16.2.2012 Eduskunta Vilppu Talvitie hallitusneuvos MMM

1. Yhteismetsien verotusMetsäpolitiikan uusi suunta – Metsäseminaari kansanedustajille ja päättäjille 16.2.2012 EduskuntaVilppu TalvitiehallitusneuvosMMM

2. Yhteismetsät Suomessa • Yhteismetsä • kiinteistöjen yhteinen alue, joka on tarkoitettu suunnitelmallisen kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi • luonteeltaan yksityismaata, ei julkisoikeudellista luonnetta tai velvoitteita • metsätalouden harjoittamista varten luotu metsien yhteisomistusmuoto, joka on itsenäinen oikeushenkilö • Yhteismetsiä on Suomessa noin 230 kpl. Kokonaispinta-ala on n. 560 000 ha.    • Vuonna 2011 perustettiin 42 uutta yhteismetsää ja tavoite vuodelle 2012 on 50 uutta yhteismetsää. • Yhteismetsien vuotuinen hakkuusuunnite on noin 800 000 m3. • Osakkaita yhteismetsissä noin 20 000.

3. Yhteismetsien merkitys • Erinomainen metsätalouden harjoittamismuoto: suunnitelmallisuuden vuoksi metsiä hakataan säännöllisesti - ei hoitorästejä. • Hallitusohjelman tavoitteena vauhdittaa metsätilojen omistusjärjestelyitä ja yhteismetsälainsäädännön käyttöä. Yhteismetsät eräs tärkeimmistä keinoista parantaa metsien omistusrakennetta ja kasvattaa tilakokoa. • Kansallisessa metsäohjelmassa yhteismetsien perustaminen ja olemassa olevien laajeneminen on todettu tärkeänä keinona metsätilojen pirstoutumisen ehkäisyssä, metsätalouden aktiivisuuden ja kannattavuuden parantamisessa sekä teollisuuden puuhuollon parantamisessa.

4. Yhteismetsien verotuksen pääperiaatteet • Yhteismetsä on yhteisetuus, jota verotetaan erillisenä verovelvollisena. • Yhteismetsän tuloveroprosentti 28% 1.1.2012 alkaen • Pääomatuloveroa 30%/32% alhaisempi ja eriytynyt yhteisöveroprosentista 24,5%. • Yhteismetsän osakkaan veronalaisena tulona ei pidetä hänen saamaansa osuutta yhteismetsän tulosta. • Metsävähennysoikeus ja mahdollisuus meno- ja tuhovarauksen tekemiseen.

5. Yhteismetsien verotuksen muutokset: de minimis -tuki • De minimis –tuki on komission asetuksessa tarkoitettua vähämerkityksistä tukea, jonka määrä ei saa ylittää 200 000 euron määrää verovuoden ja kahden edellisen verovuoden aikana. • De minimis –tueksi katsotaan 1.1.2012 tuloverolain mukaan • yhteisetuuksille pääomatulon tuloveroprosenttia ja pääomatulon korotettua tuloveroprosenttia alhaisemman verokannan muodossa myönnettävä tuki • metsävähennys • muut de minimis –tuet, joita mm. maatalouden tuissa • Säännös voimassa määräaikaisena 31 päivään joulukuuta 2012 ja sitä sovelletaan vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa. • De minimis -tukiraja ylittyy ainakin 30 yhteismetsällä • Vaarana isojen yhteismetsien pilkkominen pienemmiksi kokonaisuuksiksi – sääntely voidaan kiertää metsäpoliittisia tavoitteiden vastaisella kehityksellä

6. Yhteismetsien verotuksen muutokset: de minimis -tuki • Valtiovarainvaliokunta edellytti jo vuonna 2008, että metsävähennyksen poistaminen de minimis -sääntelyn piiristä tulee selvittää. Valiokunta edellytti myös 2011 de minimis –sääntelyn käymistä läpi komission kanssa. • MMM katsoo, että metsävähennys ei ole de minimis –tukea • Kyse ei ole tuesta vaan tavasta ottaa huomioon puuston hankintameno. Valtaosa, n. 90%, metsämaan hankintamenosta on puuston arvoa. • Metsävähennysoikeutta muodostuu vain 60% metsän hankintamenosta, vaikka yleisen verojärjestelmän mukaan koko hyödykkeen hankintameno on vähennyskelpoinen. • Yhteismetsien yksityismetsänomistajaa alhaisempaa tuloverokantaa ei MMM:n näkemyksen mukaan tulisi katsoa de minimis –tueksi • Vertaaminen muihin verovelvollisryhmiin ja määrittäminen tueksi suhteessa yksityisiin metsänomistajiin ja kuolinpesiin ei riitä tuen perusteeksi – kyse omasta verovelvollisryhmästä, yhteisetuudesta. • Verokantaedun taloudellinen merkitys valtiolle vain n. 0,5 miljoonaa euroa.

7. Yhteenveto • Uusien yhteismetsien muodostaminen tai vanhojen laajeneminen hyvä keino tilusrakenteen parantamiseksi • Verotus voimakas ohjauskeino • Yhteismetsien tunnettuuden parantaminen metsänomistajien keskuudessa • Yhteismetsään liittyminen/uuden perustaminen on metsänomistajalle iso päätös, jolla on pitkäaikaiset vaikutukset. Päätöksen tekemistä vaikeuttavat määräaikaiset ja epämääräiset verosäännökset. • De minimis –tukien seurantaan ei ole järjestelmää/rekisteriä ->De minimis –kysymys ratkaistava! • Veroratkaisujen tulisi tukea hallitusohjelman ja Kansallisen metsäohjelman tavoitteita yhteismetsien laajenemiseksi. • Nyt vaikutukset päinvastaiseen suuntaan