OPPIMATERIAALIT JA -MEDIAT LITISTYVÄSSÄ MAAILMASSA

1. OPPIMATERIAALIT JA -MEDIAT LITISTYVÄSSÄ MAAILMASSA Urpo Rasila tuottaja ammatilliset oppimateriaalit Opetushallitus Litteä maailma = metafora nykyisen tieto- ja viestintä- tekniikan horisontaalista vuorovaikutusta lisäävälle ja hierarkioita madaltavalle globalisaatiolle 20.4.2012

2. Lähteitä • Nicholas Carr: The Shallows – How Internet is changing the way we think, read and remember (2010). Suomeksi: Pinnalliset - Mitä Internet tekee aivoillemme; Antti Pietiläinen, Terra Cognita 2010. • Steven Johnson: Everything Bad is Good for You – How today´s popular culture is actually making us smarter (2005). Suomeksi: Kaikki huono on hyväksi - Miten nykyinen populaarikulttuuri tekeekin meistä älykkäämpiä; Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita 2006. • Thomas L. Friedman: The World is Flat - A Brief History of the Twenty-first Century (2006). Suomeksi: Litteä maailma – 2000-luvun lyhyt historia; Ilkka Rekiaro, Otava 2007. 20.4.2012 UR

3. Ammatillisen oppikirjan (myös sähköisen) ja verkko-oppimateriaalin täydentävä suhde: • Nykyaikaisen oppimisympäristön osana oppikirja on parhaimmillaan keskeiset käsitteet ja sisällöt avaava oppikirjamainen käsikirja? Se avaa opetussuunnitelmien määrittämää koulutuksen agendaa ja tarjoaa kiinnepisteitä niin oppimiselle kuin opetukselle. Se toimii myös muistin tukena aihealueen tärkeimmille tiedoille.  • Verkon vahvuudet korostuvatoppimisprosessien ohjaamisessasekäelämyksellisyyden ja vuorovaikutteisuuden tukemisessa. Verkko antaa myös kirjaa paremmat mahdollisuudet opetuksen eriyttämiseen ja henkilökohtaistamiseensekä työelämälähtöisyyden lisäämiseen ammatillisissa oppimateriaaleissa. Oppikirjamaisuus tarkoittaa oppimisen peruslainalaisuuksien huomioimista, kuten: • Opiskelun merkitys ja motivaatio avautuvat parhaiten ”ylhäältä alas” – kokonaisuuksista osiin, yleiskuvauksesta syventäviin yksityiskohtiin – mutta oppiminen tapahtuupääosin ”alhaalta ylös” periaatetta noudattaen. Eli oppimisessa eteneminen (syvyyssuuntaan) edellyttää skeemojen muodostumista. Myös oppijoille tutut asiat motivoivat ja helpottavat oppimista. 20.4.2012 UR

4. Carrin mukaan: ”Kirjojen lukijoiden aivoissa esiintyy paljon aktiivisuutta kieleen, muistiin ja visuaaliseen prosessointiin linkittyvillä alueilla. Sen sijaan ne aivoalueet, jotka liittyvät päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun, eivät juuri osoita aktiivisuuden merkkejä. Kokeneet verkonkäyttäjät puolestaan aktivoivat juuri nämä alueet lukiessaan verkkosivuja ja tehdessään hakuja.” (emt. 120) Carrin mukaan pitkäkestoinen muisti on ymmärryksemme ponnistuslauta, joka varastoi faktojen lisäksi monimutkaisia käsitteitä eli ”skeemoja”. Järjestämällä hajanaiset informaation sirpaleet tiedoksi skeemat toimivat ajatusten syventäjänä ja rikastajina. ”Älyllinen kyvykkyytemme on suurelta osin pitkän ajan kuluessa keräämiemme skeemojen ansiota” Carri Swelleriä lainaten toteaa. (emt. 122). 20.4.2012 UR

