. Saatatte olla tietoinen, muttette pysty tekemään sille mitään.


  • M.: Vai niin. Selvä! Jos minusta tulee aggressiivinen, missä muodoissa se esiintyy ja mitkä ovat varoittavia merkkejä?

  • L. : (kääntää päänsä mukana olevan omaishoitajan puoleen ja alentaa ääntään) Ymmärtääkö hän, mitä sanon? Häiritseekö hän teitäkin tällaisilla kysymyksillä? ... Nyt tiedän, mitä tarkoititte kun sanoitte, että hän voi olla joskus vaikea.

  • M.: Anteeksi, mutta minä luulin, että tämä oli minun vastaanottoaikani!


Kirjallisuutta joka auttaa ymm rt m n ja kohtaamaan sairastuneita henkil it
Kirjallisuutta, joka auttaa ymmärtämään ja kohtaamaan sairastuneita henkilöitä:

  • Omasta sairaudestaan kertoo Richard Taylor kirjassaan: Alzheimerin kanssa – minun tarinani (Edita 2008)

  • Lisa Genovan kirja: Edelleen Alice (WSOY 2009) kertoo viisikymppisen Alicen sairastumisesta romaanin muodossa

  • Lisätietoa muistisairauksista: www.muistiliitto.fi


Maksuton tukipuhelin muistisairaiden ihmisten läheisille: sairastuneita henkilöitä:Vertaislinja 0800 9 6000kaikkina päivinä klo. 17-21Keskustelulinja netissä: www.muistiliitto.fi/vertaislinja


ad