5. Maailman litistäjät • 9.11.1989 (Berliinin muurin kaatuminen, Windowsin läpimurtoversio 3.0) • 9.8.1995 (Netscape listautui pörssiin, Internet, html ja www yleiseen käyttöön, Windows 95) • Asiankäsittelyohjelmat (nettiasiointi, sähköposti, xml, Soap ja Ajax) • Uploading (- downloadning: yhteisöjen voima yleiseen käyttöön, avoin koodi, Linux, Wikit) • Ulkoistaminen (mm. it-kuplan puhkeamisesta seuranneiden halpojen yhteyksien hyödyntäminen) • Kaukohankinta (kiinailmiö) • Toimitusketjut (Amerikassa Wal-Mart) • Kotiuttaminen (logistiikkayritysten palvelujen laajeneminen) • In-forming (tiedonhaku, Google) • Steroidit (kämmentietokoneet yms.) Lisäksi viimeisenä, vaan ei vähäisempänä, vaikuttaa vielä näiden tekijöin konvergoituminen. I) Internettiin yhdistetty globaali alusta, II) Litteiden käytänteiden ja taitojen konvergenssi, III) Zipit (globaalit nuoret kyvyt Intiassa - puntit tasoittuvat) 20.4.2012 UR

6. Globalisoituminen - litistyminen • Ensimmäinen globalisaatio 1.0 liittyy löytöretkiin ja oli luonteeltaan valtioiden välistä. Maailma litistyi koosta large kokoon medium. • Keskimmäinen globalisaatio 2.0 liittyi teollisiin vallankumouksiin, alussa sitä vauhdittivat höyrymoottorit ja rautatiet, lopussa sähkö. Se oli luonteeltaan yritysten välistä. Maailma litistyi koosta medium kokoon small. • Nykyistä 2000-luvun vaihetta Friedman nimittää globalisaatioksi 3.0 ja se on hänen mukaansa luonteeltaan ihmisten välistä. Maailma litistyy koosta small kokoon extrasmall ja panee puntit samalla tasan (emt. 19 – 21). Friedmannin luokittelu on länsimaisesti painottunut. Esim. antiikin kulttuurinen, silkkitien ja arabikulttuurin vaikutukset olisivat ehkä oppimateriaalien kannalta mielenkiintoisiakin mutta niiden käsittelyyn eivät evääni ja aika anna tässä yhteydessä mahdollisuuksia. 20.4.2012 UR

7. Miksi litteään maailmaan päässeet kastittomat lapset haluaisivat tulla isona? • ”Astronautti, lääkäri, runoilija, fyysikko, kemisti, tiedemies-astronautti, kirurgi, etsivä, kirjailija” eli unelmat olivat samoja kuin täällä lännessäkin (emt. 588). • Jos maailman litistyminen Friedmannin kuvaamalla tavalla jatkuu, on aivan selvää, että litistyvään maailmaan pääsemisen ja siellä menestymisen taidot sekä tätä tukeva oppimateriaali kiinnostavat. 20.4.2012 UR

8. Litteä maailma Piikikäs maailma • ei esteitä yksilöiden väliselle vuorovaikutukselle • verkko on luovuuden lähde jolla tuotetaan innovatiivisuutta ja menestytään kansainvälisesti   • perusoppimateriaalit korkeatasoisia ja kansainvälisiä • puntit ovat tasan: kaikilla on pääsy litteään maailmaan • reilu meininki? • merkityksellinen vuorovaikutus kulkee hierarkiahuippujen kautta • verkko on eriytymisen lähde: salasanojen ja esteiden kautta luodaan lyhytkestoista ja paikallista etua tuottavaa erilaisuutta • oppimateriaalit keskinkertaisia ja paikallisia • suurelle osalla maailman lapsista luomuhiiri on tietokonehiirtä tutumpi • monopolivoitoilla saalistus yleistä. 20.4.2012 UR

9. Maailman litistyminen merkitsee oppimateriaalimarkkinoiden yhä täydellisempää digitalisoitumista. Kun otetaan huomioon tiedon luonne hyödykkeenä eli se, että tieto ei yleensä käytössä kulu, vaan pikemminkin lisääntyy. Ja se, että oppimateriaaleina käytettyjen digitaalisten tuotteiden monistuksen ja levityksen rajakustannukset ovat hyvin pienet, päädytään helposti kahteen äärivaihtoehtoon: monopolisoituneisiin markkinoihin ja kuluttajille ilmaiseen jakeluun. (Samat tekijät vaikuttavat myös kirjojen painatuksessa mutta niissä rajakustannukset eivät laske yhtä alas.) Mielenkiintoinen piirre on se, että nämä tuoteryhmät voivat kilpailla toistensa kanssa hyvinkin kiivaasti, mikä tasoittaa niiden ääripiirteitä. Näistä esimerkkinä Windows vs. Linux-sovellukset, Office vs. Open Office jne. Digitaalituotteiden markkinoilla käytävä kilpailu on monitasoista. Perustavinta tasoa edustaa tietty ekosysteemien tasolla käyty kilpailu, mihin vaikuttaa teknologioiden kehittymisen ohella merkittävimpien markkina-alueiden lainsäädäntö (immateriaali-oikeudet) ja standardoimistyö. Pienemmät toimijat sopeuttavat yleensä strategiset päätöksensä ja lainsäädäntönsä kehittämisen näihin. Lainsäädännön ja standardoinnin kärjessä on kulkenut yleensä Yhdysvallat mutta myös EU:n linjauksilla on painoarvoa. Digitaalisten oppimateriaalien ekosysteemitason toimijoina Amazon, Aple ja Google ovat tällä hetkellä merkittävimmät. Ihan täysin kansainvälisten trendien armoilla Suomikaan ei ole. Suomi on pieni maana ja kielialueena ja kilpailua rajoittaa usein jo markkinoiden koko. Lainsäädäntömme ohella myös muilla julkisen vallan toimilla on vaikutusta tilanteeseen. 20.4.2012 UR

10. Oppimateriaalimarkkinat litistyvässä maailmassa Reilu meininki? Ilmaisuutta suosivat oppimateriaalimarkkinat Monopolisoituneet markkinat Hyvinvointioptimiin nähden hinta korkea ja käyttö liian pientä Monopolivoittoja suojaavat immateriaalioikeudet ja pelotesanktiot Puutteellinen standardisointi , suljettu lähdekoodi ja yritysspesifit teknologiat Ei kannusta huippulaatuun • Keskimääräiset kustannukset kattava hinnoittelu • Legitiimit (laajasti hyväksytyt) immateriaalioikeudet • Hintadifferoidut monikanavajulkaisut • Toimivia markkinoita edistävä julkisen vallan tuki • Avoin lähdekoodi yleinen • Tuotteiden osana usein ilmaisia osioita ja tuotannossa talkootyötä • Opiskelijalle ilmainen? • Laadun turvaaminen pitkällä aikavälillä? Digitaalisuus alentaa lähinnä vain levityksen ja monistuksen kustannuksia kun taas sisältötuotannon kustannukset voivat laatuvaatimusten kasvaessa jopa kasvaa. • Mainontaan perustuvat liikeideat tavallisia • Oppimateriaaleista tulee helposti oheistuotteita • Avoin lähdekoodi • Talkootyötä ja piratismia 20.4.2012 UR

11. KÄYTTÖL I I TYMÄ Verkosta osina Verkosta e-kirjana J A KELU Kirjan aineiston monet käyttötavat Painettu kirja Käyttäjä Print on Demand + Räätälöity kirja Käsikirjoitus- ja kuvatiedostot Äänikirja Muu ai-neisto Aineisto/-a osana multimediatuotetta + • Monikanavajulkaiseminentuo kustantajalla mittakaavaedun lisäksi laajuusedun (laaja valikoima pienin kustannuksin) mitkä molemmat ovat luonnollisen monopolin piirteitä. • Kustannusalalla (ja kuvatussa litteässä maailmassa) alalle tulo on suhteellisen helppoa, mikä aiheuttaa potentiaalista kilpailua ja rajoittaa monopolivoittoja tuovaa hinnoittelua. Viimeaikojen tilanne on ollut tässä suhteessa poikkeuksellinen.

12. Oppikirjojen hinnat Lähde: Kirja tienhaarassa vuonna 2020; Kai Ekholm & Yrjö Repo, Gaudeamus 2010 20.4.2012 UR

13. Oppimateriaalit litteässä maailmassa = perusoppimateriaalien sisältöjä? = avoin globaali tietämys 20.4.2012 UR

14. Oppimateriaalit piikikkäässä maailmassa = sosiaalinen media = rajattu globaali tietämys 20.4.2012 UR

15. Oppimateriaalitarpeet litteässä maailmassa Jo se, että pääsee mukaan litteään maailmaan, edellyttää litistävien tekijöiden perushallintaa. Ja litteäänkin maailmaan jää tasoja, joilla nouseminen, edellyttää skeemoittain syvenevää oppimista. Litteän maailman globaalissa kilpailussa menestyminen vaatii puolestaan ongelmanratkaisukykyä ja luovaa erottautumista, mitä nykyinen verkkomedia tukee. 20.4.2012 UR

16. Muita tausta-aineistoja • Anderson, Chris: Free The Future of a Radical Price (2009). Suomeksi: Ilmainen – Radikaalin hinnan tulevaisuus; Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita 2009 • Ekholm, Kai & Repo, Yrjö : Kirja tienhaarassa vuonna 2020, Gaudeamus 2010 • Fukuyama, Francis: The End of History and the Last Man. Suomeksi: Historian loppu ja viimeinen ihminen; Heikki Eskelinen, WSOY 1992 • Huhmarniemi, Raija – Skinnari, Simo – Tähtinen, Juhani (toim.): Platonista transmodernismiin; Suomen kasvatustieteellinen seura 2001 • Kanniainen, Vesa – Sintonen, Matti (toim.): Etiikka & talous; WSOY 2003 • Krugman, Paul: Lama – Talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot; suom. Jyri Raivio, HS-kirjat 2009 • Krugman, Paul: Satunnainen teoreetikko; suom. Heikki Eskelinen, Tietosanoma 1999 • Lehto, Eero (toim.): Monopoli vai kilpailu? - Yksityistäminen, sääntely ja kilpailurajat; Sitra & Atena kustannus 1997 • Lichtenstein, Nelson: Wal-Mart – Globalisaation kova ydin; TSL 2006 • Pajarinen, Mika - Rouvinen, Petri - Ylä-Anttila, Pekka: Missä arvo syntyy? - Suomi globaalissa kilpailussa; Taloustieto Oy 2010 • Pantzar, Mika : Kinka teknologia kesytetään; Hanki ja jää 1996 • Rifkin, Jeremy: The End Of Work. Suomeksi: Työn loppu; Ritva Liljamo, WSOY 1997 • Ruusunen, Aimo (toim.): Media muuttuu; Gaudeamus 2002 • Stiglitz, Joseph E.: Globalization and Its Discontents (2002, 2004). Suomeksi: Globalisaation sivutuotteet; Juhani Yli-Vakkuri, Like 2004 • Tuomala, Matti: Julkistalous; Gaudeamus1997 • Tuominen, Markku - Vihersaari, Jari: Ammattikasvatusfilosofia; Tampereen yliopisto, OKKA-säätiö 2006 • Vihanto, Martti: Instituutiotaloustieteen perusteet verkko-oppikirja (tekeillä); Aboa Centre for Economics. Turun yliopisto.